Japaninkotkarausku
| Japaninkotkarausku | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Rustokalat Chondrichthyes |
| Alaluokka: | Leveäsuiset Elasmobranchii |
| Lahko: | Myliobatiformes |
| Heimo: | Kotkarauskut Myliobatidae |
| Suku: | Myliobatis |
| Laji: | tobijei |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Myliobatis tobijei |
|
| Katso myös | |
Japaninkotkarausku (Myliobatis tobijei) on kotkarauskuihin kuuluva rustokala. Pieter Bleeker kuvasi lajin ensimmäisen kerran vuonna 1854.
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
M. tobijei -lajin levinneisyysalue on rannikolla Hongkongista ja Taiwanista pohjoiseen Korean niemimaan, Okinawan ja Japanin rantavesille. Sitä mahdollisesti esiintyy myös Indonesiassa, mutta tämä on epävarmaa.[2]
M. tobijei viihtyy hiekka- tai mutapohjaisilla alueille sekä rannikoilla että hieman syvemmissä vesissä, aina 220 metriin saakka. Se on lihansyöjä, joka syö pohjaeläimistöä, katkarapuja, rapuja, muita kaloja ja simpukoita.[2]
Käyttäytyminen ja ekologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
M. tobijei on luonnostaan harvinainen laji, jonka käyttäytymisestä ei tiedetä paljonkaan.[2]
M. tobijei on ovovivipaarinen eli se hautoo munat sisällänsä ja synnyttää poikaset elävinä. Poikanen saa ravintonsa alkuun ruskuaispussista, mutta myöhemmin se saa lisäravintoa suoraan emon kohtunesteistä.[3] Täysi-ikäinen kala voi olla 114 cm leveä ja 150 cm pitkä. Naaraat synnyttävät yhdestä kahdeksaan poikasta pentueeseen. Lajin lisääntymisestä ja biologiasta ei tiedetä paljonkaan.[2]
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kalaa käytetään ruokakalana vähäisissä määrin, silloin kun sitä satunnaisesti saadaan saaliiksi.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Rigby, C.L., Walls, R.H.L., Derrick, D., Dyldin, Y.V., Herman, K., Ishihara, H., Jeong, C.-H., Semba, Y., Tanaka, S., Volvenko, I.V. & Yamaguchi, A.: Myliobatis tobijei IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-1. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 25.3.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d Jeong, C.-H. Ishihara, H. & Wang: Japanese Eagle Ray; Myliobatis tobijei The IUCN Red List of Threatened Species. 2009. IUCN. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Luna, Susan M.: Myliobatis tobijei FishBase. 2018. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Myliobatis tobijei BLEEKER, 1854 (kalalajin kuvaus www.shark-references.com sivustolla) (englanniksi)
- Australian Museum: Ornate Eagle Ray, Aetomylaeus vespertilio (Bleeker, 1852) (englanniksi)
|