Kaakkuri (Petsamo)
Kaakkuri, aiemmin Kakkari (ven. Гагарка, Gagarka),[1] oli kylä Suomen Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovuttaman Petsamon kunnan itäsosassa. Kylä sijaitsi Petsamonvuonon itärannalla Petsamon kirkonkylää Parkkinaa vastapäätä. Parkkinasta Kaakkuriin johtanut maantie jatkui Kaakkurista edelleen pohjoiseen Porovaaran kylään.[2] Nykyisin Kaakkuri on asumaton ja sen alue kuuluu Petsamon piirin Petsamon kaupunkikuntaan.
Kaakkurissa ei ollut omaa koulua, vaan se kuului Petsamon ensimmäisestä koulupiirijaosta vuodelta 1921 lähtien kirkonkylän eli Parkkinan koulupiiriin.[3] Kaakkurin ja Porovaaran kylille suunniteltiin yhteistä koulua 1920- ja 1930-luvuilla, mutta tämä ei toteutunut.[3]
Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Petsamonvuonon venäläinen asutus syntyi 1870-luvulla samoihin aikoihin kuin alueen karjalainen asutuskin. Nämä venäläiset siirtolaiset asettuivat lähinnä Alaluostarin ja Parkkinan kyliin. Petsamon luostari, joka oli perustettu uudelleen vuonna 1886, halusi Alaluostarin omaan käyttöönsä ja siirrätti alueella asuneet venäläiset Kakkarin eli Kaakkurin kylään. Kylän perusti venäläinen Feodor Zaonegin vuonna 1890.[1] Sinne heille rakennettiin uudet talot Arkangelista tuodusta puutavasta. Tätä ennen Kaakkurissa oli asunut vain kaksi tunturisaamelaista ja yksi suomalainen asukas.[4] Kylän asukkaiden pääelinkeinoina olivat kalastus, karjankasvatus ja maanviljely.[1]
Venäläisten lähteiden mukaan vuonna 1897 kylässä oli yhteensä 63 asukasta ja se kasvoi siten, että asukkaita oli 142 vuonna 1905 ja 188 vuonna 1918, jolloin asukkaista 87 oli venäläisiä, 55 karjalaisia, 24 syrjääniä, 12 saamelaista ja kymmenen suomalaisia.[1] Vuoden 1929 henkikirjoituksen mukaan kylän 180 asukkaasta oli venäläisiä 150, karjalaisia 20, kolttasaamelaisia kahdeksan, komeja seitsemän, muita saamelaisia kaksi ja suomalaisia yksi.[5]
Asukasluvun kehitys:
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Onnela Samuli & Vahtola Jouko (toim.): Turjanmeren maa, Petsamon historia 1920–1944. Rovaniemi: Petsamo-Seura r.y., 1999. ISBN 952-91-0873-7.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Kuitula, Mikko: Muurmannin rannalle ja Venäjän Lappiin. Suomalaisten siirtolaisuus Kuolan niemimaalle ja kuolansuomalaiset 1858–1917. Helsingin yliopisto, 2020. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 18.5.2024).
- ↑ Petsamon kartta. Maanmittauslaitos, 1943.
- ↑ a b Rahkola Hilkka: Petsamon kansakoulut, s. 381 & 385. Teoksessa: Vahtola Jouko & Onnela Samuli (toim.) Turjanmeren maa, Petsamon historia 1920–1944. Rovaniemi: Petsamo-seura, 1999. ISBN 952-91-0873-7.
- ↑ Alavuotunki Jouni: Petsamon historia yhteisalueen jaosta ensimmäiseen maailmansotaan, s. 43 ja 45. Teoksessa: Vahtola Jouko & Onnela Samuli (toim.) Turjanmeren maa, Petsamon historia 1920–1944. Rovaniemi: Petsamo-seura, 1999. ISBN 952-91-0873-7.
- ↑ a b Kuusikko Kirsi: Petsamolainen yhteiskunta, s. 125. Teoksessa: Vahtola Jouko & Onnela Samuli (toim.) Turjanmeren maa, Petsamon historia 1920–1944. Rovaniemi: Petsamo-seura, 1999. ISBN 952-91-0873-7.
- ↑ a b c d e Onnela 1999, s. 107–108