Keskustelu:Kadonnutta aikaa etsimässä

Artikkeli Kadonnutta aikaa etsimässä oli suositeltu artikkeli, mutta menetti statuksen äänestyksessä.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
29.5.–22.6.2006	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
19.6.–3.7.2006	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
29.5.–6.7.2007	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
10.–19.10.2007	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
14.12.2010–12.1.2011	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
12. – 26.1. 2010	Suositellun artikkelin statuksen poisto		Poistettu	(ikilinkki)

Arkistoitu vertaisarviointi

Kadonnutta aikaa etsimässä

Kokeilaan, mitä muut sanovat. Kirjoitusvirheitä on ja kieli on vaikeahkoa, mutta apuanne tarvitaan. Muistaetaan mitä kerotaan Marcel Proustin itse sanoneen taiteesta: ”Proust tuokin voimakkaasti esille demokraattista taiteentuntemuksen teoriaa, jonka mukaan jokainen meistä on kykenevä tuottamaan taidetta. Avaimena tähän on elämänkokemus, teoksen täydentäminen sen avulla ja sen muuttaminen taiteellisesti luovaksi prosessiksi.” --Alexius Manfelt 29. toukokuuta 2006 kello 06.19 (UTC)

Liian vähän kuvia, niitä pitäisi ehdottomasti saada lisää.Kommentin jätti 84.249.10.81 (keskustelu – muokkaukset).

Muutama kuva on tullut lisää, mutta aihe on hivenen ongelmallinen. Kuitenkin yritän löytää enemmän kuvia. --Alexius Manfelt 29. toukokuuta 2006 kello 17.38 (UTC)

Artikkelissa on muutama punainen teksti, muuta yritän parhaani mukaan niitä poistaa. Tosin se vie aikaa, sillä taitaa olla tapani kirjoittaa kohtuullisia artikkeleita. --Alexius Manfelt 29. toukokuuta 2006 kello 20.45 (UTC)

Näiden uusien kuvien ansiosta se on mielestäni paljon parempi. Minusta olisi kuitenkin mukavaa jos muutama oikean reunan kuvista siirrettäisiin vasemmalle puolelle. Se miellyttäisi ainakin minun silmääni hiukan enemmän.

Kuten yllä sanoin niin kuvia on tulossa muutama lisää. Toiveesi otetaan huomioon kuvien sijoittelun suhteen. --Alexius Manfelt 30. toukokuuta 2006 kello 06.08 (UTC)

Ensimmäiseen kappaleeseen olisi hyvä saada 1-2 lauseen kuvaus siitä, millainen teos on - miksi se on merkittävä, vaikka "At the risk of over-simplification", kuten enWikissä (toivottavasti se ei kuitenkaan tule sisältämään termejä "Bildungsroman" ja "neurasthenic", kuten enWikin selitys, eli mieluummin yleistajuisempi selitys). --AB 1. kesäkuuta 2006 kello 20.51 (UTC)

On vaativa toive, mutta yritetään, ja mietitään, ja yritetaan. Kyllä tuollaisen 4000 sivua laajan "kirjasn" mahduttaminen vaikkapa lauseeseen, on tosi vaikeaa. Mutta, pohditaan asiaa, ei sitä kuitenkaan kannata tyrmätä, se voi näet olla hyväksi koko hommalle. --Alexius Manfelt 3. kesäkuuta 2006 kello 07.17 (UTC)

Hyvä! Kun artikkeli kokonaisuudessaan on pitkä ja käsittelee teosta monelta kannalta, tuo alkukappale auttaa teosta tuntematonta lukijaa saamaan jo alussa yleiskäsityksen siitä, mistä teoksessa on kyse. Asiasisältöön en osaa ottaa kantaa, kun en ole kirjaa lukenut, mutta ainakin ymmärrettävyydeltään tuo on parempi kuin vastaavat muutamissa erikielisissä Wikipedioissa. --AB 12. kesäkuuta 2006 kello 09.34 (UTC)

Nyt kun kuvia on saatu lisää, artikkeli on parempi ja jopa suositellun sivun tasoa. 84.249.10.81 21. kesäkuuta 2006 kello 07.57 (UTC)

Toinen vertaisarviointi

Kadonnutta aikaa etsimässä

Olen itse pääsääntöisesti kyyllinen tämän artikkelin olemiseen ss-luokassa. Siitä puuttuvat tag-viitteet, ja siinä nykyisten kriteerien mukaan niitä pitäisi olla. Ja koko luokka on mielestäni aivan tarpeeton. --Alexius Manfelt 29. toukokuuta 2007 kello 14.10 (UTC)

Eikö löydy englanninkielisiä ja/tai suomenkielisiä lähteitä? --Peltimikko 21. kesäkuuta 2007 kello 21.58 (UTC)

Kyse on ranskankielisestä kirjallisuudesta, joten lähteet ovat pääsääntöisesti ranskankielisiä. Joitain amerikankielisiä toki on, mutta niitä ei ole käytössäni. Suomalaiset ovat kirjoittaneet kirjasta varsin niukalti. Mutta kaikkihan osaavat ranskaa, eikö vain? --Alexius Manfelt 26. kesäkuuta 2007 kello 20.27 (UTC)

Eikö tästä ole linjaa? Kai nyt sivistyskielten kuten ranskan, saksan, latinan ja kreikan pitäisi käydä vulgäärimpien suomen, ruotsin ja englannin lisäksi? Näitähän siis kaikkien tulisi osata.--ukas 6. heinäkuuta 2007 kello 10.47 (UTC)

Viitteet

Artikkelissa ei ole kovinkaan paljon ref-viitteitä ja syynä on yksinkertaisesti se, että muihin Wikipedioihin ei viitata. Artikkeli on näet koottu useista eri artikkeleista ja useista erikielisistä Wikipedioista yhdistellen. Tiedot on tarkastettu kirjallisuudesta ja tekijän omista tiedoista - valitettavasti. --Alexius Manfelt 3. syyskuuta 2007 kello 18.32 (UTC)

Kolmas vertaisarviointi

Kadonnutta aikaa etsimässä

Vain kuusi lähdeviitettä, ei suositeltua tasoa. --Johney 10. lokakuuta 2007 kello 15.14 (UTC)

Täsmennettyjä viitepyyntöjä, kiitos. Lähdekirjallisuutta on enemmän kuin riittävästi. --Jaakonam 10. lokakuuta 2007 kello 15.39 (UTC)

Artikkeli on todella asiantunteva, hyvin kirjoitettu ja laaja, sekä lopussa on kattava lähdeluettelo. Mihin niitä lähdeviitteitä aina tarvitaan? Onko tosiaan niin, että lähdeviitteiden määrä on nykyään ainoa ja määräävä kriteeri? Eikö olisi paikallaan miettiä myös muita meriittejä, ennen kuin tuo tänne arvioitavaksi tämän tasoisia artikkeleita. Turhaa arvioittamista ja laiskuutta, kun ei tämän tarkemmin vaivauduta yksilöimään, mitä artikkelista puuttuu. --Khaosaming 14. lokakuuta 2007 kello 15.08 (UTC)

Kyllä mun mielestä ainakin yksi laadukkuuden merkki on viitteistys. Tosin Johney on viime aikoina vedellyt vähän turhan herkästi näitä suositeltuja ensin arviointiin ja sitten kiireellä äänestykseen, vaikka lähteitä olis ollut tulossa.... Mutta siis mä lisäsin itse lähdepyyntöjä, ettei arviointi ole ainakaan siitä kiinni enää. --Velma 14. lokakuuta 2007 kello 15.25 (UTC)

Itse jotakin tehneenä sanoisin, että on vain suositus käyttää ref-tageja, siis ei pakko. Kun katsoo lähdepyyntöjä niin kyllä sitä vanha hymyillee. Kun pitäisi referoisa teoksen sisältöä, niin se menee jo hivenen yli tämän tasoisten artikkelien laatuvaatimusten. Vain tietelliseen teokseen voidaan tuo tehdä. Toisaalta jokainen on lukenut proustinsa ja tietää mistä on kyse sen kaikkein siteeratuimmissa kohdissa. Minusta nuo ref-tägeilyt eivät anna mistään lisäarvoa artikkelille. Ja kuka ne muuten tarkistaisi, kenen kielitaito riittää tarkastamaan ranskankielistä alan kirjallisuutta. Sinnehän voisi lykätä ties ihan mitä vain. --Alexius Manfelt 14. lokakuuta 2007 kello 16.24 (UTC)

Osa niistä lähdepyynnöistä on kyllä sellaisia, että ne eivät ole ollenkaan itsestään selvästi yleissivistykseen kuuluvia tai yleinen mielipide eli lähteitä kaivattaisiin oikeasti. Ei täällä voidan myöskään (ikävä kyllä) velvoittaa lukemaan koko kirjasarjaa läpi.... Ja onhan täällä kyllä muitakin ranskan osaajia, että ei se tarkistettavuuskaan ole iso ongelma ainakaan kielitaidon osalta. --Velma 15. lokakuuta 2007 kello 18.32 (UTC)

Olen tässä Alexiuksen kanssa samaa mieltä. Ei kaunokirjallisuutta käsittelevää artikkelia tarvitse lähteistää samaan tapaan kuin luonnontiedettä tai yhteiskuntaa. Romaanin juonikuvauksissa tällainen liioiteltu ref-tägeily on erityisen naurettavaa. Lisäksi on todettava, ettei jokaisen lauseen lähteyttäminen välttämättä paranna luotettavuutta. Päin vastoin, epärehellinen muokkaaja voi helposit "lähteyttää" aivan soopaa niin, että kiinnijäämisriski on minimaalinen --M. Porcius Cato 15. lokakuuta 2007 kello 19.13 (UTC)

Ajattelin samaa, mutta pikavilkaisulla näyttää ainakin tällä hetkellä olevan ihan fiksuja pyyntöjä. "Proustin kieli on monipolvista, tarkkaa, täsmällistä ja erittäin ilmaisukykyistä." "psykologinen oivaltavuus on häikäisevää", "pidettiin dandyna", "Aikalaiset ovat kertoneet". Varmaan Proustinsa ja kirjasarjaa käsittelevät teokset tunteville nämä ovat itsestäänselvyyksiä, mutta tällaisilla ennemmin Kurjien ja Monte Criston kreivin ihailijoilla ei ole noin vain tiedossa, että teossarjan piti alun perin olla "kolmen niteen mittainen". Ja on nyt varmaan jostain muualta kuin Wikipedian muokkaajan päästä napattu tieto, että "Proust vieraili siellä usein lapsuudessaan". Noita teoksen referointipyyntöjä en nähnyt eikä tuossa "teoksen kronologia" -osassa niitä ole ollenkaan. Paikoissa on, mutta nekin pyynnöt liittyvät Proustin tekemisiin eikä kirjojen sisältöön. Otetaan vähän takaisin, yksi tällainen löytyi: "Kirjassa ei ole varsinaista juonta, sillä siinä ei ole keskeistä tapahtumaa tai yhtä ainoata teemaa, jonka ympärille yhteenvedon voisi rakentaa." No, kirjan lukija varmaan voi tähän päätyä, mutta luulisi olevan helppoa etsiä tuolle niistä "tuhansista artikkeleista" lähdekin. -tKahkonen 15. lokakuuta 2007 kello 20.01 (UTC)

Kahkonen sentään tajusi pointin.... Juonen saa selville kirjoista, siksi siihen en ainakaan minä vaadi lähteitä. Osa kohdista oli sellaisia, ettei niistä tiennyt ovatko ne Alexiuksen omia mielipiteitä ja jotain tietoja ei todellakaan saa selville sarjan kirjoista.... --Velma 16. lokakuuta 2007 kello 16.30 (UTC)

Olen kaivellut näitä lähteitä, aivan sattumanvaraisia sieltä täältä. Proustin teokset ja kieli ovat niin tutkittuja ja perin pohjin käsiteltyjä, että samat ajatukset eri sanoin toistuvat kirjoittajalta toiselle, mutta silti ihan täsmälleen sellaista lausetta kuin esimerkiksi "Proustin kieli on monipolvista, tarkkaa..." on aika mahdotonta löytää. En ole itse lukenut Proustia kuin satunnaisia pätkiä, enkä edes ranskaksi, mutta tunnistan nuo kaikki luonnehdinnat samoiksi joita kirjojen analyysit käyttävät yhä uudelleen. Sääli jos tämän artikkelin status poistetaan. Se on loistava, sitähän käytti jopa Helsingin Sanomat omassa Proust-projektissaan. --Ulrika 16. lokakuuta 2007 kello 16.35 (UTC)

Kahkoselle vielä: Kronologian lähteethän on ilmoitettu viitteessä. Tällä hetkellä se on numero 14 ja on aivan kronologian lopussa. --Ulrika 16. lokakuuta 2007 kello 16.41 (UTC)

Esimerkkilauseen "Proustin kieli on monipolvista, tarkkaa..." voi kait muotoilla uudelleen tai laittaa läjän lähteitä, joista saman asian saa kohtuullisen selvästi kiteytettyä. --ukas 19. lokakuuta 2007 kello 11.17 (UTC)

Neljäs vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Yksi huonosti viiteisetty SS-sivu, ei täytä enää SS-kriteereitä. --Lakritsa 14. joulukuuta 2010 kello 18.42 (EET)

Lisäksi artikkelissa on runsaasti lähdepyyntöjä ja yksi lähteistä näkyy olevan artikkelin kuva = ei ole enää SS-tasoa. --MikkoK 21. joulukuuta 2010 kello 12.08 (EET)

Yritin etsiä lähteitä, mahdoton tehtävä. Luin sitten nuo aiemmat vertaisarvioinnit, ja siellä artikkelin tekijä sanookin koonneensa pätkiä eri kielisistä Wikipedioista "ja tekijän omista tiedoista", mitä se sitten tarkoittaakaan. Artikkeli on hieno, mutta niin kai on nähtävä, että ilman lähdeviitteitä statusta ei voi säilyttää. --Abc10 28. joulukuuta 2010 kello 17.40 (EET)

Jo pelkästään lähdeviitteiden puutteen tähden ei SS-tasoa. Pohdinnan aineksia -kohdassa ei ole selvitetty kuka tai ketkä ovat tehneet kyseiset analyysit ja tulkinnat. Rakenne on mielestäni luonteva. Paremmin en osaa arvioida ennen kuin tarvittavat korjaukset on tehty. --Gwafton 28. joulukuuta 2010 kello 18.03 (EET)

Mielestäni rakenne on epäjohdonmukainen. Lisäksi artikkelista puuttuu kokonaan teoksen saama vastaanotto.--Olimar 28. joulukuuta 2010 kello 18.13 (EET)

Vastaanottoa ei tosiaan ole erillisenä otsikkona, mutta se lomittuu sinne tekstiin varsin luontevasti. --Abc10 28. joulukuuta 2010 kello 18.40 (EET)

Tuollainen ratkaisu ei palvele tiedonhakua. Itseäni kiinnostaa yleensä juuri teosten saama vastaanotto, enkä välttämättä jaksa lukea koko artikkelia läpi saadakseni sitä selville.--Olimar 28. joulukuuta 2010 kello 18.50 (EET)

Ymmärrän kyllä jos haet ilmestymisajankohdan kriitikoiden näkemyksiä. Teoskokonaisuus kuitenkin luokitellaan maailmankirjallisuuteen, joten sillä perusteella sen asema on täysin selvä ja vakiintunut, eikä yksittäisten kriitikoiden tai tutkijoiden näkemysten irrottaminen erilliseksi osaksi minun mielestäni tunnu tarpeelliselta. Toisaalta tietysti tarpeita voi olla monenlaisia, joten en tyrmää osuuden tekemistä, vaikka varsinaisesti sellaista ei missään ole edellytetty, eikä sellainen myöskään taida ainakaan klassikkoteosartikkeleissa olla kovin tavallinen. --Abc10 28. joulukuuta 2010 kello 21.35 (EET)

Aiheesta muualla-osassa on kooste Hesarin arvostelijoiden näkemyksistä, alkaen Holapan 1. osan arviosta 1968 päätyen Blomstedtiin 2007. Tämä on lisäongelma: viimeisen osan ilmestyessä suomeksi ensimmäistä oli luettu jo lähes 40 vuotta. --Tappinen 28. joulukuuta 2010 kello 21.40 (EET)

Suomennosten ilmestyminen ja niiden käsittely olisikin yksi asiakokonaisuus, joka artikkelista nyt puuttuu. Jos joku jaksaisi tehdä asiasta lyhyenkin yhteenvedon, se saattaisi olla kiinnostava. Asia sai julkisuutta, kun viimeinen suomennos, Jälleenlöydetty aika, ilmestyi. --Abc10 28. joulukuuta 2010 kello 22.47 (EET)

En ymmärrä miksi "vakiintunut asema" tarkoittaisi sitä ettei arvioista pitäisi kertoa. Teos on hyvinkin voinut saada aikanaan huonon vastaanoton ja saada osakseen arvostusta vasta myöhemmin, tai sitten sitä on ylistetty alusta lähtien (enkä puhu tästä teoksesta, koska en tiedä minkälaisen vastaanoton se on saanut, vaan yleisesti). Vastaanoton ei tarvitse sisältää pelkästään aikalaisarvioita.--Olimar 28. joulukuuta 2010 kello 21.46 (EET)

Romaani vai romaanisarja?

Tässä artikkelissa teosta kutsutaan romaanisarjaksi, mutta englanninkielisessä Wikipediassa yhdeksi romaaniksi, joka on vain julkaistu useana niteenä. Kumpikohan näkemys on oikein? 88.192.21.2 15. toukokuuta 2011 kello 12.19 (EEST)