Kauko Ikävalko
Kauko Uolevi Ikävalko (8. maaliskuuta 1920 Viipuri – 22. joulukuuta 2004 Helsinki)[1] oli suomalainen juristi ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.[2]
Ikävalkon vanhemmat olivat liikkeenharjoittaja Matti Ikävalko ja Lempi Veijalainen ja puoliso vuodesta 1941 Ester Alviina Elvala. Ikävalko tuli ylioppilaaksi vuonna 1938 ja valmistui juristiksi vuonna 1953, sota-aika oli keskeyttänyt hänen opintonsa. Hän suoritti myös lakitieteen lisensiaatin tutkinnon vuonna 1955. Huhtamäen palvelukseen Ikävalko tuli vuonna 1950 toimistopäälliköksi, vuonna 1956 hänestä tuli yhtiön lakimies ja johtokunnan ja hallintoneuvoston sihteeri, vuonna 1958 markkinointijohtaja ja vuonna 1959 keksi- ja leipätehdas Ipnoksen johtaja. Huhtamäen johtokunnan jäsen Ikävalko oli vuodesta 1963.[2][3]
Ipnoksen tultua myydyksi vuonna 1967 Ikävalkosta tuli Huhtamäen pakkausalan johtaja vuoteen 1972, minkä jälkeen hänen vastuullaan oli yhtymän elintarviketeollisuus. Varatoimitusjohtajaksi Ikävalko nimitettiin 1974. Viimeisinä työvuosinaan ennen eläkkeelle jäämistään vuonna 1980 hän hoiti konsernin kehittämishankkeita. Myös toimialansa luottamustehtäviä hoitanut Ikävalko sai teollisuusneuvoksen arvonimen vuonna 1975. Sotilasarvoltaan hän oli reservin kapteeni (1968).[1][2][3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Muistot. Kauko Ikävalko. (Tilaajille) Helsingin Sanomat. 22.12.2004. Viitattu 10.1.2022.
- ↑ a b c Kauko Ikävalko Biografiasampo. Viitattu 10.1.2022.
- ↑ a b Kuka kukin on 1978, s. 276. Viitattu 10.1.2022.
|
