Kaisantunneli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaisantunneli
Kaisantunneli avajaispäivänään.
Kaisantunneli avajaispäivänään.
Alittaa Helsingin päärautatieaseman
Alkupiste Töölönlahdenkatu, keskustakirjasto Oodin ympäristö
Loppupiste Kaisaniemen puistokuja
Koordinaatit 60°10′22.4″N, 24°56′28.1″E
Avattu 4. toukokuuta 2024[1]
Pituus 220 metriä[2]
Syvyys alimmillaan 6 metriä laituritasosta[3]
Leveys 4 metriä
Ajokaistoja kaksi pyöräilykaistaa ja jalankulkukaista
Kartta
Kaisantunneli

Kaisantunneli (ruots. Kajsatunneln)[4] on pyöräliikenteen ja jalankulun tunneli Helsingin Kluuvissa. Se alittaa Helsingin päärautatieaseman Töölönlahdenkadun ja Kaisaniemen puiston välillä. Noin 220 metriä pitkässä ja 8 metriä leveässä tunnelissa on 4 metriä leveä pyöräilykaista sekä 3,5 metrin levyinen jalankulkukaista.[5] Tunneli on rakennettu Elielinaukiolle johtavan päärautatieaseman kävelytunnelin pohjoispuolelle, ja Kaisaniemen puoleisessa päässä uusi ja vanha tunneli on yhdistetty toisiinsa yhdyskäytävällä.[6] Tunnelilta on suora yhteys Baanalle.[6] Kaisantunneli avattiin liikenteelle 4. toukokuuta 2024.[1]

Pääradan uusi alakulku sujuvoittaa poikittaissuuntaista pyöräliikennettä huomattavasti, ja samalla jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrä vähenee Kaivokadulla ja Elielinaukiolla[6][7], missä pyöräilyliikenteen on katsottu aiheuttavan vaaratilanteita ja jopa onnettomuuksia.[8][7] Tunnelin on myös sanottu ennakoivan tulevina vuosikymmeninä kasvavia itä–länsi-suunnan suuria pyöräilyvirtoja.[9] Samalla tunneli helpottaa kulkua asemalaitureille.[10] Kaisantunnelin myötä syntyi katettu reitti rautatieasemalta keskustakirjasto Oodiin.[11] Tunnelin kautta arvioidaan kulkevan parhaimmillaan 10 000 pyöräilijää vuorokaudessa.[12] Suurimmillaan jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden yhteenlaskettu määrä voisi olla vuorokaudessa 20 000.[13]

Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Läntinen (yllä) ja itäinen (alla) sisäänkäynti rakenteilla syyskuussa 2023.

Hankkeen rakennettavuusselvitys käynnistyi vuonna 2010[13], ja valmistelevat työt aloitettiin aseman ympäristössä elokuussa 2020.[14] Lopulliset rakennustyöt alkoivat tammikuussa 2021[8] ja louhintatyöt toukokuussa.[2] Urakoitsijana toimi Destia.[5] Hankkeen kustannusarvioksi ilmoitettiin aluksi 25 miljoonaa euroa,[12] tosin lopulta kustannukset nousivat noin 33 miljoonaan.[15]

Tunneli rakennettiin avoleikkauksena, joka sai lopuksi päälleen katon.[2] Louhinta suoritettiin pää­sääntöisesti räjäyttämällä, mutta tarvittaessa tehtiin myös railoporauksia.[16] Työt etenivät vuorotellen ratapihan länsi- ja itäreunoilla, jotta louhimisesta olisi ollut mahdollisimman vähän haittaa junaliikennöinnille.[16] Kiskoille on asennettu liikennöintiä varten useita rata-apusiltoja.[16] Työtä kutsuttiin yhdeksi Helsingin vaikeimmista rakennuskohteista.[12] Alun perin tunneli oli tarkoitus avata syksyllä 2023, mutta kesällä 2022 tiedotettiin valmistumisen viivästymisestä helmikuuhun 2024.[12] Työtä pitkittivät maan alta paljastuneet kaapelit sekä vanhat rakenteet, kuten puupaalut.[17] Tammikuussa 2024 ilmoitettiin, että valmistuminen lykkääntyy huhtikuuhun 2024.[18]

Päivittäin työmaalla työskenteli noin 40 henkilöä. Pelkästään liikenteen ohjaamiseen ja alueella liikkuvien opastamiseen ruuhkaisessa rautatieaseman ympäristössä tarvittiin joka päivä kymmenkunta työntekijää.[2]

Tunnelin yhteyteen rakennettiin HKL:n pyöräkeskus ja noin 1 500 polkupyörän pysäköintialue.[6]

Suunnitteluvaiheen siltavaihtoehto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asemanseudun kevyen liikenteen kehitysehdotuksiin kuului aiemmin ratapihan ylittävä 275 metriä pitkä silta Kaisaniemen puistosta Kansalaistorille.[11] Vuonna 2018 esiteltyyn siltavaihtoehtoon haettiin inspiraatiota tanskalaisesta 220 metriä pitkästä Cykelslangen-pyöräilysillasta.[19][20] Toinen ehdotuksista oli Harmonia-niminen teräsrakenteinen vinoköysisilta[21], ja kolmannessa vaihtoehdossa ”bumeranginmuotoinen” silta olisi johtanut Kaisaniemestä Oodi-kirjaston pohjoispuolelle.[22] Sillan arvioidut kustannukset olivat 11–15 miljoonaa euroa.[23] Siltojen heikkouksiksi nimettiin kuitenkin haastavat talviolosuhteet ja niiden mukanaan tuomat ylläpitokustannukset sekä pyöräilymatkan sujuvuuden katkeaminen poikkeuksellisen jyrkkiin ja työläiksi katsottuihin nousuihin.[19][21][24] Kaupunki­ympäristö­lautakunta katsoi lopulta tunnelin sopivammaksi vaihtoehdoksi ja teki päätöksen sen puolesta syksyllä 2018.[11][22] Tunnelivaihtoehto hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa tammikuussa 2019.[25]

Avajaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaisantunnelin avajaiset.

Kaisantunneli avattiin liikenteelle juhlallisin menoin 4. toukokuuta 2024 klo 13. Avajaisseremonian juonsi Mikko Peltola ja puhujien joukossa oli pormestari Juhana Vartiainen, joka myös pyöräili tunneliin ensimmäisten joukossa.[15][26]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Kaisantunneli avautuu 4. toukokuuta – tervetuloa juhlimaan avajaisia! STT. Viitattu 19.4.2024.
  2. ↑ a b c d Kaisantunneli on haastava infraosaamisen taidonnäyte Destia. 2.6.2021. Arkistoitu 25.6.2021. Viitattu 25.6.2021.
  3. ↑ Avoimet ovet: Destia – koneäly auttaa pitämään kadut kuopattomina YouTube. 4.8.2021. DNA Business. Viitattu 4.8.2021.
  4. ↑ Näveri, Anna: Helsingin ratapihan alittava pyörätunneli sai nimen – Kaisantunneli on näillä näkymin valmis keväällä 2023 Helsingin Sanomat. 18.9.2020. Viitattu 1.2.2021.
  5. ↑ a b Helsingin kaupunki: Kaisantunneli Hel.fi. Viitattu 1.2.2021.
  6. ↑ a b c d Helsingin kaupunki: Kaisantunnelin rakentaminen vaikuttaa liikkumiseen päärautatieaseman laiturialueella tammikuusta alkaen STT Info. 22.12.2020. Viitattu 1.2.2021.
  7. ↑ a b Koskinen, Ahti: Suunnitelma: itä ja länsi löisivät kättä – pyöräilemällä ratapihan ali Helsingissä Yle. 10.1.2017. Viitattu 1.2.2021.
  8. ↑ a b Jämsen, Elina & Koivuranta, Esa: Nyt alkoi monen vuoden urakka: yli 200 metriä pitkä Kaisantunneli kaivetaan Helsingin keskustaan ratapihan alle – junalle pyrkivän matkalla voi olla mutkia Yle. 4.1.2021. Viitattu 1.2.2021.
  9. ↑ Malmberg, Lari: Helsingin ratapihan alle kaavaillaan pyörätunnelia Helsingin Sanomat. 12.10.2015. Viitattu 1.2.2021.
  10. ↑ Helsingin kaupunki: Rautatieaseman pyöräily- ja jalankulkutunnelin valmistelevat työt käynnistyvät Hel.fi. 24.08.2020. Viitattu 1.2.2021.
  11. ↑ a b c Jämsen, Elina: Rautatieaseman alle tulossa fillaritunneli – tunneli päihittämässä siltavaihtoehdon Kaisaniemen ja Kansalaistorin välisen kevyen liikenteen väyläksi Yle. 7.11.2018. Viitattu 1.2.2021.
  12. ↑ a b c d Salomaa, Marja: Yksi Helsingin vaikeimmista rakennus­hankkeista viivästyy – Kaisan­tunnelin vaikein osuus on ”upottava painajainen” rautateiden alla Helsingin Sanomat. 3.7.2022. Viitattu 3.7.2022.
  13. ↑ a b Kaisaniemestä pyöräillään pian Kansalaistorille uudessa Kaisatunnelissa Sitowise. Viitattu 1.2.2021.
  14. ↑ Rita, Mikko: Rautatieaseman pyörätunnelin valmistelevat työt vauhtiin Yle. 24.8.2020. Viitattu 1.2.2021.
  15. ↑ a b Oksanen, Kimmo: Tältä näyttää vasta avattu Kaisan­tunneli Helsingin keskustassa Helsingin Sanomat. 4.5.2024. Viitattu 5.5.2024.
  16. ↑ a b c Kilpelänaho, Niko: Rautatie­aseman alle louhitaan uutta tunnelia millintarkassa urakassa – Maan uumenista löytyi tuntemattomia kaapeleita Helsingin Sanomat. 1.8.2021. Viitattu 4.8.2021.
  17. ↑ Mäkelä, Erika: Kaisantunnelin työmaa siirtyy Helsingin rautatieasemalla, kävelymatka pitenee nyt eri raiteille Helsingin Sanomat. 12.8.2022. Viitattu 13.8.2022.
  18. ↑ Kaisantunnelin valmistuminen lähestyy – tunnelin arvioidaan avautuvan huhtikuussa 19.1.2024. Helsingin kaupunki. Viitattu 20.1.2024.
  19. ↑ a b Marttinen, Vesa: Pyöräilysilta Kaisaniemestä Kansalaistorille tulisi 16 miljoonaa euroa halvemmaksi kuin tunneli – päättäjät saavat eteensä uuden siltaehdotuksen Yle. 13.2.2018. Viitattu 1.2.2021.
  20. ↑ Malmberg, Lari: Helsingin rautatieaseman yli halutaan rakentaa 275 metriä pitkä pyöräilysilta – mallia otettaisiin Kööpenhaminasta Helsingin Sanomat. 13.2.2018. Viitattu 1.2.2021.
  21. ↑ a b Jämsen, Elina & Sarolahti, Mari: Riippusilta Helsingin ratapihalle? "Se olisi silta, joka laskee verenpainetta" – Tältä se näyttäisi, havainnevideo Yle. 21.5.2018. Viitattu 1.2.2021.
  22. ↑ a b Oksanen, Kimmo: Helsingin ratapihan alitse rakennetaan pyöräilytunneli, päätti lautakunta Helsingin Sanomat. 6.11.2018. Viitattu 1.2.2021.
  23. ↑ Kuokkanen, Katja: Helsingin johtopoliitikot lämpenivät ratapihan alittavalle pyörätunnelille – valtuuston on määrä käsitellä asiaa ensi viikolla Helsingin Sanomat. 21.1.2019. Viitattu 1.2.2021.
  24. ↑ Malmberg, Lari: Virkamiehet ehdottavat Helsingin rautatieaseman alle 23 miljoonan euron pyörätunnelia – Silta olisi halvempi, mutta kokoomus ja Sdp panttaavat vielä kantojaan Helsingin Sanomat. 26.10.2018. Viitattu 1.2.2021.
  25. ↑ Hanhinen, Hanna: Helsingin valtuusto hyväksyi rautatieaseman ali kulkevan tunnelin – yhdistää itä- ja länsipuolen pyöräliikenteen Yle. 30.1.2019. Viitattu 1.2.2021.
  26. ↑ Nyt se aukeaa! Keskustan uusi pyörätunneli lyhentää matkaa radan ali Helsingin Uutiset. Viitattu 5.5.2024.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kaisantunneli&oldid=22373059”