Kaarlo Hartikainen
Kaarlo (Kalle) Juho Hartikainen (10. joulukuuta 1891 Leppävirta – 1. tammikuuta 1982)[1] oli suomalainen kirjailija, joka käytti myös nimimerkkiä Juho Harri.[2]
Kaarlo Hartikainen osallistui Suomen sisällissotaan punaisten puolella ja pakeni sitten sodan loppuvaiheissa vaimonsa kanssa Neuvosto-Venäjälle ja siellä aina Siperiaan saakka. Hän joutui mukaan Koltšakin joukkoihin ja oli myöhemmin tšekan ”kauhunpataljoonassa”. Vaikeiden elinolojen vuoksi Hartikainen palasi vaimoineen Suomeen ja sai täällä kahdeksan vuoden tuomion joutuen Hennalan vankileirille. Hän karkasi leiriltä ja siirtyi vaimonsa kanssa uudelleen Venäjälle. Hartikainen oli työssä Parkalan turvesuolla, mutta sai sitten komennuksen punaupseerikursseille. Hän oli suomalais-inkeriläisessä rykmentissä Arkangelin rintamalla, mutta kun häntä uhkasi siirto Puolan sotarintamalle, karkasi hän Viron ja muiden Baltian maiden kautta Pohjois-Saksaan. Hartikainen palasi lopulta Danzigista Suomeen ja suoritti vankeusrangaistuksensa loppuun. Kolmannen kerran Hartikainen pakeni 1924 Venäjälle vaimonsa kanssa jouduttuaan työttömäksi vasemmalta ja oikealta tulleen työmaaterrorin vuoksi. He istuivat Venäjällä vankiloissa, karkasivat ja piileskelivät viranomaisia. Viimeksi he olivat Moskovan ja Pietarin vankiloissa kunnes heidät palautettiin Suomeen.[3]
Hartikainen muutti puolisonsa Maija Stiinan (o.s. Jääskeläinen) kanssa Laitilaan vuonna 1959 jouduttuaan poistumaan Maarianhaminasta. Vuonna 1976 heidät siirrettiin poissaolevaan väestöön tuntemattomina. Kaarlo Hartikainen julistettiin kuolleeksi Laitilan käräjäoikeuden päätöksellä 1.1.1982.[1]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nimellä Kaarlo Hartikainen:
- Punaisten petojen luolissa: suomalaisen työmiehen ja hänen vaimonsa omakohtaisia kokemuksia Neuvosto-Venäjältä ja sen vankiloista. Etelä-Savon kirjapaino, Lappeenranta 1929, Otto Andersin'in kustannusliike, Pori 1933
- Kaarlo Hartikaisen lehtikirjoituksia:
- Työnhaussa Neuvosto-Venäjällä I. Siestarjoen ja Pietarin vankiloissa, Jahvetti : PSR:n poikien oma lehti, 15.02.1932, nro 2, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Työnhaussa Neuvosto-Venäjällä II. Tutkittavana Spalernajassa, Jahvetti : PSR:n poikien oma lehti, 15.03.1932, nro 3, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Reppurin kummitus, Uusimaa, 07.05.1932, nro 49, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Luolissa ja nälkäkammioissa, Kansan kuvalehti, 02.09.1932, nro 36, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Seikkailuja Venäjällä ja Siperiassa I. Meren yli Pietariin, Ylä-Vuoksi, 03.04.1936, nro 27, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Seikkailuja Venäjällä ja Siperiassa II, Ylä-Vuoksi, 08.04.1936, nro 28, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Seikkailuja Venäjällä ja Siperiassa III, Ylä-Vuoksi, 15.04.1936, nro 29, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Seikkailuja Venäjällä ja Siperiassa IV, Ylä-Vuoksi, 17.04.1936, nro 30, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Seikkailuja Venäjällä ja Siperiassa V, Ylä-Vuoksi, 21.04.1936, nro 31, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Seikkailuja Venäjällä ja Siperiassa VI, Ylä-Vuoksi, 24.04.1936, nro 32, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Seikkailuja Venäjällä ja Siperiassa VII, Ylä-Vuoksi, 29.04.1936, nro 33, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Seikkailuja Venäjällä ja Siperiassa VIII, Ylä-Vuoksi, 05.05.1936, nro 34, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Siperian aroilla. Suomalaisen pelastautuminen tataarien kynsistä, Hakkapeliitta, 07.03.1939, nro 10, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Nimimerkillä Juho Harri:
- Kirottujen tarina: kertomus todellisesta elämästä. WSOY 1937
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Kaarlo Juho Hartikainen, julistettu kuolleeksi: Laitilan käräjäoikeus, diaarinumero H82/15, päätöspäivä 20.12.1982, päätösnumero 427
- ↑ Kansalliskirjasto : Kaarlo Hartikaisen tiedot
- ↑ Sekasorron ja mielivallan maassa (Juho Harrin "Kirottujen tarina" -kirjan arvostelu), Kainuun Sanomat, 12.07.1938, nro 76, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jarmo Huhtanen. ”Emme ole mitään pahaa tehneet”. Helsingin Sanomat, 21. tammikuuta 2023
- Jarmo Huhtanen. ”Saahan todellisuutta tarulla kaunistaa. Suomalaisen avioparin merkilliset matkat Venäjälle askarruttivat Neuvostoliiton ja Suomen salaisia poliiseja 1920- ja 1930-luvuilla. Nyt tutkijat alkavat päästä totuuden jäljille". Helsingin Sanomat, 18. helmikuuta 2023
| ||||||||||
