Kangaskoski

Kangaskoski on Hiitolanjoen alin koski Suomen puolella, noin kilometrin päässä Venäjän rajasta. Se sijaitsee Simpeleellä Rautjärven kunnassa.

Kangaskoskea pitkään hyödynnettiin sähköntuotantoon. Kangaskosken voimala lopetti toimintansa heinäkuun lopussa vuonna 2021. Kangaskosken voimalaitoksen säätöpato on nyt purettu ja koski on auki vaelluskaloille. Kangaskoski on myös jokiluonnon raja-aluetta.

Historia

Teollinen historia Kangaskoskella on yli sata vuotta vanhaa. Kangaskoskella toimi Simpeleen ensimmäinen paperitehdas ja puuhiomo vuosina 1901–1924. Paperitehtaalla valmistettiin lähinnä ruskeaa käärepaperia Pietarin alueen vientiin. Tehdasta johti liikemies Matti Roiha.

Tehdasaika Kangaskoskella päättyi vuonna 1925, kun Kangaskosken vesivoimala rakennettiin. Kangaskosken pato on yksi Hiitolanjoen kolmesta padosta. Kangaskosken vesivoimalaitos on rakennettu paikalle, jossa Laatokasta Hiitolanjokea pitkin Suomen puolelle nouseva lohi ja taimen törmäävät voimalapatoon tai harhautuvat voimalan turbiinipyörteisiin. Se on Suomen ja Venäjän yhteisessä joessa alin toimiva vesivoimala ja toisaalta myös ylin este, johon Laatokasta nousevat lohikalat kirjaimellisesti törmäävät nousuvaelluksellaan. Kangaskosken voimalaitos on estänyt kalojen vaelluksen lisääntymisalueille.

Kangaskosken vesivoimalaitos on ollut yksityisessä omistuksessa useita vuosikymmeniä. Sähköntuotannosta on vastannut Hiitolanjoen Voima Oy. Kangaskosken omistus siirtyi Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle vuonna 2019. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö osti Hiitolanjoen Voima Oy:n osakkeet. Virkistysaluesäätiö otti omistukseensa Kangaskosken voimalaitoksen ja sen kiinteistöt. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö oli kiinnostunut Kangaskosken vapauttamisesta, jotta järvilohen elinmahdollisuuksia voitaisiin parantaa. Hiitolanjoki on Suomen ainoa luonnonvaraisen järvilohen lisääntymisjoki. Kangaskosken vesivoimalaitos lopetti toimintansa heinäkuussa vuonna 2021. Vesivoimalla oli merkittävä rooli Simpeleen taloudellisessa ja teollisessa kasvussa vuosina 1925–2021.

Luonnonsuojelutoimenpiteet

Kangaskosken ennallistamistyöt aloitettiin heti voimalaitoksen sulkemisen jälkeen. Syksyllä 2021 pato purettiin ja koskea kunnostettiin.

Vesivoimalaitoksen sulkeminen ei vaikuttanut Suomen kokonaissähköntuotantoon, mutta se on auttanut merkittävästi luontoa sekä Laatokan lohia ja taimenia. Laatokan lohi on äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltuna lajina Kangaskosken ja koko Hiitolanjoen symboli. Luonnonsuojelutoimenpiteiden valmistuttua Laatokan järvilohi ja muut joessa kutevat kalalajit ovat saaneet uuden elinympäristön ja lisääntymisalueen koskelle. Kalojen nousueste Kangaskoskella on nyt poistunut.

Kangaskosken matkailualue

Kangaskoski on nyt avoinna myös retkeilijöille ja matkailijoille. Samalla kun patoja on purettu, myös virkistyspalveluita on parannettu: on tehty pysäköintipaikkoja ja polut on kunnostettu, jotta ne olisivat turvallisia lapsiperheille ja  apuvälineillä liikkuville. Patoalueelle on rakennettu kulkuväyliä ja katselualueita.

Kangaskosken voimalaitoksella on rakennushistoriallisia, historiallisia ja maisemallisia arvoja. Vuosien varrella on tutkittu voimalan museaalisia mahdollisuuksia ja kalatieratkaisuja. Kangaskosken voimalaitoksen rakennus, joka on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKU), on jälleenrakennettu. Siihen on suunnitteilla museo.

Lähteet

• Europaeus, Mikko. 2012. Hiitolanjoki: latvavesilta Laatokalle. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Etelä-Karjala-instituutti.
• https://hiitolanjoki.fi/kangaskoski/
• https://gosaimaa.com/hiitolanjoki/
• https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/5187#!