Keskustelu:PIK-12

Artikkeli PIK-12 on valittu lupaavaksi artikkeliksi.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
21.–27.1.2017	Ehdolla lupaavaksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan lupaavaksi. --Msaynevirta (k · m) 21. tammikuuta 2017 kello 01.40 (EET)

Hmnjoo. Yhdellä lähteellä mennään, mutta aika spesiaali aihe, niin se on varmaan ok. Kannatan.--Tanár 21. tammikuuta 2017 kello 10.58 (EET)

Juu. --PtG (keskustelu) 22. tammikuuta 2017 kello 16.53 (EET)

Kuten ed. --Höyhens (keskustelu) 24. tammikuuta 2017 kello 17.23 (EET)

Eiköhän kelpaisi. – ComradeUranium (keskustelu) 24. tammikuuta 2017 kello 23.32 (EET)

Artikkelin ainoa lähde on omakustanne, vaikka sen kirjoittaja onkin tunnustettu ilmailuvaikuttaja. Tämän artikkelin hyväksyminen ilman muita lähteitä vaarantaa lähdekäytäntövaatimukset. Ainakin perustietoihin pitäisi löytyä muitakin lähteitä.--194.251.119.208 25. tammikuuta 2017 kello 08.49 (EET)

Kuten itsekin totesit, Raunio on tunnettu tekijä suomalaisessa ilmailukirjallisuudessa, enkä oikein itse näe miten tämän laatustatuksen antaminen heikentäisi lähdekäytäntöä, kun artikkelihan perustuu kokonaisuudessaan luotettavaan lähteeseen, ja täyttää lisäksi lupaavan artikkelin kriteerin ”lähteet tulisi mainita”. Lisäksi samalla teoksella lähteistettyjä artikkeleja on hyväksytty HA-tasolle ja jopa suositelluksi aivan viime vuosina, joten lupaavaksi tästä ainakin on, tasoltahan kun ei tunnetusti ”mahdottomia vaadita”. --Msaynevirta (k · m) 25. tammikuuta 2017 kello 13.54 (EET)

Täytyy myöntää, että IP:llä on pointti kyllä siinä, että totta kai olisi parempi käyttää useampaa kuin yhtä lähdettä, mutta on yhden lähteen pohjalta kirjoitettuja artikkeleita valittu lupaaviksi ennenkin. Minusta tässä asiassa kannattaa käyttää harkintaa aiheen mukaan. Jos artkkeli olisi esimerkiksi Suomen historia tai Donald Trump, yhdellä lähteellä ei pitkälle pötkittäisi. Mutta kun kyse on yhdestä purjelentokonetyypistä, ensinnäkin siitä tuskin kovin monessa paikassa on edes kirjoitettu ja toiseksi on vaikea kuvitella, että eri lähteiden välillä olisi jotain radikaaleja tulkintaeroja. Kannatan siis lupaavaksi edelleen.--Tanár 25. tammikuuta 2017 kello 22.30 (EET)

Merkkaan ja arkistoin, artikkeli on saanut kannatusta ja IP:n kommentti on nähdäkseni käsitelty. --Msaynevirta (k · m) 27. tammikuuta 2017 kello 12.53 (EET)

Lupaava artikkeli?

Yllä olevassa ei ole saavutettu konsensusta ja siitä huolimatta artikkeli on merkattu lupaavaksi. Miksi näin?--194.251.119.208 31. tammikuuta 2017 kello 10.01 (EET)

Aihe on saanut kannatusta kaikilta muilta kommentoijilta IP:tä lukuun ottamatta, jonka kommentti käsiteltiin nähdäkseni riittävällä tasolla useamman vakikäyttäjän toimesta. Nämä sinun arviointien torpedointiyritykset ovat melkoista pelleilyä, ja toivoisin että keksisit jotain jätkevämpää tekemistä, kuin yrittää häiriköidä muokkaamissan artikkeleissa. --Msaynevirta (k · m) 31. tammikuuta 2017 kello 10.43 (EET)

Perusteltujen kommenttien arvottaminen pelleilyksi kuvastaa käyttäjän kyvystä hyväksyä negatiivinen palaute. Konsensuksessa minun tulee hyväksyä kommenttieni pohjalta tekemäsi muutokset kukaan muu ei niitä voi hyväksyä eli yksimielisyyden saavuttaminen on keskusteluun perustuva prosessi.--194.251.119.208 31. tammikuuta 2017 kello 11.02 (EET)

Ei ip-käyttäjillä pitäisi olla mitään vaikutusvaltaa artikkelien laatuarvioinnissa. --Savir (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 11.05 (EET)

Perustelepa väitteesi. Kyseessä on konseksukseen pyrkivät keskustelu eikä äänestys, jossa IP käyttäjien oikeuksia on rajoitettu. Keskustelu oikeuksien rajoittaminen ei liene Wikipedian avoimmuusperiaatteiden mukaista.--194.251.119.208 31. tammikuuta 2017 kello 11.20 (EET)

Siis kyllähän IP-käyttäjienkin argumentit otetaan keskustelussa huomioon eikä sillä sinänsä pitäisi olla väliä kuka kommentin on jättänyt. Mitä tulee tuohon konsensuksen vaatimukseen, niin suomenkielisessä Wikipediassa konsensuksella ei olla tarkoitettu täyttä yksimielisyyttä vaan sitä, että ollaan jokseenkin yksimielisiä. Prosentteina tämä on tarkoittanut jotain 70-80% tai parempaa kannatusta. Jos täyttä yksimielisyyttä vaadittaisiin konsensuksen saavuttamiseksi, niin täällä ei saataisi päätettyä ikinä mitään. --Zache (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 17.38 (EET)

Tästä asiasta ei ole selkeää yksimielisyyttä edes Wikipediassa ja vähintään tuo prosenttiluku on hattuvakio.--194.251.119.208 1. helmikuuta 2017 kello 07.48 (EET)

Tuo prosenttiluku on äänestyksistä poimittu. Eli pääsääntöisesti äänestykset jotka vaativat yhteisön kannatuksen ovat 70-80% kannatuksella olevia. Jatkot varmaan voisi pistää vaikka wikipedia:konsensus-sivun keskustelusivulle. --Zache (keskustelu) 1. helmikuuta 2017 kello 13.08 (EET)

Kyseessä ei ole edelleenkään ole äänsestys, vaan arviointikeskustelu.--194.251.119.208 1. helmikuuta 2017 kello 13.36 (EET)

Jonka tulos oli se, että ainoastaan sinä vastustit ja muiden mielestä esittämästäsi argumentista huolimatta sen merkitsemistä lupaavaksi pystyi kannattamaan. Sellainen kysymys, että tiedätkö onko tuohon muita lähteitä vai onko tuo ainoa tiedossa oleva lähde? --Zache (keskustelu) 1. helmikuuta 2017 kello 13.43 (EET)

Joistakin PIK:n koneista on kirjoitettu englanninkieliseen Jane's -ilmailujulkaisuun ja joistakin PIK:n koneista on ollut juttuja Tekniikan Maailmassa. SIL:n julkaisemassa Ilmailu-lehti olisi myös yksi mahdollinen paikka, missä näitä on voitu käsitellä, mutta en mene vannomaan. Tuomo Mäkisen Finnish civil aircraft 1926-1999 on kanssa yksi mahdollinen lähde, tosin epäilen, että se toisi hirveästi lisää asiaa artikkeliin. PIK:istä on myös 40, -50- ja 60-vuotishistoriikit, jotka taitavat tosin olla helposti saatavilla vain Kansalliskirjaston lukusalikäyttöön. Raunion kirja on mahdollisista lähteistä helpoiten saatavilla, ja kokoaa koneiden historiat aika hyvin yhteen paikkaan. Ongelma etenkin noiden lehtien kohdalla on se, että ne ovat melko hankalasti saatavilla olevia, ja halutun tiedon löytäminen niistä on melkoisen kahlaamisen takana (jos sitä ollenkaan edes löytyy). --Msaynevirta (k · m) 1. helmikuuta 2017 kello 14.01 (EET)

Kommenttiani pidettiin keskustelussa asiallisena. Kirjoittaja esittää yllä lukuisia muita lähteitä. Hän ei kuitenkaan edes halunnut yrittää varmentaa omakustanteen tietoja, mitä pidän asiattomana käytöksenä.--194.251.119.208 1. helmikuuta 2017 kello 14.21 (EET)

No et sinäkään ole artikkeliin pyrkinyt etsimään tai lisäämään muita lähteitä. LA-arvioinnin funktio on se, että artikkelissa olevia ongelmia osoitetaan JA ne pyritään korjaamaan arvioinnin aikana ja yhtä lailla arvioijat ovat mukana tuossa korjausoperaatiossa. Eli se on yhteistyötyyppinen arviointi. --Zache (keskustelu) 1. helmikuuta 2017 kello 14.33 (EET)

Lähteitä olen etsinyt ja muutaman jopa löytänyt, mutta arviointi keskeytettiin ennen niiden mukaan ottamista. Toisaalta LAE vaatii perusteluita esitetyille ehdotuksille ja ainoastaan ehdottaa muutosten tekoa ehdotusten ymmärtämiseksi. Kyseinen kirjoittaja on lähinnä syytellyt häiriköinnistä ja yrityksistä torpedoida hänen toimiaan kumoten muun muassa pääosan tekemistäni muutoksista hänen luomissaan artikkeleissa eli esimerkki toteutusten teko hieman hankalaa.--194.251.119.208 1. helmikuuta 2017 kello 14.41 (EET)

No siis ei kait mikään estä niitä lisäämästä artikkeliin nyt arvioinnin jälkeen jolloin se kaiketi ratkaisisi esittämäsi lähteisiin liittyvän ongelman? Ylipäätänsä olisi minusta hyvä idea merkitä edes vaikka aiheesta muualla tai kirjallisuutta osioon jos aihetta käsitteleviä lähteitä löytyy sellaisesta aiheesta josta lähteitä on hankalasti löydettävissä. --Zache (keskustelu) 2. helmikuuta 2017 kello 03.10 (EET)