Herzogenrath
| Herzogenrath | |
|---|---|
 |
|
 vaakuna |
|
  Herzogenrath |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Nordrhein-Westfalen |
| Piirikunta | Aachen |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 33,4 km² |
| Korkeus | 140 m |
| Väkiluku (2019) | 46 402[1] |
| – Väestötiheys | 1 390 as./km² |
| Postinumero | 52134 |
| Suuntanumero(t) | 02406, 02407 |
.svg)
Herzogenrath on kaupunki Aachenin alueella Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa läntisimmässä Saksassa. Kaivosteollisuudella on kaupungissa vankat perinteet. Herzogenrath ja sen länsipuolinen Kerkrade muodostavat epävirallisen Eurode-kaksoiskaupungin, jonka halki kulkee Alankomaiden ja Saksan raja.
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Herzogenrath sijaitsee osavaltionsa lounaisosassa kymmenisen kilometriä Aachenin keskustasta pohjoiseen ja noin 60 kilometriä Kölnistä länteen.[2] Se rajoittuu lännessä Alankomaihin.
Herzogenrath koostuu kolmesta osa-alueesta: Herzogenrath, Merkstein ja Kohlscheid. Kaksi viimeksi mainittua olivat vuoteen 1972 itsenäisiä kuntia. Kohlscheid sijaitsee Herzogenrathin eteläosassa aivan Aachenin pohjoisten kaupunginosien läheisyydessä. Sen väkiluku oli vuonna 2016 noin 19 000, ja asukastiheys huomattavasti Herzogenrathin keskiarvoa korkeampi. Kanta-Herzogenrath sijaitsee kaupungin keskiosassa. Merkstein sijaitsee kaupungin koillisosassa lähes yhteenkasvaneena Alsdorfin luoteisiin kaupunginosiin.
Herzogenrathin läntisin katu Neustraße / Nieuwstraat on samalla Alankomaiden ja Saksan raja. Kadun itäpuoli kuuluu Herzogenrathiin ja länsipuoli Kerkradeen. Kulloistenkin valtiollisten tahojen rajankäynneistä huolimatta Herzogenrath ja Kerkrade ovat muodostaneet kulttuurisesti yhtenäisen kaupunkialueen jo 1100-luvulta alkaen.
Rurin 53-kilometrinen sivujoki Wurm virtaa kohti Pohjanmerta Herzogenrathin kaakkoisena rajajokena. Se kulkee Herzogenrathin keskiosan halki etelästä pohjoiseen, ja lännessä se muodostaa kaupungin luoteisen rajan.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuodelta 1104 on maininta linnoituksesta castrum Rodense, jonka omistivat Saffenbergin kreivit. Vuonna 1282 Rudolf I Habsburgilainen myönsi Stadt Rodelle rahanlyönti- ja kaupunkioikeudet. Roden alue jaettiin Wienin kongressissa 1814–1815: itäisestä puolesta tehtiin osa Preussia ja läntisestä osa Alankomaita. Herzogenrath menetti tuolloin kaupunkioikeutensa, ja sai ne takaisin vasta 1919. Kohlscheide ja Merkstein liitettiin Herzogenrathiin suurten kuntaliitosten aikana 1972.[3] Kolme osa-aluetta eivät liitoksen jälkeen ole kasvaneet täysin kiinni toisiinsa.
Herzogenrathin historiallista arkkitehtuuria edustavat muun muassa keskiaikainen Burg Rode ja useat kirkot, kuten St. Mariä Himmelfahrt 1600-luvulta ja St. Gertrud vuodelta 1914. Kaupungissa on säilynyt myös kaivostoimintaan liittyneitä rakennuksia.
Talous ja liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaivosteollisuuden kuihduttua Herzogenrathiin on asettunut korkean teknologian yrityksiä. Kirjaimellisesti Alankomaiden ja Saksan rajalle on rakennettu Eurode Business Center, jossa toimii muun muassa IT-yrityksiä.
Herzogenrathin rautatieasema sijaitsee rataosuuksien Aachen–Mönchengladbach, Stolberg–Herzogenrath ja Sittard–Herzogenrath risteyksessä. Moottoritie BAB 4 kulkee Herzogenrathin eteläpuolitse ja BAB 44 itäpuolitse.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Bevölkerungsstand nach Geschlecht - Gemeinden - Monat (ab 2000) Landesdatenbank.nrw.de. Information und Technik Nordrhein-Westfalen Statistisches Landesamt. Viitattu 13.5.2020.
- ↑ Entfernung von Herzogenrath nach_ Luftlinie.org. Viitattu 13.5.2020.
- ↑ Historie der Stadt Herzogenrath Herzogenrath.de. Stadt Herzogenrath. Arkistoitu 12.5.2021. Viitattu 13.5.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
