Historika hypomnemata
| Historika hypomnemata | |
|---|---|
| Ἱστορικὰ ὐπομνἠματα | |
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Strabon |
| Kieli | muinaiskreikka |
| Genre | historia |
| Julkaistu | n. 20–7 eaa. |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Historika hypomnemata (m.kreik. Ἱστορικὰ ὐπομνἠματα, Historika hypomnēmata, ”Historian muistiinpanot/luonnostelma/tutkielma” tms.) oli Strabonin kirjoittama antiikin aikainen historiateos. Se ei ole säilynyt nykyaikaan.[1][2][3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Strabonin arvellaan kirjoittaneen historiateoksensa joskus vuosien 20 eaa. ja 7 eaa. välillä. Tämä voidaan päätellä siitä, että teoksesta käy ilmi, että Strabon oli ollut ennen sen kirjoittamista sekä Roomassa että Aleksandriassa, mikä pätee 20-luvulta eaa. lähtien.[1] Toisaalta Strabon kirjoitti historiateoksensa ennen tunnetumpaa ja nykyaikaan säilynyttä maantieteen alan teostaan Geografika, jonka ensimmäinen versio on noin vuodelta 7 eaa.[2]
Strabon mainitsee historiateoksensa itse Geografikassa. Geografikan arvellaan syntyneen historiateosta varten koostetusta maantieteellisestä aineistosta, ja sekin käsittelee maantiedettä monin paikoin erityisesti historian valossa. Näin Strabon, jonka jälkimaailma tuntee ennen kaikkea maantieteilijänä, oli todellisuudessa ennen kaikkea historioitsija.[2] Muista antiikin lähteistä teosta lainaavat Plutarkhos, joka kutsuu Strabonia filosofiksi,[3][4] sekä Josephus teoksessa Juutalaisten muinaisajat.[3][5]
Sisältö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Strabonin historiateos käsitti eri käsitysten mukaan 43[3] tai 47 kirjaa.[2] Tätä on selitetty sillä, että teoksessa olisi ollut neljä kirjaa käsittänyt johdanto ja tämän jälkeen 43 kirjaa käsittänyt historiaosio.[1]
Historian kuvauksensa Strabon aloitti siitä, mihin Polybioksen teos Historiai päättyy, toisin sanoen vuodesta 146 eaa. Johdannon arvellaan käsitelleen tätä edeltänyttä aikaa alkaen Aleksanteri Suuresta ja kuvaten sitten Rooman valtakunnan kehitystä aina vuoteen 146 eaa. saakka. Varmuudella historiaosio jatkui ainakin vuoteen 37 eaa. saakka ja kuvasi vielä Marcus Antoniuksen toimia idässä. Luonnollinen päätepiste historiaosiolle olisi ollut vuoden 31 eaa. Aktionin taistelu tai vuonna 30 eaa. tapahtunut viimeisen hellenistisen kuningaskunnan, ptolemaiosten Egyptin, tulo Rooman valtaan. Teos on saattanut jatkua vielä vuoteen 27 eaa. saakka.[1]
Strabon kuvaa Geografikan johdannossa historiateoksensa sisältöä sanomalla, että se kertoi ainoastaan suurten ja jalojen miesten teoista. Hän piti teostaan käyttökelpoisena moraalifilosofian ja poliittisen filosofian kannalta niille, jotka olivat opiskelleet hyvettä ja käytännöllistä viisautta.[2] Oletetaan, että Polybioksen teoksen tavoin Strabon kuvasi historiaa alueittain, mikä kytkee sen yhteen Geografikan kanssa.[1]
Teoksesta on tunnistettu 19 säilynyttä katkelmaa, joista 12 on peräisin Josephukselta.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Lindsay, Hugh: Strabo and the shape of his Historika Hypomnemata. The Ancient History Bulletin, 2014, 28. vsk, nro 1–2. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Strabo, Geography, Introduction (Loeb Classical Library, 1917) LacusCurtius. Viitattu 8.4.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d Smith, William: ”Strabo (2)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Lucullus 28, Sulla 26.
- ↑ Josephus: Juutalaisten muinaisajat 14.7.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ambaglio, Delfino (toim. ja käännös): Gli Historika hypomnemata di Strabone: introduzione, traduzione italiana e commento dei frammenti. Memorie dell'Istituto Lombardo - Accademia de Scienze e Lettere, Classe di Lettere - Scienze Morali e Storichi, 1990, 39. vsk, nro 5, s. 377–425. Milano: Istituto Lombardo di scienze e lettere. (italiaksi) (muinaiskreikaksi)
- Jacoby, Felix: Die Fragmente der griechischen Historiker, s. 430–436. no. 91 (FGrHist 91), vol. 2A (katkelmat). Brill, 1986. Teoksen verkkoversio. (saksaksi) (muinaiskreikaksi)
- Jacoby, Felix: Die Fragmente der griechischen Historiker, s. 291–295. no. 91 (FGrHist 91), vol. 2C (kommentaari). Brill, 1963. Teoksen verkkoversio. (saksaksi)