Isonuhruhapero
| Isonuhruhapero | |
|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Russulales |
| Heimo: | Haperot ja rouskut Russulaceae |
| Suku: | Haperot Russula |
| Laji: | vinososordida |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Russula vinososordida |
|
Isonuhruhapero (Russula vinososordida)[1] on Suomessa varsin yleinen ja melko kookas kangasmaiden haperolaji. Se on hyvä ruokasieni ja maultaan mieto. Omana lajinaan isonuhruhapero on tunnustettu vuonna 2000.[2]
Sienen lakki on leveydeltään 8–12 senttimetriä, ja se laakenee vanhetessaan. Lakin kelmu on yleensä punaruskea tai ruskea, mutta se voi olla myös likaisenkeltainen. Erityistuntomerkki on, että kelmu irtoaa helposti lähes keskustaan asti. Tässä se eroaa esimerkiksi kangashaperosta ja isohaperosta. Heltat ovat kolotyviset ja vaaleankellertävät. Malto on valkoista ja harmaantuvaa.[2] Se ei harmaannu kuitenkaan niin voimakkaasti kuin kangashaperolla ja viinihaperolla.lähde? Jalka on 8–12 cm pitkä ja hieman harmahtava. Jalan tyveen ilmaantuu tavallisesti ruskeankeltaisia laikkuja.[2]
Isonuhruhaperoa tavataan yleisenä koko Suomessa kangasmetsissä, lehdoissa ja tunturikoivikoissa. Se on männyn ja kuusen juurisieni. Kasvuaika on elokuusta syyskuuhun. Laji on luokiteltu Suomessa elinvoimaiseksi.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Isonuhruhapero – Russula vinososordida Laji.fi. Viitattu 14.7.2022.
- ↑ a b c d Salo, Pertti & Niemelä, Tuomo & Salo, Ulla: Suomen sieniopas, s. 65, 76, 86. Kasvimuseo, WSOY, 2006. ISBN 951-0-30359-3.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- GBIF: Russula vinososordida (englanniksi)
- MycoBank: Russula vinososordida (englanniksi)
|