Julius Stjernvall
| Julius Stjernvall | |
|---|---|
 Vuorineuvos Julius Stjernvall. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. lokakuuta 1874 Mäntsälä |
| Kuollut | 6. toukokuuta 1939 (64 vuotta) |
| Arvonimi | vuorineuvos |
| Muut tiedot | |
| Yritys | Kone- ja Siltarakennus |
| Asema | toimitusjohtaja |
Julius Stjernvall (26. lokakuuta 1874 Mäntsälä – 6. toukokuuta 1939 Helsinki) oli suomalainen vuorineuvos ja Kone- ja Siltarakennus Oy:n toimitusjohtaja. Hän toimi myös Metallityönantajain Liiton puheenjohtajana.[1][2]
Eversti-isänsä Carl Julius Stjernvallin ja isänisänisänsä luutnantti Hans Henrik Stjernvallin lailla Julius Stjernvall antautui ensin sotilasuralle. Hän valmistui upseeriksi Haminan kadettikoulusta 1896, palveli Venäjällä 1896–1897 ja meni sitten opiskelemaan valmistuen koneinsinööriksi Helsingin polyteknillisestä opistosta vuonna 1900. Hän oli aluksi Siemens & Halske -yhtiön palveluksessa teknillisen toimiston johtajana Helsingissä 1904–1914 ja siirtyi sitten 1914 Kone- ja Siltarakennus Oy:n apulaisjohtajaksi. Hän oli yhtiön toimitusjohtajana 1917–1918 ja 1919–1929. Stjernvall sai vuorineuvoksen arvon 1924. Kone- ja Siltarakennus Oy, myöhempi Wärtsilä, valmisti ensimmäisen maailmansodan aikana tykistön ammuksia sekä Venäjän laivaston laskuun suuria laivankorjaustöitä. Lisäksi tehtaan monipuoliseen tuotantoon kuului separaattoreita, rautatiesiltoja, sulfiittiselluloosan keittoastioita ja puserrettuja metallitavaroita.[3] Laivoja rakennettiin yhtiön omissa veistämöissä. 1926 Kone- ja Siltarakennus Oy osti Hietalahden telakka- ja konepajan kaikki osakkeet ja siirsi laivanrakennuksen Hietalahdelle. [2]
Stjernvall oli Helsingin Osakepankin hallintoneuvoston jäsenenä vuodesta 1917 lähtien ja hallintoneuvoston puheenjohtajana vuosina 1918–1931.[2]
Stjernvall oli aatelissäädyssä edustaja valtiopäivillä 1905–1906.[4][2]
Ruotsalaista kansanpuoluetta edustanut Stjernvall toimi kauppa- ja teollisuusministerinä Ingmanin I hallituksessa 1918–1919. Hän oli mukana Helsingin kunnallispolitiikassa kaupunginvaltuuston jäsenenä 1910–1914 sekä rahatoimikamarin jäsenenä 1913–1914. Stjernvall oli myös Suomen ruotsalaisen teknillisen tiedeakatemian jäsen. Hänen mukaansa on nimetty Helsingin Kulosaaressa Stjernvallintie, vuodesta 1958 Vuorineuvoksentie.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Julius Stjernvall Suomen ministerit. Valtioneuvosto.
- Manninen, Antti: Vuorineuvos Julius Stjernvallin konepajayhtiö sulautui Wärtsilään Helsingin Sanomat. 7.10.2007.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Tanner, Väinö: Kahden maailmansodan välissä. Muistelmia 20- ja 30-luvuilta, s. 98. Tammi, 1966.
- ↑ a b c d e Vuorineuvos Julius Stjernvall kuollut, Helsingin Sanomat, 07.05.1939, nro 121, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Hellsten, Tanja: Stjernvall, Julius (1874–1939) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 7.6.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Förteckning öfver Finlands till urtima landtdagen i Helsingfors år 1905–1906 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen år 1905–1906. Andra häftet. Helsingfors: Helsingfors Centraltryckeri, 1907, ss. 945-954.
| Edeltäjä: Heikki Gabriel Renvall |
Suomen kauppa- ja teollisuusministeri 1918−1919 |
Seuraaja: Juho Vennola |
|
