Keskustelu:Kypärämäki

Artikkeli Kypärämäki on suositeltu artikkeli.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
22.–23.1.2012	Ehdolla lupaavaksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
29.1.–1.3.2012	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
15.–22.2.2012	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hylätty	(ikilinkki)
23.2.–1.3.2012	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
24.8.–15.9.2012	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
9.9.–23.9.2012	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)

Artikkelin voisi melkein nimetä Kypärämäki-Köhniö:ksi, kun Köhniöstä ei itsessään taida saada tynkää pidempää artikkelia kirjoitettua niin sen vois hyvin liittää tähän. ? --Zache 21. lokakuuta 2007 kello 06.36 (UTC)

Köhniö kuuluu Kypärämäkeen. Kypärämäen kirkkokin on Köhniöllä. Turha käyttää sanaa "Kypärämäki-Köhniö", kun Kypärämäki sisältää myös Köhniön. Jaakko Leinonen 9. heinäkuuta 2009 kello 18.05 (EEST)

Epämääräinen olisi tuollainen nimi. Köhniöhän on vain yksi Kypärämäen osa-alue samoin kuin esim. Kypärärinne ja Kypärätie.

Toimimaton linkki

Jostain mystisestä syystä linkki Haapamäki-Jyväskylä-rata on artikkelissa punainen eikä sininen, vaikka tuon niminen artikkeli on olemassa.--Vesahjr 17. elokuuta 2011 kello 02.01 (EEST)

Korjattu. -- Shinnin 17. elokuuta 2011 kello 02.16 (EEST)

Lupaava artikkeli

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Yhdestä kaupunginosasta, joka on ollut asutettu vasta 70 vuotta, ei liene juuri enempää kerrottavissa ilman että mennään turhiin pikkuasioihin. Merkittävimmät tiedot on tässä nyt, ja lähteitä on paljon. Toki muutama lähteetön kohta on vielä jäljellä.--Vesahjr 22. tammikuuta 2012 kello 00.16 (EET)

Suomalaisista alueista ei taida löytyä ihan yhtä hyviä väestötietoja kuin rapakon takaa, mutta jotain perusasioita olisi silti ihan hyvä mainita artikkelissa; esimerkiksi ikäjakaumasta ja politiikasta (esimerkiksi vasemmistopuolueiden suuri kannatus kertoisi alueen väestöstä jo paljon, esim. viime kunnallisvaalien äänijakauma taajamittain löytynee aika helposti) löytyy melko varmasti jotain mainitsemisen arvoista.-Henswick 22. tammikuuta 2012 kello 00.30 (EET)

Lähellä lupaavaa tasoa, voisin melkein kannattaa, mutta Henswickin huomio on sen verran hyvä, että ehkä sitä etsisin ainakin ennen statusta vielä. Sen lisäksi käsittääkseni Kypärämäellä oli varsinkin 60- ja 70-luvuilla poikkeuksellisen paljon kaikenlaista elävää kulttuuritoimintaa, josta varmaan jossain kirjassa on kirjoitettukin, mutta tätä nyt ei voi vaatia lupaava-tasolta vielä. Eli jotain väestöstä lisää, sitten lupaavaksi. Hyvää työtä tähän asti. Iivarius 22. tammikuuta 2012 kello 00.38 (EET)

Ikäjakauma on hankala löytää, sillä Jyväskylän kaupungin kotisivuilla on tilastotietoa vain Kypärämäki-Kortepohja-suuralueesta, jossa Kortepohjan mukanaolo antaa väärän kuvan, sillä Kortepohjan ylioppilaskylässä asuu paljon nuoria ja opiskelijoita, joten suuralueen väestötiedot ovat erilaiset kuin Kypärämäen yksinään.--Vesahjr 22. tammikuuta 2012 kello 18.25 (EET)

Kehittyy hyvää vauhtia, nyt voin jo kannattaa. Kypärämäellä näyttää Partiowikin mukaan olevan oma partiolippukuntansa, siitä voisi mainita. Kyselen isältä tässä illan aikana, osaisiko se sanoa, onko jossain kirjoitettu kulttuurielämästä. Iivarius 22. tammikuuta 2012 kello 18.28 (EET)

Joo, niinpä näyttää. Joka tapauksessa artikkeli saa minun kannatukseni lupaavaksi, tuo politiikka-osio toi jo paljon lisätietoa artikkeliin. Muutenkin näitä Jyväskylä-aiheisia artikkeleita voisi kehittää, meillä ei taida olla vielä yhtäkään(!!) JKL:n lähiseutuun liittyvää LA/HA/SS-artikkelia.-Henswick 22. tammikuuta 2012 kello 18.37 (EET)

Vaajakoski on hyvä artikkeli ja vertaisarvioinnissa tällä hetkellä.--Vesahjr 22. tammikuuta 2012 kello 23.25 (EET)

Alueen luonnosta ei ole kerrottu. Kaupunginosassa kuitenkin kaksi järveä ja lampi sekä harjua. –Makele-90 22. tammikuuta 2012 kello 18.52 (EET)

Hyvä havainto, luonnosta ei tosiaan ole muuta mainintaa kuin Kypärämäki itse. Siitä jos saisi pari lausetta, niin ilman muuta lupaavaksi.--Tanár 22. tammikuuta 2012 kello 23.10 (EET)

Lähteet voisi tietty olla viitemallinteissa, mutta käy lupaavaksi J.K Nakkila 23. tammikuuta 2012 kello 12.13 (EET)

Lisäsin luvun väestöstä ja merkitsin artikkelin lupaavaksi.--Vesahjr 23. tammikuuta 2012 kello 19.43 (EET)

Aika äkäiseen meni, kommentoin keskustelusivullesi.--Tanár 23. tammikuuta 2012 kello 22.14 (EET)

Ruotsalaisomakotitalot

Eräs Kypärämäen ruotsalaistalotuttuni kertoi, että heidän talonsa on valmistunut vuonna 1940. Kertoiko hän väärin, vai onko artikkelissa väärin kohta, jonka mukaan Kypärämäen asutus levisi Vesangantien eteläpuolelle vasta jatkosodan jälkeen?--Leiska.89

Ei kai siellä niin ole väitettykään? Ne talot valmistuivat kesäkuussa 1941. Mistä on peräisin väite "1990-luvulla rakennettiin rivitaloja Köhniönrannan uudelle Soidintielle, joka oli ollut asemakaavassa jo vuosikymmeniä toteutumattomana." Oikotie.fi -sivuston mukaan Soidintien seudun rivitalot ovat pääasiassa 1960- ja 1970-luvulla rakennettuja kuten suurin osa Köhniönrannan kerrostaloistakin.--Vesahjr 5. helmikuuta 2012 kello 23.42 (EET)

Niin ja Korterinne- ja Liipaisin-kadut ovat suurimmaksi osaksi Korterinteen alueella, joka kuuluu Kortepohjan kaupunginosaan. Korterinteen alueen voi minusta mainita tässäkin artikkelissa, koska sijaitseehan se maantieteellisen Kypärämäen rinteillä, mutta on syytä mainita että kaupunginosan raja kulkee kuten kartasta näkyy: http://kartta.jkl.fi/ --Vesahjr 5. helmikuuta 2012 kello 23.50 (EET)

Vain osa Soidintien rivitaloista taitaa olla 1990-luvulta. Tuli lapsus. Aikaisemmin artikkelissa kyllä väitettiin, että Kypärämäen asutus levisi Vesangantien eteläpuolelle vasta jatkosodan jälkeen.

-- Viitteisiin ajatusviivat ja pisteet. --Thi 23. helmikuuta 2012 kello 00.17 (EET)

On laitettu.--Vesahjr 25. helmikuuta 2012 kello 00.06 (EET)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Lupaava artikkeli, jossa on lähteet merkitty. Voisi olla ainesta hyväksi artikkeliksi, mutta pistän vertaisarvointiin ensin.--Vesahjr 29. tammikuuta 2012 kello 19.29 (EET)

Hieno artikkeli. Pistetääs muutamia kommentteja, painopiste artikkelin kehittämisessä on enemmän tekstin luettavuuden parantamisessa kuin pituuden kasvattamisessa. Nyt teksti on paikoitellen vähän luettelomaista, jota tiivis viitteistys edelleen korostaa. Pituuden vielä kasvaessa helposti siinä käy, että artikkeli päätyy sarjaan too long, didn't read.

Asiasisällöstä jäin kaipaamaan jo johdannossa tietoa siitä miten Kypärämäki maantieteellisenäalueena on määritelty. Sinällään artikkelia lukemalla selviää, että alueeksi on laskettu Köhniö, Kypärämäki, osa Killeristä ja Kortemäki. Toinen asia mikä liittyy alueisiin on, että artikkelista ei selviä miksi nimenomaan nuo alueet kuuluvat Kypärämäkeen. Alue sinänsä on looginen kokonaisuus yhteisine kulkuyhteyksineen. Tms. Kortemäki kuuluu Kypärämäkeen, eikä Laajavuoreen tai Kortepohjaan, koska ainoat autotiet ovat yhteydessä Kypärämäkeen. Artikkelissa olisi kuitenkin hyvä olla jotain mikä auttaisi hahmottamaan asiaa, esimerkiksi kartta josta näkisi Kypärämäen alueet ja tiet olisi hyvä. (Open street map on hyvä vapaa karttapohja).

Kolmas asia mikä tuli mieleen on, että mikäli Killeri lasketaan Kypärämäkeen niin Killerin EK pitäisi mainita vähintään sivulauseessa. Se kuitenkin tukkii koko kaupunginosan kerran vuodessa ja on selvästi alueen näkyvin tapahtuma ja tästä voisi olla vaikka kuvia. Kuvia muutenkin voisi käyttää rohkeammin jolloin kuvat omalta osaltaan pehmentäisi tekstimassaa. --Zache 7. helmikuuta 2012 kello 06.36 (EET)

Kortemäen alue kuuluu Kortepohjan kaupunginosaan. Kortemäen alueen voi minusta mainita tässäkin artikkelissa, koska sijaitseehan se maantieteellisen Kypärämäen rinteillä, mutta on syytä mainita että kaupunginosan raja kulkee kuten kartasta näkyy: http://kartta.jkl.fi/ (valitse aluekartta ja ruksi ruutuun 'kaupunginosat'). Kortemäki kuuluu myös Kypärämäen äänestysalueeseen. Sama ongelma on artikkelissa Vaajakoski, sillä kaupunki on määritellyt nykyään Vaajakosken kaupunginosan huomattavasti pienemmäksi alueeksi kuin puhekielen Vaajakoski.

Katujen nimiä on artikkelissa tosiaankin turhan paljon, järkevämpää olisi luetella tärkeimmät kadut, jotka kulkevat kaupunginosan halki, mutta ei kaikkia pieniä poikkikatuja. Kuvia lisään, kunhan ehdin käydä kuvaamassa.--Vesahjr 7. helmikuuta 2012 kello 10.29 (EET)

Katujen nimiä on nyt vähennetty. Viitteitä palveluista siirsin keskeltä lausetta kappaleen loppuun, jos se nyt näyttäisi paremmalta.--Vesahjr 7. helmikuuta 2012 kello 17.57 (EET)

Niin kuin Zache yllä totesi, niin kuvia voisi ehkä käyttää enemmänkin. - Tai itse asiassahan niitä saa mielellään olla niin paljon kuin mahtuu. Itse aloittamassani hyvässä artikkelissa näkyy olevan viisi kuvaa ja erään toisen käyttäjän tuottamassa suositellussa artikkelissa peräti seitsemäntoista (ja tekstiäkin ehkä enemmän). Vuodenaika nyt tosin taitaa olla vähän huono, kun yleensä näissä paikkakunta-artikkeleissa jostain syystä on haluttu käyttää pääasiassa kesäkuvia, mutta jos on jotain varastossa niin ehkä nyt muutama kuva lisää jo riittäisi.--Urjanhai 8. helmikuuta 2012 kello 22.40 (EET)

Jos joku osaisi laittaa nuo kaksi taulukkoa vaalituloksista rinnakkain, olisi paremman näköinen niin.--Vesahjr 8. helmikuuta 2012 kello 09.22 (EET)

Minunkin mielestäni jos Killeri kuuluu Kypärämäkeen niin siitä pitää olla enemmän juttua. Tuo rallin yleisöerikoiskoe pitää mainita vaikkei sitä enää killerillä ajetakaan. Muutenkin killeri on merkittävä maakunnan ravikeskus. Artikkelista Killeri voi myös tuon kuvan ottaa tähän artikkeliin. --Pyhajumbo 8. helmikuuta 2012 kello 21.18 (EET)

Niin siis faktahan on että Killerillä ei ajeta enää tuota yleisöerikoiskoetta. Se on ajettu siellä viimeksi vuonna 2009. Tosin tulevan rallin tilanteesta en ole varma, mutta luulenpa että sitäkään ei Killerillä ajeta. --Pyhajumbo 12. helmikuuta 2012 kello 12.58 (EET)

Jossain tuolla kahvihuoneessa juuri taitetaan peistä, tulisiko lupaavissa artikkeleissa vaatia viitemallineita. Hyvissä luulisin että saatettaisiin vaatia. Nehän esim. tässä tapauksessa auttavat siinä, että verkkoviitteistä näkisi niiden julkaisijan jo viitteestä ennen kuin avaa itse sivun, jolloin edelleen lukija saa yleiskuvan jo viitteistä, millaisiin lähteisiin mikäkin tieto perustuu.--Urjanhai 8. helmikuuta 2012 kello 22.28 (EET)

Kaupunginosa-artikkelit tuppaavat aina vähän paisumaan. Kuitenkin niissä on linkkejä kaupunginosassa sijaitseviin alueisiin, nähtävyyksiin ym. Esimerkiksi Killeri-artikkeli on aika tynkä, eikö lisätietoa Killeristä kannattaisi mieluummin kirjoittaa sinne kuin tähän?--Vesahjr 12. helmikuuta 2012 kello 20.23 (EET)

Juu, Killeri artikkelin laajentaminen on myös ihan ok. --Zache 15. helmikuuta 2012 kello 06.27 (EET)

Marja Kokon kirja

Pyydän, älkää merkitkö lähteeksi Marja Kokon kirjaa Jyväskylän uudemmasta historiasta. Kokko on koonnut kirjaan muutaman hajatiedon Jyväskylän todellisesta historiasta ja sekoittanut joukkoon omia päähänpistojaan kuten sen, että Köhniö olisi Kypärämäen ja Kortepohjan välisessä kiilassa, joka liitettiin kaupunkiin vuonna 1914. Kirja ei ole minkään arvoinen, koska Kokko ei ole erottanut asiatietoa ja omia keksintöjään ja päähänpistojaan toisistaan. Keskisuomalaisessakin tästä on kirjoitettu. Se, että Wikipediaan suositellaan merkittäväksi lähteet, ei tarkoita sitä, että aivan mikä tahansa lähde kelpaisi. 88.114.11.190 15. maaliskuuta 2012 kello 17.56 (EET)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Tämä on hyvä artikkeli, jota olen viime aikoina laajentanut. Sillä on varmaan mahdollisuuksia suositelluksi artikkeliksi. Löytyykö vielä puutteita?--Vesahjr (keskustelu) 24. elokuuta 2012 kello 23.46 (EEST)

Tuntuuko sinusta, että tässä on nyt kaikki mitä voit lähteiden kanssa saada aiheesta irti? En siis itse tiedä, että millaista lähdemateriaalia tästä olisi vielä saatavilla, niin en osaa uusia käsiteltäviä aihealueitakaan ehdottaa. Mitään isompia puutteita ei silmiin osunut: kieli, rakenne yms. on kunnossa ja artikkelin sisältö on laajentunut aika hyvin jo. Toisaalta sitten mietin nykyisiä lähteitä, esim. jonkun nettisivujen vieraskirjan käyttö lähteenä on aika kyseenalaista. Ja noi asukasyhdistyksen kirjat on varmaan saatavilla paikallisesta kirjastosta? --Velma (keskustelu) 27. elokuuta 2012 kello 09.45 (EEST)

Kyllä kaikki lähteenä käytetyt kirjat löytyvät Jyväskylän yliopiston kirjastosta tai kaupunginkirjastosta. Asukasyhdistys on julkaissut noin 20-25 numeroa asukaslehteä, jota en ole käyttänyt lähteenä. Voin selata ne läpi, jos niistä löytyisi myös vahvistus sille, että monet pitävät Kortemäkeä osana Kypärämäkeä, vaikka se virallisessa kaupunginosakartassa kuuluukin Kortepohjaan. Vieraskirjaviite on asukasyhdistyksen edustajan toteamus, että Kortemäki kuuluu heidän lehtensä jakelualueeseen eli siis siinä mielessä myös Kypärämäki-Köhniön alueeseen.--Vesahjr (keskustelu) 27. elokuuta 2012 kello 19.32 (EEST)

Kypärämäen alueen kartta olisi hyvä lisä. Karttapohjana voisi käyttää openstreetmappia tai maanmittauslaitoksen julkaisemia kartta-aineistoja. Karttaan voisi merkitä myös sen, että missä mikäkin artikkelin kuva on otettu. (En ihan suoraan osaa sanoa miten tuo kuvien merkitseminen karttaan parhaiten onnistuu, mutta kuvien merkitsemisessä jos joku etsii sopivan kartan) --Zache (keskustelu) 27. elokuuta 2012 kello 10.22 (EEST)

Kopioin Openstreetmapista kartan, mutta täytyy sanoa että se ei ole kovin hyvä. Siihen ei ole esim. merkitty suurimpien kaupunginosan halki kulkevien katujen nimiä, eikä Köhniön aluetta. Jos joku osaisi muokata sen vähän paremmaksi, olisi hyvä.--Vesahjr (keskustelu) 27. elokuuta 2012 kello 19.27 (EEST)

Korterinne

Kuuluuko Korterinne Kypärämäkeen vai Kortemäkeen. Jaalei (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 20.37 (EEST)

Kartta: http://kartta.jkl.fi/IMS/fi?layers=Aluekartta&lon=Kaupunginosat&cp=6903888,501136&z=16&language=fin--Vesahjr (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 22.47 (EEST)

Kypärämäen luonto ja ympäristö

Sivulla mainitaan, että "Kypärämäen arvokkaimmat luontokohteet ovat Köyhänojan varsi, Lehtokadun ja Savelankadun välinen tuorelehto ja Mäyräojan suualueen suoalue."

Lehtokadun ja Savelankadun välinen tuorelehto on "kadonnut noin 70-prosenttisesti". Ensin lehdosta hakattiin noin 50% tammikuussa 2014 Jyväskylän kaupungin toimesta ja kesällä 2018 vielä Jyväskylän energia täydensi tuhoa hakkaamalla jäljelläolevasta noin viideosan uuden maahan kaivettavan voimalinjan osalta.

"Tuorelehtoa" ei siis käytännössä enää ole.

Rakennukset Kypärämäessä

Olisin luomassa yksittäisestä asuinrakennuksesta omaa sivua, jonka varmaan voisi jotenkin linkittää tänne, tai ainakin ryhmittää? Wikitaitoni ovat vähän ruosteessa, niin päätin nyt vaikka tätä kautta kysyä että onko tietoa miten yksittäisiä rakennuksia on luotu? Olisiko se kenties sunnilleen otsikonmukainen Lista tms? LasseS (keskustelu) 13. elokuuta 2020 kello 10.56 (EEST)

Mistä rakennuksesta olet tekemässä artikkelia? --Zache (keskustelu) 13. elokuuta 2020 kello 11.09 (EEST)