Huvitus (omena)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Huvitus on tarhaomenapuun perinteinen lajike, jolla on Suomessa pitkä historia.

Huvitus on aikainen kesälajike sekä herkku- ja soseomena, mutta hieman altis omenaruvelle. Aikaisin kevätkesällä kukkivana se on hyvä pölyttäjä. Sato kypsyy elokuussa ja se on satoisa. Kypsyvä hedelmä säilyy pari viikkoa. [1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huvitus-lajike on peräisin Huvituksen puutarhatilalta Yläneeltä, jonka C.R. Sahlberg perusti 1800-luvulla. Paikallisen muistitiedon mukaan torppari Juho Korpela kylvi vuonna 1895 omaan pihaansa ulkomaisen omenan siemeniä, jotka hän oli ottanut Huvituksen omenatarhasta. Siemenistä kasvoi emopuu, josta kaikki Huvitukset periytyvät. Satoisaksi ja hyväksi omenaksi havaittu lajike levisi nopeasti Yläneen lähistölle. Lajike levisi laajemmalle, kun kansakoulun opetustaulujen kuvittaja Vihtori Ylinen sai vartteita Korpelan torpan omenapuusta, ja alkoi viljellä sitä omassa omenapuutarhassaan. Hän lähetti Lepaalle jalonnusoksia, ja ensimmäinen Huvitus istutettiin Lepaalle vuonna 1935. Maatalouskoelaitoksen puutarhaosastolle Piikkiön Yltöisiin Huvitus tuli luultavasti 1940-luvun alussa. Siellä Huvitus otettiin vuonna 1958 aloitettuun omenanjalostusohjelmaan, jossa pyrittiin yhdistämään suomalaisten lajikkeiden talvenkestävyys ja ulkomaisten lajikkeiden hedelmän laatu. Jalostusohjelman tuloksena nimettiin 16 uutta omenalajiketta, joista 11 lajikkeen toinen risteytysvanhempi on Huvitus.[2]

Risteymät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Omenanjalostusohjelman tuloksena nimetyt omenalajikkeet, joista toinen risteytysvanhempi on Huvitus, ovat seuraavat: [3]

Lajike Kauppaanlaskuvuosi Risteytysvanhemmat
Pirja 1980 Huvitus x Melba
Maikki 1980 Melba x Huvitus
Jaspi 1980 Lobo x Huvitus
Samo 1980 Melba x Huvitus
Sandra 1996 Lobo x Huvitus
Heta 1996 Lobo x Huvitus
Vuokko 1999 Melba x Huvitus
Pekka 1999 Lobo x Huvitus
Petteri 2003 Lobo x Huvitus
Jättimelba 2003 Melba x Huvitus
Tobias 2003 Lobo x Huvitus

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomalainen taimi (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Heinonen, Maarit; Antonius, Kristiina; Pihlman, Sirkku; Kinnanen, Hilma; Hartikainen, Merja: Korpelan torpalta koko kansan omenaksi 2/2011. Maaseudun tiede. Viitattu 28.11.2016.
  3. Yläneen kotiseutuyhdistys