Girolamo Parabosco
Girolamo Parabosco (n. 1524 Piacenza – 21. huhtikuuta 1557 Venetsia) oli italialainen myöhäistä renessanssia edustanut säveltäjä[1], runoilija ja näytelmäkirjailija.[2]
Paraboscon isä Vincenzo Parabosco (kuollut 1556) työskenteli kirkon urkurina Bresciassa. 17-vuotiaana Parabosco oli päässyt jo opiskelemaan säveltäjä Adrian Willaertin johdolla. Vuoteen 1540 mennessä kaksi hänen säveltämäänsä ricercaria julkaistiin kokoelmassa Musica Nova. Vuosien 1546–1551 välillä Parabosco vietti aikaa ainakin Firenzessä, Urbinossa, Bresciassa ja Veronassa. 16. kesäkuuta 1551 hänet valittiin Basilica di San Marcon ensimmäiseksi urkuriksi Venetsiassa. Tässä virassa hän toimi, kunnes kuoli noin 33-vuotiaana vuonna 1557.[1]
Parabosco tunsi monia aikansa johtavia kuvataiteilijoita, kirjallisuuden vaikuttajia ja muusikoita. Hän oli aktiivinen Venetsian akatemioissa. Säveltäjänä hänen tuotantoonsa kuuluu 28 säilynyttä teosta, joista 25 on madrigaaleja ja kolme soittimellisia teoksia. Paraboscon madrigaaleille luonteenomaista on rikkaiden harmonioiden sävyttämä monikerroksinen polyfonia.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Girolamo Parabosco AllMusic
- ↑ Girolamo Parabosco Oxford Reference
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||||||
