Jalkavala
Jalkavala on Sastamalan Suodenniemellä Kourajärven rannalla sijaitseva kylä. Kylä rajautuu idässä ja pohjoisessa Kittilän kylään ja lännessä Kouraniemen kylään sekä Kittilän kylän Maunuksenmaan ulkopalstaan. Kylän eteläpuolella on Mouhijärven Tervamäen kylän maata. Jalkavalaan kuuluu myös 1600-luvulta periytyvä[1] suuri Tarvaanmaan ulkopalsta Mouhijärven luoteisrannalla.[2]
Jalkavalan kylästä on matkaa sekä Tampereelle että Poriin noin 60 kilometriä. Sastamalan keskustaan on matkaa noin 35 kilometriä.
Jalkavalan nimen alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rautavedeltä Pohjanlahdelle johtanut vanha vesireitti kulki Suodenniemen halki.[3] Kylän nimen on arveltu syntyneen sen alueella olevasta vedenjakajasta, joka eräreitin yhden haaran käyttäjien oli ylitettävä jalan.[4]
Jalkavalan historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jalkavala on yksi Suodenniemen yhdeksästä keskiaikaisesta kylästä. 1500-luvulla kylään kuului kolme taloa mutta vuosisadan loppupuolelle tultaessa niiden määrä oli laskenut kahteen, jotka olivat Kanni (RNo 1) ja Koppelo (RNo 2).[5][6][7] Tuohon aikaan kylällä oli vanhoja nautinta-alueita Märkäjärvenmaan alueella.[4][8]
Koppelon talosta muodostettiin ratsutila 1500-luvun lopulla. Vuonna 1641 Jalkavalan kylä läänitettiin Kouraniemen ja Pajuniemen kylien tapaan Selkeen kartanoa isännöineelle eversti ja hovitallimestari Hans Wachtmeisterille. Läänitys purkautui vuosisadan lopulla ison reduktion myötä.[9][10] Suuret kuolonvuodet 1695-1697 koettelivat raskaasti Jalkavalaa, kun yksin Koppelon talosta menehtyi 11 henkeä.[11]
1700-luvulla Jalkavalassa sijaitsi ruotusotilastorppa, jonka haltijat osallistuivat niin Suureen Pohjan sotaan kuin Suomenlinnan rakennustöihin.[12]
Jalkavala tänään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jalkavalaan on siellä edelleen olevien Kannin ja Koppelon talojen lisäksi syntynyt uudempaa asutusta sekä jonkin verran kesäasututusta kylässä sijaitsevan Paisjärven rantaan. Jalkavalassa sijaitsee myös tuulivoimala, joka oli vähintäänkin yksi ensimmäisistä yksityisistä tuulivoimaloista Suomessa, joka tuotti sähköä valtakunnan verkkoon.
Koppelon tila on listattu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi.[13]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Turun hovioikeus: Päätös Tarvaanmaan omistuksesta suodenniemi.topoteekki.fi. 1659. Viitattu 22.3.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Suodenniemi-Seura ry: Suodenniemen kyläkartta suodenniemi.topoteekki.fi. Viitattu 22.3.2020. (suomeksi)
- ↑ nimimerkki Tomi: Veteen piirretty valtatie Sukelluksia Suodenniemen historiaan -blogi. 30.4.2014. Viitattu 22.3.2020. (suomeksi)
- ↑ a b Jankkari Sakari: Suodenniemi: elämää maalaispitäjässä 1540-1939, s. 355. Sastamala: Suodenniemi-Seura ry, 2011. ISBN 978-952-92-9526-5. (suomeksi)
- ↑ Maakirja 1637. Kansallisarkisto. Viitattu 30.8.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Turun ja Porin läänin maakirja 1855. Kansallisarkisto. Viitattu 30.8.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Piilonen Juhani: Sastamalan historia 2, s. 104. Vammala: Vammalan kaupunki, 2007. ISBN 9789519769158. (suomeksi)
- ↑ Suvanto Seppo: Vanhan Satakunnan henkilötiedosto (VSHT) 1303–1571 (s. 255) portti.kansallisarkisto.fi. 2001. Viitattu 12.5.2020. (suomeksi)
- ↑ Valtakunnanregistratuura, s. 147–148. Kansallisarkisto, 14.9.1641. (ruotsiksi)
- ↑ Piilonen Juhani: Sastamalan historia 2, s. 140, 172, 200, 625. Vammala: Vammalan kaupunki, 2007. ISBN 9789519769158. (suomeksi)
- ↑ nimimerkki Tomi: Nälän ja isonvihan aikoja 300 vuotta sitten Sukelluksia Suodenniemen historiaan -blogi. 13.8.2016. Viitattu 22.3.2020. (suomeksi)
- ↑ nimimerkki Tomi: Ruotusotilaiden mailla Jalkavalassa Sukelluksia Suodenniemen historiaan -blogi. 31.12.2014. Viitattu 22.3.2020. (suomeksi)
- ↑ Museovirasto: Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt nba.fi. Viitattu 22.3.2020. (suomeksi)