Jaakko Aalto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jaakko Johannes Aalto (1. syyskuuta 1912 Viipuri14. helmikuuta 1940 Kuhmo)[1] oli suomalainen pesäpalloilija ja poliisikonstaapeli.

Jaakko (Jaska) Aalto oli erinomainen sijoituslyöjä ja liikkuva polttaja, joka käytti ensimmäisenä ns. taittoheittoa. Aalto pelasi kaikissa 1930-luvun Itä–Länsi-otteluissa, vuosina 1932–1933 sekä 1935–1939 Lännen puolella ja vuonna 1934 Idän puolella[2]. Samoina vuosina hän pelasi suursarjassa. Suomen mestaruutta ei Aalto kuitenkaan koskaan saavuttanut.

TPU:ssa Aalto voitti Hämeen aluemestaruuden 1936 ja piirinmestaruuden 1937–1938; poliisien valtakunnallinen mestaruus tuli 1932 ja 1936 ja hopea 1933 ja 1934. Aalto kaatui pelitoverinsa Jaakko Kilven sissipataljoonan lähettinä 1940. Myös hänen veljensä Toivo oli pesäpalloilija.

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelaajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rantala, Risto; Siukonen, Markku; & Tukiainen, Seppo (toim.): Urheilumme kasvot 3, s. 1109. Oy Scandia Kirjat Ab, 1973.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?id=501650&raportti=1[vanhentunut linkki]
  2. Laitinen, Esa: ”Idän ja Lännen pelaajat”, Urheilu 2000 - osa 1, s. 351–352. WSOY, 1994. ISBN 951-19377-1.
  3. Pesäpallon SM-mitalistit Pesäpalloliitto. Arkistoitu 2.7.2018. Viitattu 14.4.2018.
  4. Itä-Länsi-pelaajat joukkueittain, miehet Rasilainen, Matti. Viitattu 22.4.2018.
Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.