Histoni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Histoni on merkittävin kromatiinissa esiintyvä proteiini, jonka ympärille DNA kiertyy muodostaen nukleosomeja. Histoneita ei esiinny bakteereilla mutta kylläkin joillain arkeilla.

Histonin ydin koostuu neljästä eri proteiinista (H2A, H2B, H3, H4), joita on kutakin kaksi, sekä H1-proteiinista. H3 ja H4 proteiinit muodostavat tetrameerin, ja H2A ja H2B muodostavat kaksi identtistä dimeeriä. Histoni on hieman lieriön muotoinen. Sen korkeus on 6 nm ja halkaisija 11 nm. Histonin massa on 132 kilodaltonia

Histonien paikka kromosomissa ei ole täysin sattumanvarainen, vaan sitä ohjaavat geenisekvenssi ja kromosomin rakenne. Histonit pysyvät kiinni DNA:ssa myös transkription aikana, paitsi jos transkriptio on erittäin voimakasta.

Muut paikat, joissa DNA:ssa ei ole histoneja, ovat rakenteellisesti merkittäviä. Ne voivat olla muun muassa promoottoreita, muita transkription säätelytekijöitä, replikaation aloituspaikkoja tai sentromeerejä. Näissä paikoissa DNA:han kiinnittyneet proteiinit ovat syrjäyttäneet histonit.

Histonien asetylointi ja deasetylointi on geenin ekspression säätelytekijä. Deasetylointi liittyy transkription aloituksen estämiseen.