Hakaniemen silta
| Hakaniemen silta | |
|---|---|
 Hakaniemen silta nähtynä Kruununhaasta. Taustalla Merihaka. |
|
| Ajokaistoja | 2+2 |
| Ylittää | Siltavuorensalmen |
| Sijainti | Helsinki |
| Ylläpitäjä | Helsingin kaupunki |
| Siltatyyppi | jännitetty laattapalkkisilta |
| Pisin jänneväli | 38 m |
| Pituus | 390 m |
| Leveys | 23 m |
| Liikenne päivässä | 41 000 ajoneuvoa |
| Avattu liikenteelle | lokakuu 1961 |
| Suljettu | 20. toukokuuta 2024 |
| Koordinaatit | |
 |
|
Hakaniemen silta (vuosina 2016–2024 Hakaniemensilta,[1] sittemmin myös vanha Hakaniemensilta[2][3][4]) on Helsingin kantakaupungissa sijaitseva suljettu tieliikennesilta, joka johtaa Siltasaaresta Kruununhakaan Siltavuorensalmen yli. Aiemmin Sörnäisten rantatien Helsingin keskustaan suuntautuva liikenne joutui kulkemaan Hakaniemenrannan ja Pitkänsillan kautta, mutta Hakaniemen sillan valmistuttua vuonna 1961 liikenne ohjattiin kulkemaan uutta siltaa pitkin Kruununhaan Pohjoisrantaan. Valtatiet 4 ja 7 viitoitettiin kulkemaan Hakaniemen sillan kautta.[5]
Silta on päätetty purkaa huonon kuntonsa takia, ja sen itäpuolelle valmistui uusi silta, joka avattiin 20. toukokuuta 2024.[6] Vanhan sillan purkaminen alkaa seuraavana päivänä.[7]
Sillan rakentaminen ja rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jännitetyt betonisillat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hakaniemen silta on varhaisia suomalaisia jännitettyjä siltoja.[8] Jo 1800-luvun lopulla Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa pyrittiin estämään hiushalkeamien syntyminen betonivalimotuotteisiin rakennetta puristavien terässauvojen avulla.[8] Ranskalaisen Freyssinetin 1900-luvun alussa aloittama kehitystyö huipentui hänen suunnitelmiensa mukaisesti vuosina 1945–1946 rakennettuihin kuuteen siltaan.[8] Kehitystyötä tehtiin myös Saksassa, Englannissa ja Belgiassa, seurauksena oli useita eri patentoituja menetelmiä.[8] Suomessa jännitettyjä betonirakenteita kokeiltiin aluksi teollisuusrakennuksissa ja ensimmäinen Suomeen rakennettu jännitetty betonisilta on vuonna 1949 valmistunut Mullinkosken silta Vehkalahdella.[8] Jännitettyjen siltojen rakentaminen vilkastui vasta vuoden 1958 jälkeen, kun esijännitettyjen betonirakenteiden normit ja teknilliset ohjeet valmistuivat.[9] Hakaniemen sillassa on käytetty saksalaista Dywidag-menetelmää,[10] jolle on tyypillistä paksu jänneteräs ja yksikertainen ankkurointi.[9] Sillan suunnittelija on diplomi-insinööri Ali Sandström,[10] joka on yksi jännittämistekniikan suomalaisista pioneereista Matti Janhusen, Aulis Sallisen, Pentti Kaistan ja Heimo Kakon ohella.[8]
Rakentaminen ja rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hakaniemen sillan rakentaminen alkoi vapun jälkeen vuonna 1960.[11] Silta rakennettiin helpottamaan Helsingin keskustaan suuntautuvaa liikennettä.[12] Pitkäsilta loi reitille pullonkaulan ja ruuhkautti koko Siltasaarenkadun.[13] Kaupunginhallitus päätti vuonna 1958 uuden sillan nimeksi Sörnäisten silta. Vuonna 1961 ennen avajaisia kaupunginhallitus kuitenkin muutti päätöstään, ja nimeksi tuli lopulta Hakaniemen silta.[14]
Sillassa on kolme osaa: keskellä varsinainen vesistön ylittävä silta ja sen päissä maasillat, joista erityisesti Kruununhaan puoleisessa on jyrkkä kaarre.[10] Siltapaikka oli pohjaolosuhteiltaan vaihteleva ja haastava johtuen salmen rannoille ajetusta kiviä sisältävästä täyttömaasta.[10] Maasillat perustettiin joko kallion varaan tai halkaisijaltaan 50-senttimetrisille Franki-paaluille; vesistösillan kohdalla voitiin käyttää puupaaluja, koska siinä kohtaa ei ollut kivitäyttöä.[10]
Sillan pituus on 390 metriä.[11] Vesistösilta on kolmijänteinen nelipalkkinen jatkuva laattapalkkisilta, jonka keskijänteen pituus on 38 metriä ja sillan hyödyllinen leveys eli kaiteiden väli on 23 metriä.[10] Kaikkien kolmen osasillan päällysrakenne on jännitetty sekä pituus- että poikittaissuuntaan.[10] Kunnallistekniset johdot ja putket ylittävät salmen vesistösillassa ja ne on tuotu maahan siltaosien liitoskohdissa olevien onttojen isojen suorakaiteen muotoisten pilareiden kautta.[10] Sillan varsinaiset pilarit ovat pyöreitä niin sanottuja pendelipilareita, joiden päissä on betoninen paksunnos suojaamassa teräsosia.[10] Hakaniemen sillan pilareiden muoto ja sillan ulkonäkö yleensäkin herätti arvostelua, sillan viereen myöhemmin rakennetun Merihaan betoniarkkitehtuuri lienee sitä vaimentanut.[10]
Sillan kannen vesieristys toteutettiin aluksi sivelemällä sillan kansilaatta bitumiliuoksella ja levittämällä asfaltti sen päälle suoraan.[10] Myöhemmin vesieristys jouduttiin uusimaan perinteiseksi vesieristykseksi suojabetoneineen.[10]
Professori Herman Ossian Hannelius oli rakennuttajan eli Helsingin kaupungin asiantuntijana siltasuunnitteluun liittyen.[15] Sillan urakoi yhtymä, jonka muodostivat Sillanrakennus Oy, Teräsbetoni Oy, Oy Yleinen Insinööritoimisto sekä Oy Kreuto Ab, joka teki sillan paalutustyöt.[10] Silta valmistui ja avattiin liikenteelle lokakuussa 1961.[10] Se maksoi 516 miljoonaa markkaa[11] eli vuoden 2021 rahassa 12,5 miljoonaa euroa.[16]
Uusi silta 2020-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Uusi Hakaniemensilta
Hakaniemen sillan itäpuolelle on rakennettu uusi silta.[17] Sen rakentaminen alkoi helmikuussa 2022, ja käyttöön sen on tarkoitus päästä vuoden 2024 lopulla.[18] On laskettu, että sillan korjaaminen olisi tullut kalliimmaksi kuin uuden rakentaminen sen tilalle.[19] 1960-luvulla erilaisten moottoritiesuunnitelmien lomassa rakennettu vanha silta ei myöskään vastaa nykynäkemystä kaupunkisuunnittelusta.[20] Uuden sillan rakentaminen oli osa Kruunusillat-hankkeen liittyviä töitä. Vanha silta puretaan ennen Kruunusiltojen raitioliikenteen alkua vuonna 2026.
Uusi silta on vanhaa matalampi ja yhdistyy Hakaniemenrantaan samassa tasossa,[21] ja nykyiset suuret ramppirakenteet puretaan.[17] Ajokaistoja on kaksi molempiin suuntiin.[18] Yhdistyminen katuverkkoon toteutuu valo-ohjattuina liittyminä.[22] Vapautuville alueille Hakaniemenrantaan tulee täydennysrakentamista ja uutta julkista rantaa.[23] Veneiden uusi alikulkukorkeus on 4,7 metriä.[24] Kaupunkikuvallisista syistä sillasta on rakennettu niin kevytrakenteinen, ettei se tarvitse yläpuolista tuentaa, eikä se täten nouse esiin ympäristöstään.[24]
Kaupungin katusuunnitelmaluonnoksissa uudelta sillalta pääsee pohjoisen suunnasta Kruununhaan Siltavuorenrantaan.[25] Vanha silta vietti pohjois–eteläsuunnassa vain Pohjoisrantaan, eikä Siltavuorenrantaan päässyt kääntymään. Siltavuorenranta on tarkoitus rakentaa uudelleen ja siirtää etelämmäksi lähemmäs asuintaloja.[25]
Sillan molemmissa päissä on kevyen liikenteen alikulut, jotta rantareitti pysyy yhtenäisenä.[26] Ajoradan molemmilla puolilla on jalkakäytävä ja pyörätie.[22]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aitta, Seppo (vast. toim.): Siltojemme historia. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2004. ISBN 951-758-446-6.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kunnan asukkaan aloite, Kruununhaan ja Merihaan välisen sillan nimeäminen, Kruunuhaan asukasyhdistys ry Helsingin kaupunki. Viitattu 20.5.2024.
- ↑ Uusi Hakaniemensilta on nyt auki Yle. Viitattu 20.5.2024.
- ↑ Hakaniemen ja Kruununhaan kevät ja kesä -24 Kruunusillat. Viitattu 20.5.2024.
- ↑ Uusi silta aukesi viimein – Helsinki päästi aluksi kävelijät ajoradalle Helsingin Sanomat. Viitattu 20.5.2024.
- ↑ Hakaniemen sillan rakentaminen Tarinoiden Helsinki. Viitattu 10.4.2017. [vanhentunut linkki]
- ↑ Hakaniemessä asennetaan ja testataan paineistettua jätevesilinjaa 29.10.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 30.10.2021.
- ↑ Uusi Hakaniemensilta otetaan käyttöön 20.5.2024 Kruunusillat. Viitattu 17.5.2024.
- ↑ a b c d e f Aitta, 2004, s. 328
- ↑ a b Aitta, 2004, s. 329
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Aitta, 2004, s. 338
- ↑ a b c 60 vuotta sitten Hakaniemen ja Kruununhaan välille rakennettiin näyttävä silta, josta piti tulla lähtölaukaus Helsingin suurelle muutokselle – Nyt silta puretaan rakennustöissä tehdyn kohtalokkaan virheen vuoksi (maksumuuri) Helsingin Sanomat. 18.10.2020. Viitattu 22.7.2022.
- ↑ Aitta, 2004, s. 337
- ↑ Hakaniementori | Kaupunkirakenne- ja ympäristöhistoriaselvitys (s. 83) hel.fi. 2021. Helsingin kaupunkiympäristö. Viitattu 7.9.2021.
- ↑ Kertomus Helsingin kaupungin kunnallishallinnosta 1961, s. 387
- ↑ Aitta, 2004, s. 339
- ↑ Rahanarvonmuunnin Tilastokeskus. Viitattu 22.7.2022.
- ↑ a b Hakaniemi kruunusillat.fi. Viitattu 13.11.2021.
- ↑ a b Uuden Hakaniemensillan rakentaminen käynnistyy Helsingissä 27.1.2022. YIT. Viitattu 31.1.2022.
- ↑ Mannila, Johanna: Kymmenet sillat rappeutuvat Helsingin Sanomat. 1.10.2012. Viitattu 19.12.2012.
- ↑ Tompuri, Vesa: Tuhatta paalua ei voi häiritsemättä lyödä maahan – Helsingin mittava siltaurakka häiritsee asukkaiden arkea viisi vuotta Helsingin Sanomat. 20.10.2021. Viitattu 30.10.2021.
- ↑ Perusteet Kruunusillat-hankkeenraitiotieosuuden enimmäishinnan korotukselle (pdf) (s. 8) kesäkuu 2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 16.8.2021.
- ↑ a b Selostus / Hakaniemensilta, Hakaniemensilta ja Siltavuorenrannan alue (pdf) 2021. Helsingin kaupunkiympäristö. Viitattu 31.8.2021.
- ↑ Hakaniemi - Itäisen kantakaupungin ja liikenteen keskus hel.fi. 30.1.2020. Helsingin kaupunki. Viitattu 18.10.2020.
- ↑ a b Uuden Hakaniemensillan rakentaminen alkaa Kruunusillat.fi. 20.1.2022. Viitattu 31.1.2022.
- ↑ a b Paananen, Veera: ”Kenen pitää saavuttaa Kruununhaka paremmin?” – Uusi silta uhkaa myllätä Siltavuorenrannan asukkaille epämieluisalla tavalla Helsingin Sanomat. 30.8.2021. Viitattu 31.8.2021.
- ↑ Huttunen, Antti: Hakaniemen uuden sillan katusuunnittelu krunikka.fi. 22.8.2021. Kruununhaan asukasyhdistys. Viitattu 31.8.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hakaniemen silta Wikimedia Commonsissa
- Uuden sillan luonnos (pdf). 3.8.2021. Helsingin kaupunkiympäristö.