1. Lumpelo (Ville Toikka) 3:38
Kehron lähimetsien riistasaaliit alkoivat ehtyä jo 1500-luvulla. Parempien metsästysmaiden toivossa kylän miehet vaelsivat Keski-Suomeen aina Saarijärvelle saakka. Vuonna 1552 Lumpelon erämaa Lumperoisen järvien ympäristössä päätyi vuosiksi kehrolaisen Pakkasen kantatilan uudisasutusalueeksi.
Hunting grounds in Kehro's nearby forests began to deplete as early as the 16th century. In the hope of better catch, the village men wandered to Central Finland all the way to Saarijärvi. In 1552, the Lumpelo wilderness in the vicinity of Lake Lumperois became a new settlement area for the Pakkanen main farm in Kehro.
2. Litsinmäki (Vesa Kaartinen) 1:48
Kehrolaiset saivat oman kansakoulun vuonna 1907. Honkolan kartanon omistajat Elis ja Robert Furuhjelm lahjoittivat Litsinmäellä sijaitsevan tontin ”ainiaaksi” koulun käyttöön. Koulu lakkautettiin vuonna 1987. Pian sen jälkeen Kehron kyläyhdistys osti koulun Urjalan kunnalta yhden markan kauppahinnalla.
The people of Kehro got their own primary school in 1907. The owners of the Honkola manor, Elis and Robert Furuhjelm, donated the land in Litsinmäki to the school for “forever” use. The school was closed down in 1987. Shortly afterwards, the Kehro village association bought the school from the municipality of Urjala for a purchase price of one Markka.
3. Lorpus (Ville Toikka) 3:18
Sukunimien tapaan käytetyt lisänimet olivat Kehron asukkailla yleisiä jo 1500-luvulla. Lorpus on esimerkki lisänimistä, jotka helpottivat Heikki Ollinpoika -tyyppisten nimien erottamista toisistaan. Ylä-Satakunnasta levinnyt käytäntö viittaa siihen, että kyläläisillä oli tiiviit suhteet Vesilahden suuntaan.
Along with the surnames, additional family names were common among the inhabitants of Kehron as early as the 16th century. Lorpus is an example of additional names that made it easier to distinguish Heikki Ollinpoika -type names. The widespread practice in Upper Satakunta suggests that the villagers had close relations with Vesilahti.
4. Nyrskä (Ville Toikka) 3:17
Nyrskä oli yksi uudistorpista, jollaisia Honkolan kartano raivautti mailleen 1800-luvun alkuvuosikymmeninä. Vuosisadan loppupuolella torppa päätyi kartanon muonamiesten asunnoksi. Sen viimeinen asukas oli tunnettu markkinamies ”Nyrskän Kalle” Numminen. Naapurit ostivat torpan maat 1950-luvulla, ja ränsistyneet rakennukset purettiin 1900-luvun lopulla.
Nyrskä was one of the newfound dwellings that Honkola manor cleared in the early decades of the 19th century. Towards the end of the century, the croft ended up as an apartment for the farmhands of the manor. Last inhabitant was the well-known marketer Kalle Numminen. Neighbors bought the land of the cottage in the 1950s, and dilapidated buildings were demolished in the late 20th century.
5. Soilu (Vesa Kaartinen) 3:02
Soilu on kirkasvetinen järvi Kehron ja Kylmäkosken rajalla. Vielä 1970-luvulla järvelle johti vain huonokuntoinen pelto- ja metsätie. Kylän isoilla pojilla oli erämaajärven rantakuusikossa pikkuruinen maja, jossa he kävivät opettelemassa viinanjuontia ja tupakanpolttoa. 1980-luvulla rannat täyttyivät kesämökeistä.
Soilu is a clear-water lake on the border of Kehro and Kylmäkoski villages. As late as the 1970s, only a poorly maintained field and forest road led to the lake. The big boys of the village had a tiny hut on the shore of the wilderness lake, where they went to learn how to drink and smoke. In the 1980s, the beaches were filled with summer cottages.
5. Perkoo (Vesa Kaartinen) 2:25
Perkoo – kartan mukaiselta nimeltään Kolunperko – on yksinäinen peltotilkku keskellä korpea, kivisen ja paikoin upottavan kärrytien päässä. Kolun torpan omistajat raivasivat sen pelloksi 1900-luvun alkupuolella ja pitivät tilkun viljelyskäytössä 1960-luvulle asti. Nyt Perkoo kasvaa täsmällisiin riveihin istutettuja kuusia.
Perkoo - officially called Kolunperko according to the map - is a lonely patch of field in the middle of a desert, behind rocky and in some places immersed cart track. The owners of Kolu's cottage cleared it for a field in the early 20th century and kept the patch in cultivation until the 1960s. Now Perkoo grows big spruces planted in exact rows.
7. Amiraalinlähde (Vesa Kaartinen) 2:05
Honkolan kartanon omistajasukuun kuulunut Hampus Furuhjelm haki 1800-luvun lopulla Kehrolta ”terveysvettä” lähteestä, joka sai kyläläisten suussa nimen Amiraalinlähde. Furuhjelm tunnetaan paremmin Alaskan kuvernöörinä. Hänen mukaansa on nimetty Furugelm Island Japaninmerellä sekä Mount Furuhelm Baranofinsaarella ja Furuhelm Street Sitkan kaupungissa Alaskassa.
In the late 19th century, Hampus Furuhjelm, who belonged to the family of Honkola manor, applied to Kehro for a “health water” from a fountain named Amiraalinlähde . Furuhjelm is better known as the governor of Alaska 1859 – 64. Mount Furuhelm on Baranofin Island and Furuhelm Street in Sitka, Alaska and Furugelm Island in the Sea of Japan are named according to him.
8. Pirankanda (Ville Toikka) 3:20
Urjala ja sen aiempi emopitäjä Akaa kiistelivät 1600-luvulla Kehron kylän rajalinjasta. Merkittävää osaa Akaaseen kuuluvasta Savikosken kylästä oli perinnäisen jakokuntarajan mukaan pidetty osana Kehroa. Riita ratkesi vasta 1700-luvun lopulla isojaon yhteydessä rajatuomioon, jonka mukaan yksi rajamerkeistä oli Kotsalonojansuun ja Soidunkiven välillä sijaitseva Pirankanda.
In the 17th century, Urjala and her former neighbour Akaa argued over the boundary line of Kehro village. According to the Big Division og Boundary, a significant part of the Savikoski village belonging to Akaa had been considered part of Kehro. It was not until the end of the 18th century that the dispute was resolved. One of the border marks was Pirankanda, located between Kotsalonojansuu and Soidunkivi.
9. Tamari (Ville Toikka) 4:07
Kehron kylään luetut alueet ulottuivat 1400-luvulla lännessä Vesilahden ja pohjoisessa Akaan puolelle ja etelässä aina Tamarinkorpeen asti lähelle Urjalan kirkonkylän nykyistä rajaa. Yksi Laurilan kartanon torpista nimettiin raja-alueeseen viitaten Tamariksi.
In the 15th century, the areas of the village of Kehro extended west to Vesilahti and north to Akaa and south to Tamarinkorpi near the present boundary of the church village of Urjala. One of the crofts at Laurila Manor was named Tamari, referring to the border area.
10. Musta mies tuli Kehrolle (Vesa Kaartinen) 2:45
2000-luvun alkuvuosina kehrolaiset yllättyivät, kun mustat miehet ilmestyivät kolkuttelemaan talojen ovia. Miehet olivat työharjoittelijoina kylmäkoskelaisessa metallialan yrityksessä ja yrittivät hankkia lisäansioita kaupittelemalla käsitöitä ja harrastajataidetta. Kyläläiset muistelevat edelleen mustien miesten huomiota herättävän rentoa kävelytyyliä.
In the early 2000s, people of Kehro were surprised when black men appeared knocking on the doors of houses. The men were interns in a metal industry company in Kylmäkoski and tried to earn extra money by trading handicrafts and amateur art. The villagers still recall the attention-grabbing casual walking style of black men.
Hamlet on muutakin kuin Tanskan prinssi yhdessä maailman tunnetuimmista näytelmistä. Englannin sanakirjan mukaan hamlet on pikkukylä tai kyläpahanen, jossa ei ole edes kirkkoa (”a small settlement, generally one smaller than a village, and strictly in Britain one without a church”).
Kehro jos mikä on hamlet – syrjäkylä Urjalan kunnassa Vesilahden, Kylmäkosken ja Punkalaitumen rajamailla, noin 170 kilometriä Helsingistä luoteeseen. Tämä on hyvä peruste panna Kehron kolmosalbumin nimeksi Hamlet.
Kehron debyyttialbumi Urdiala ilmestyi vuonna 2019 ja kakkosalbumi Jalousie vuonna 2021.
Hamlet is more than just the Prince of Denmark in one of the world’s most famous plays. According to the English dictionary, Hamlet is “a small Settlement, generally one smaller than a village, and strictly in Britain one without a church”. No doubt that Kehro is Hamlet – a remote village in the municipality of Urjala on the border of Vesilahti, Kylmäkoski and Punkalaidun, about 170 kilometers northwest of Helsinki. This was a reason to name Kehro's third album Hamlet.
,_Vesa_Kaartinen,_Ville_Toikka.jpg)
