Keskustelu:Suomen esihistoria

Käsityöstä on merkkejä _kaikilla_ tutkituilla rautakauden asuinpaikoilla. On epäselvää, okliko Varikonniemen asuinpaikka jotenkin erikoistunut käsityökeskus. Kaivauksien johtajien mielestä oli, mutta moni muu on huomauttanut, että Varikonniemen löydöt eivät eroa juuri mitenkään tavallisten rautakautisten asuinpaikkojen löydöstöstä. Jatkuvan kiistan alaisia väitteitä ei kannata suurelle yleisöllekään esittää kovin varmoina tosiasioina.

--- Nyt ollaan jo siinä, että mitä tarkoittaa kaupunki. Jonkun määritelmän mukaan asutuskeskittymä muuttuu urbaaniksi silloin, kun sinne keskitetään ympäröivien alueiden kaupankäyntiä ja päätoimista käsityöläisyyttä. Kaupunki ei siis välttämättä kysy niin ja niin suurta väestöä. Kaupankäynti on luultavasti koko tuon asutuskeskittymän alkusyy, ja käsityöläisten pajoista on merkkejä. Mielestäni täyttää tuon urbaaniuden määritelmän ehdot....

Eihän sen aikaiset pohjoiset valtiotkaan, esimerkiksi viikinkien idäntielle perustamat lukuisat valtiot, olleet suurimmaksi osaksi sellaisia, että niitä voisi nykyään kutsua valtioiksi. Ja silti niitä kutsutaan valtioiksi historiankirjoituksessa. (Jos ne olisivat nykyään valtioita, niin monia rosvojoukkoja ja kapinakeskittymiä, sotilasleirejä, separatistien valtaamia kyliä, ym. ym. voisi kutsua valtioiksi.) Miksi kaupunki-sanan pitäisi olla modernissa merkityksessä?

---

Varikonniemeä on joskus verrattu Birkaan, mutta korjasin sanamuotoni neutraalimmaksi.

---

Hei, miksi pitää sanoa, ettei varikonniemen asutuskeskusta voi verrata mahtavan Birkan kaltaisiin kaupunkeihin. Ei sitä edes olla vertaamassa! Yhtä hyvin voisi laittaa, että birkaa ei tule verrata konstantinopolin kaltaisiin suurkaupunkeihin, tai edes keski-euroopan kaupunkeihin.

minusta tuo kohta pitäisi poistaa. t.tuohirulla

---

Hyvä Artikkeli. Alkuperäisen artikkelin kirjoittaja on viisaasti jättänyt suomalaisten alkuperää koskevat arvailut minimiin, sillä siitä aiheesta kiistellään nykyisin kovasti. Mielestäni kysymystä ei pidä tuoda tämän laajemmin esille tässä artikkelissa, vaikka se onkin ollut voimakkaasti esillä mm. mediassa. Eri teorioita suomalaisten alkuperästä, ja niiden välisestä keskustelusta voisi tehdä oman artikkelin, jonne tietenkin linkitettäisiin täältäkin. Jos tämä sopii niin voin osallistua sen tekemiseen. T. Tuohirulla

---

Hyvä nimimerkki KR, on totta, että "vasarakirveskansaa" pidetään laajalti indoeurooppalaisena, jopa niiden parissa, jotka kyseenalaistavat teorian suomensukuisten esim. volgalaisesta alkuperästä. Tätä mieltä minäkin olen nuorakeramiikan suhteen, joskaan en aivan varauksetta. Pitäisikö siltikin spekulaatiot vaikeasti määriteltävistä ja arkeologisessa aineistossa vaikeasti löydettävistä etnisyyksistä laittaa artikkeliin Suomalaisten alkuperä? Jos vastaavia etnisyyteen liittyviä välihuomautuksia aletaan laittamaan useampia asiaankuuluvine vastaväitteineen, artikkeli hajoaa, ja selkeältä linjalta joudutaan spekuloinnin tielle. Tuohirulla 15:59 marras 12, 2004 (UTC)

---

Parahin Tuohirulla, ehdotan hieman toisenlaista muotoilua. Palauta kuitenkin oma versiosi, jos pidät sitä parempana. Itse jätin sanan "perinteinen" ilmaisemaan, että kyseessä on vakiintunut ja usein faktanakin pidetty hypoteesi, mutta siltkin vain hypoteesi. Mielestäni ei ole perusteltua jättää sitä kokonaan mainitsematta edes tällaisen yleisesityksen yhteydessä. Olet oikeassa siinä, että yksityiskohtaisemmat esittelyt eri teorioiden hyvistä ja huonoista puolista tulee ilman muuta jättää erillisiin artikkeleihin. Olisikin toivottavaa, että joku jaksaisi kirjoittaa erilliset, seikkaperäisemmät artikkelit kaikista esihistorian kausista. Ehdotin sitä arkeologituttavalle, mutta hän epäröi, koska pelkäsi joutuvansa "väittelemään hörhöjen kanssa". Pelko on ehkä aiheeton, koska Wikipediassa nähdäkseni liikutaan pääasiassa asialinjoilla. --KR.

Harmillista, jos jotkut näkevät wikipedian "hörhöjen" paikkana. On totta, että sellaisiakin täällä liikkuu. Valtaosa käyttäjistä arvostaisi kovasti sitä, jos joku ammatti-ihminen kirjoittaisi seikkaperäisesti jostain tuntemastaan aiheesta. Tällä hän myöskin parantaisi itse wikipediaa. Koska täällä pätee tietynlainen demokratia, äärimmäisissä tapauksissa hörhöjen näkökannat voidaan äänestää ulos. Tuohirulla 22:30 marras 13, 2004 (UTC)

Milloin Suomen esihistoria alkaa (mihin vanhin tutkimustieto viittaa)?

Ihmettelen jos 130.000 eaa olleesta Susiluolasta ei voi mainita esihistorian alkamisessa, onhan sekin esihistoriaa ja kivikautta. Susiluolan löydöksinä mainitaan museoviraston sivuilla, että "nuotio" hiiliajoitus on todettu 40 000 eaa, miksi sellainen otsikko kirjoitus on poistettu. Kirjoituksessa on mainittu sana mahdollisesti, jota selvitetään tarkemmin ko. osiossa, pyydän kohteliaimmin aikaisemman tekstin plautusta --suomalainen 8. marraskuuta 2006 kello 12.02 (UTC)

Esihistoria ei ala oikeastaan mistään, vaan on aikaa joka edeltää historiaa. --thule 8. marraskuuta 2006 kello 12.18 (UTC)

Vai niin, kaikkea sitä kuulee perusteluksi. Siis jos tutkittua Susiluolaa ei voisi mainita, kun esih. ei ala mistään. On erikoinen tulkinta--suomalainen 8. marraskuuta 2006 kello 13.38 (UTC)

Mielestäni Wikipedian artikkeli Suomen esihistorian lyhyen aloituskatsauksen pitää viitata mainintaan vanhipaan ja tutkituun asiaan eli Susisluolan tutkimuksiin, vaikka ne olisivatkin kiistanalaisia. Pyydän uudelleen, että Seppoilmarin viimeinen 8.10.2006 klo 12.08 versio alkutekstistä palautetaan, johon on tehtävissä muutoksia, jos on tarpeen --suomalainen 8. marraskuuta 2006 kello 13.47 (UTC)

Aiheetta käsitellään jo kappaleessa "Ennen jääkautta". Jos se kerran on kiistanalainen, niin sitä on turha mainita määritelmässä. -- Jniemenmaa 8. marraskuuta 2006 kello 13.56 (UTC)

Otsikon tekstiosio on nyt riittävän selkeä ja laajennuksen jälkeen hyvä.--suomalainen 8. marraskuuta 2006 kello 14.27 (UTC)

Susiluola kuuluu esihistoriaan. Myös jääkaudet ja maan geologinen toiminta ennen niitä. Dinosaurukset kuuluvat esihistoriaan. --thule 8. marraskuuta 2006 kello 14.54 (UTC)

Johan on saivartelua. Susiluolassa on mahdolliseti asuttu Museoviraston tutkimuksien perusteella, joten tutkimukseen esihistoria Suomessa voidaan katsoa alkavan siitä n. 130.000 eaa, jos ymmärtää mitä tässä esihistoriassa asialla käsitellään. Mammutteja on ollut Suomessa myös samana aikana, josta on olemassa mammuttilöytöjä 120.000 -25 000 eaa. Myös kallioperä on varmaankin ollut (jopa 4 miljrdia vuotta- Euroopan vanhinta). Thule mainitsee jääkaudet ja geologian, mutta siitä Thule voi tehdä oman jutun jos haluaa. Tämän artikkelin laajuus on rajattu osikon määritelmässä, nykyinen versio Suomen esihistoria käsittää ajan Suomen asuttamisesta aina historiallisen ajan alkuun se on OK --80.186.210.3 8. marraskuuta 2006 kello 19.18 (UTC)

Asian keskustelu laajentaa näkemyksiä. Nyt Suomen esihistoria artikkeli on saanut oikean otsikko- osion joka selvittää nopeasti ja selkeästi mistä artikkelissa on kyse---suomalainen 8. marraskuuta 2006 kello 19.21 (UTC)

Kampakeramiikanlaajat alueet ja mahdollinen yhteinen kieli

Museoviraston sivuilta suora lainaus, Otsikko: " Kampakeraaminen kulttuuri. Saviastioiden valmistustaito keksittiin noin 10 500 vuotta sitten Lähi-Idässä, mistä se levisi Eurooppaan. Suomessa taito opittiin noin 7000 vuotta sitten, jolloin täällä alkoi neoliittinen eli nuorin kivikausi. Maamme kuului laajaan kampakeraamiseen kulttuuripiiriin, joka ulottui Pohjanlahdelta Uralille ja Itämeren kaakkoiskulmilta Jäämerelle. Yhdistävänä piirteenä on suurikokoisia, pyöreä- tai suippopohjaisia saviastioita käsittävä kampaleima- ja kuoppakoristeinen keramiikka, josta tunnetaan useita paikallisia muunnoksia.

Kulttuurin sisällä voi nähdä kolme suurta alueellista ryhmää: läntisen, keskisen ja itäisen. Suomen lisäksi läntiseen ryhmään kuuluvat Itä-Karjala, Baltian maat ja nykyinen Kaliningradin alue eli Itä-Preussi. On oletettu, että kampakeraamisen kulttuurin väestö on ollut mahdollisesti kieleltään suomalais-ugrilaisia, koska läntisen ryhmän alue on suurin piirtein sama kuin myöhemmin näitä kieliä puhuneiden kansojen . Kulttuuripiirin muodostumiseen ei kuitenkaan näytä liittyneen suuria kansainvaelluksia, vaan keramiikkaa alkoi esiintyä ilman muussa esineistössä, elinkeinoissa tai yhteiskuntarakenteessa todettavia muutoksia". tiedoksi --Seppoilmari-suomalainen 12. joulukuuta 2006 kello 15.20 (UTC)

Susiluola

Susiluolan löydöt eivät taida olla läheskään niin varmoja kuin artikkeli antaa ymmärtää. Löytöjen kiistanalaisuus pitäisi olla selkeämmin esillä.--Jyril 13. maaliskuuta 2007 kello 00.02 (UTC)

Lähteet?

Lähteettömyys/viitteettömyys on aika ikävä ongelma historia-artikkelissa, etenkin kun on kysymys otsikon mukaisesta aiheesta. Nyt viitteitä löytyy kaksi kappaletta: kuka ahkera ehtisi korjaamaan asian?--Riisipuuro 3. lokakuuta 2007 kello 16.26 (UTC)--

Puute johtui osittain lähteet-koodin puuttumisesta artikkelin lopusta; on korjattu. Lisäsin tiedon Pohjois-Suomen varhaisimmasta VARMASTA asutuksesta (Utsjoen Vetsijärvi); varmoja Komsan kulttuurin asuinpaikkoja ei Suomen Lapista (eikä edes Ruijan sisämaasta) tunneta. Komsa ei muuten ole Komsan kultturin asuinalue (kuten aikaisemmassa tekstissä ilmeisesti oletettiin) vaan Altan kaupungin kupeessa sijaitseva pieni tunturi, joka antoi nimensä kulttuurille.--Jarmo K. 11. marraskuuta 2008 kello 16.02 (EET)

Kirjallisuusluettelo

Joku sabotööri poisti tästä hyvin suurella vaivalla laaditun paikkakuntien esihistorioiden kirjallisuusluettelon. Se on kutakuinkin ainutlaatuinen tiedonlähde Suomen esihistoriaan. Voisiko joku valvoja palauttaa poistetun informaation ja samalla laittaa pysyvän eston tämän luokan sabotöörille, ettei vastaava toistuisi.Taitaa olla sama tyyppi, joka on jo aiemmin estetty. Muinaistutkija. klo 21.54. 8.3. 2009.

Kumosin muokkauksen jossa nuo tiedot oli poistettu. Voit halutessasi vastaisuudessa tehdä saman itse artikkelin historia-sivulta. --Tpheiska 8. maaliskuuta 2009 kello 21.58 (EET)

10 kilotavua pitkät kirjallisuusluettelot eivät valitettavasti kuulu Wikipedia-artikkeleihin. Tästä mainitaan säännöissä jossain kohtaa. Ehkä Wikiaineistoon tms. --ML 8. maaliskuuta 2009 kello 22.02 (EET)

Kirjallisuusluettelo on apuneuvo, jolla kuka hyvänsä eri paikkakunilta pääsee hetkessä oman kotiseutunsa muinaisuuteen, jos haluaa. Toistan pyyntöni luettelon palauttamisesta ja estosta molemmille sabotööreille. Tämä ei totisesti ole ensimmäinen kerta. On toisia jotka rakentavat, toisia, jotka tuhoavat. Tuholaisten paikka ei ole Wikipediassa. Muinaistutkija 22.09. 8.3.2009.

No niin. Paikkakuntien esihistorialuettelo on siirretty paikkansapitämättömällä paikkakuntien historialuettelonimellä muuualle. En tiedä kuka teki, lukutaitoinen ei kuitenkaan selvästikään ole. Tuholainen tuhosi myös tallentamattoman kahden tunnin työn typerässä ymmärtämättömyydessään ja saan tehdä sen nyt uudestaan. Eihän sitä varten tarvitse kuin parin-kolmenkymmenen vuoden tutkimustyön- tuhotussa aineistossa oli mukana myös isommat julkaistut paikalliset kaivaukset - sekä muutaman satatuhatta euroa maksavan kirjaston. Omaa kirjastoani lukuunottamatta tuommoisen luettelon laatiminen voi onnistua vaivoin Museoviraston kirjastossa tai Kansallisarkiston tutkijasalissa, sielläkin nimenomaaan vaivoin, yliopistojen kirjastoissa huonommin. Yliopistomaailmassa halveksitaan suuresti Wikipediaa, koetaan ajan haaskuuksi täällä puurtaminen, kun on aina vaara, että joku yksinketainen luuloissaan tiedoistaan itsevarma paremmintietäjä tuhoaa kuitenkin tehdyn työn. Valitettavasti tällä käsitykselle on vankat perustat niin kauan kuin ML:n kaltaisten sabotöörien annetaan vapaasti häärätä täällä. Jotta tämä tiedonvälityskanava voisi toimia, lähteidenpoistajille on luetteva lyhyt tuomio. Muuten ei onnistu. Kun systemaattisesti pyritään vielä pitämään tietokanta isoäidin ajan tasalla, jos ei vielä vanhemmalla, ja sabotoidaan säännönmukaisesti uuden tiedon siirtäminen tiedostoihin, niin siinä sitä ollaan- luolassa. Jotta tämä voisi toimia, uuden tutkimuksen ja kansainvälisen tutkimuksen on päästävä tänne ja artikkeleista on tehtävä luonteeltaan tieteellisiä lähdeviitteineen. Eri palvelimien taakse piiloutuvat motiiveiltaan epämääräiset tuholaiset on saatava kuriin. On surkuhupaisaa lukeaa jonkun julistautuvan "tieteellisen" näkemyksen esittelijäksi ja sen jälkeen lukea mitä suurinta yksipuolista puppua, jonka tieteellisyys vie suoraan sylttytehtaalle, ns. "tieteelliseen maailmankatsomukseen" eli vanhaan marxismi-leninismiin. Palaan nähtävästi tähän asiaan vielä toisessa artikkelissa. Toivon, että Wipedia-yhteisö pohtii näitä sanoja vakavsti, itse en lähde politikoimaan ja äänestelemään, olen siihen liian vanha ja kiireinen, siirrän vain tietoa tänne sikäli kun se vain on mahdollista. Uskon kuitenkin, että tuo porukka, joka aiemmin tukki tämän historiapuolen valheillaan, saadaan heivatuksi täältä pihalle mahdollisimman nopeasti. Muinaistutkija klo 07.00 9.3.2009.

Nykyiset wikipedian käytännöt eivät oikein salli tuollaisia kirjallisuuslistoja, osin siitä yksinkertaisesta syystä että tuon tapaiselle aineistolla on luotu oma paikkansa, Wikiaineisto. Lista on nyt siellä, ymmärtääkseni ilman mitään poistoja, ja tässä artikkelissa on näkyvä linkkimerkki kyseiseen listaan. Mikä asiassa varsinaisesti nyt on ongelmana - onhan luettelo nähtävissä yhden hiirenkliksautuksen päässä? Materiaali on siis täysin tallessa, ja jos artikkelin nimi on väärä ole hyvä ja esitä parempaa, sen voi kyllä muuttaa. Halutessasi voit muokata ko. listaa Wikiarkistossa samoin kuin Wikipediaakin. Terv. --Riisipuuro 9. maaliskuuta 2009 kello 01.14 (EET)--

Onko tuo kaikki tosissaan kirjoitettu? Mopo on nyt vähän alkanut keulia. Se ettei jotain tietoa voi lisätä Wikipediaan, ei ole tiedon hävittämistä. On selvää, ettei artikkeleissa voi listata kaikki mahdollisia aiheesta kirjoitettuja kirjoja. Johonkin on vedettävä raja. --ML 9. maaliskuuta 2009 kello 15.30 (EET)

Pitäisikö Muinaistutkijan harrastamiin henkilökohtaisiin hyökkäyksiin puuttua?--91.155.200.155 9. maaliskuuta 2009 kello 16.14 (EET)

Ei haittaa laisinkaan että luettelo on Wikiaineistossa. Sillä on vain väärä ja harhaanjohtava nimi. Jos osaat, niin korjaa se historia esihistoriaksi. Minulla on pääni kovalevy täynnä vieraita kieliä ja tämä tekniikan kieli ei aina tahdo mahtua sekaan.Ja näyttää siltä, että lähes aina kun työskentelen jonkun artikkelin kanssa pitempään tallentamatta sitä aina välillä niin on joku sabotööri puuttumassa asiaan ennen tallennusta. Niin en nytkään pystynyt tallentamaan kahden raskaan työtunnin tuloksia, kun kesken työskentelyni joku kiirehti muuttamaan tekstiä. Niin se katosi.Mistä ihmeestä nuo tieteen rotat tietävät että olen koneella? Vuotaako systeemi? Onko kyseessä systemaattinen sabotaasi? Onko mukana joku, jolla on tavallista enemmän valtuuksia tässä systeemissä? Parhain terveisin Muinaistutkija 01.37. 9.3 2009.

Joskus artikkeli voi muokata kaksi tai useampi henkilö. Henkilö X on aloittanut muokkaamaan artikkelia ja henkilö Y on ehtinyt päivittämään vanhaa versiota niin, että se ei vastaa sitä versiota, jota X alun perin lähti muokkaamaan. Kun X yrittää tallentaa muokkaustaan Wiki ilmoittaa ristiriidasta, koska samalla X kumoaisia tahtomattaan Y:n edellisen muokkauksen. X:n teksti ei ole kuitenkaan hävinnyt minnekään vaan hänen teksti löytyy muokkaussivun alimmaisesta muokkauskentästä (joita on siis nyt kaksi kappaletta). Näin X voi lisätä omat lisäyksensä Y:n muokkaamaan artikkeliversioon. Suoraan X:n ei kannata kopioida kirjoittamaansa muokkausta ylempään muokkauskenttään, koska silloin Y:n muokkaukset kumoutuu. Mistään sabotaasista tai salaliitosta ei ole kyse, vaan tahattomasta päällekäisyydestä. --qWerk 9. maaliskuuta 2009 kello 15.40 (EET)

Kiitän hyvästä neuvosta, vaikka pahaa pelkään, että se on tällaiselle tekniikan puoli-idiootti humanistille perin vaikea. Niin ikään olen huomannut työskennellessäni, että en voi tallentaa, koska "tietosi ovat kadonneet"-tyyppinen ilmoitus tulee ruutuun kun yritän. Mistä tämä johtuu? Olen historioitsijana äärimmäisen epäluuloinen, sillä hyväuskoiset hallitsijat on aina tapettu ja petetty armotta ja sen olen omassa elämässänikin huomannut. Ja sitten haluaisin pyytää anteeksi henkilökohtaista hyökkäystä yön väsymyksen vallassa. Puhuin tieteen rotista. Anteeksi rotat. Te olette sentään hyödyllisiä koe-eläiminä toisin kuin täällä Wikipediassa riehuvat tuholaiset. Lupaan vastedes pitäytyä ilmaisussa "tieteen tuholaiset". Muinaistutkija klo 18.08 9.3.2009.

Wikipedian säännöt koskevat sinuakin, ja toistuvasta henkilökohtaisesta hyökkäilystä voidaan antaa muokkausesto. Vaikka Muinaistutkija esittää uhria ja on toki tehnyt Wikipediassa hyödyllistäkin työtä, hänen muokkaushistoriastaan löytyy runsain mitoin sekä sääntöjenvastaista uuden tutkimuksen tuputusta että jatkuvaa muiden muokkaajien solvaamista. Mielestäni tähän ylimieliseen törkeilyyn pitäisi jo puuttua.---91.155.200.155 9. maaliskuuta 2009 kello 18.11 (EET)

Yleiseityksiä ja Erikoistutkimuksia -litaniat on parasta heittää kokonan Wikiaineiston puolelle. Terv. --Riisipuuro 10. maaliskuuta 2009 kello 00.55 (EET)--

Tämä artikkeli uusiksi

Minusta Suomen esihistoria on liian iso pala haukattavaksi tällaisenaan! Esimerkiksi Rautakausi osio on suurempi kuin oma Rautakausi-artikkeli. Rautakaudesta kiinnostuneet voisivat siirtää materiaalit sinne ja jättää Suomen esihistoriaan suppean yleistiivistelmän, josta saa pääpiirteissään selville kauden oleelliset seikat. Sitten alle/yläpuolelle linkki Pääartikkeli siellä ja siellä. Samaa ehdotan myös muihinkin osa-aloille. Muut osa-alueet ovat vaillinaisia ja osa puuttuu kokonaan. Oletteko jo hylänneet projektin? --Jari Hokkanen 23. marraskuuta 2011 kello 10.34 (EET)

En kannata tekstin siirtoja täältä muihin artikkeleihin. Tämä artikkeli on nyt yleisesitykselle aivan sopivissa mitoissa. Toisaalta artikkelin sisältö ei ole lähelläkään aikakausikohtaisilta erityisartikkeleilta toivottavaa tasoa, joten tiedon siirtäminen olisi hyödytöntä. Esim. Rautakausi-artikkelia kannattaisi kehittää suoraan riittävän hyvälle tasolle. Tiedon siirtäminen tästä artikkelista olisi parhaimmillaankin vain väliaikainen hätäratkaisu.--91.155.200.2 23. marraskuuta 2011 kello 19.42 (EET)

Ei taida olla kirjoittajia jäljellä. Hyvin alkanut on jäänyt kesken. --Jari Hokkanen 24. marraskuuta 2011 kello 09.58 (EET)

Artikkelissa mainitaan indoiranilaiset lainasanat, mutta mikä mahtaa olla niiden suhde nimenomaan Suomen (=nykyisen tai itsenäisen Suomen alue) esihistoriaan, so. onko ne lainattu nykyisen Suomen alueella vai jossain kokonaan muualla. Uralilaisia kieliä käsittelevissä artikkeleissa saattaa olla tästä jotakin arvioita, mutta en enää muista tarkemmin. Tämä on myös aihepiiri, jossa käsitykset sekä kielitieteessä että kielitiedettä ja arkeologiaa yhdistävissä tarkasteluissa muuttuvat nopeasti. (Samahan koskee germaanisia, mutta niiden kohdallahan lainautuminen myös Suomen alueella voi tulla kysymykseen, kun taas indoiranilaistweb kohdalla ei.) --Urjanhai (keskustelu) 10. maaliskuuta 2013 kello 17.43 (EET)

Tätä artikkelia lähteistetään hitaasti, mutta varmasti. Ongelmana vain on, että tällaisia asioita käsitellään periaatteessa vain yleistajuisissa teoksissa, koska normaalisti arkeologit eivät vedä pitkälle johtavia yhteenvetoja kuin poikkeustapauksessa = kun ovat eläköitymässä = kun on rahaa kirjoittaa kitkä teksti kaikesta. Tämäkin artikkeli joutuu tukeitumaan vain muutamaan tekstiin, joiden välillä on tulkintaeroja vuosiluvuista lähtien. Kun artikkeli on ollut vuosia olemassa, on se aukkoinen, ja täynnä epärelevanttia asiaa (kielemme lainasanoja, joka on kielemme historiaan kuuluvaa asiaa) ja joitakin virheitä. Tänne haluaa kirjoittaa myös kansallismieliset imagonkohottajat, joten selkeäkään teksti saa tuskin olla rauhassa. By the way: Arjalaislainat saatii uralilaseen kieleemme uralin takana, siis kauan ennen Suomeen tulemista. --Jari Hokkanen (keskustelu) 10. maaliskuuta 2013 kello 20.41 (EET)

Varhaisneoliittinen kausi - Milloin?

Hei! Kappale siis käsittelee "vahraisneoliittista kautta". Kappaleessa kyllä kerrotaan, että milloin neoliittisen kauden katsotaan alkaneen, mutta entä varhaisneoliittinen kausi?

Toiseksi, kappale siis käsittelee "varhaisneoliittista kautta". Sen lisäksi, että yht'äkkiä aletaan puhumaan "neoliittisestä kaudesta" (joka on huomattavasti laajempi termi), aletaan yht'äkkiä puhua kampakeraamisesta kulttuurista (!). Mikähän lienee tämän yhteys alkuperäiseen otsikkoon?

Eli aikajanojen määrittelyä, yhdenmukaista termien käyttöä ja loogisuutta toivoisi tähän artikkeliin. Nyt ei tahdo saada oikein minkäänlaista kokonaiskuvaa aiheesta. :P Jayaguru-Shishya (keskustelu) 24. elokuuta 2014 kello 17.44 (EEST)

Keittokuopat?

"Rannikon väestö elätti itsensä sekataloudella, johon kuuluivat vaihtelevissa määrin viljanviljely, karjanhoito, kalastus, hylkeenpyynti ja metsästys. Rautaiset viljelyvälineet olivat tärkeä uutuus. Mahdollisesti hylkeentraanin keittoon liittyvät kettokuopat ovat edelleen yleisiä Pohjanlahden alueella." Tero111 (keskustelu) 5. marraskuuta 2018 kello 20.46 (EET)