Gaspard de la nuit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Gaspard de la nuit: Trois poèmes pour piano d’après Aloysius Bertrand eli Yön Gaspard: kolme runoelmaa pianolle Aloysius Bertrandin mukaan on Maurice Ravelin säveltämä triptyykki eli kolmiosainen pianosävellys, joka valmistui vuonna 1908. Teos perustuu Aloysius Bertrandin samannimiseen runokokoelmaan. Sävellyksen synkkyys ja äärimmäinen vaikeus ovat tehneet siitä tekijänsä sävellystuotannon tunnuskuvan. Teos kestää noin 25 minuuttia. Sen kantaesitti Ricardo Viñes 9. tammikuuta 1909.

Yön Gaspard: fantasia Rembrandtin ja Callot’n tyyliin on kokoelma proosarunoja, jotka Aloysius Bertrand julkaisi vuonna 1842. Kirjailija luo keskiajasta pittoreskin ja fantastisen kuvan. Maurice Ravel sävelsi musiikin kokoelman kolmeen runoon. Säveltäjän valinta saattaa heijastella hänen tuonhetkistä mielentilaansa, sillä hänen erittäin sairaana ollut isänsä teki juuri kuolemaa.

Sävellyksen osat ovat:

  • Ondine, satu veden nymfistä, joka ilmaantuu kuolevaisen ikkunaan.
  • Le gibet, Hirsipuu, hirtetyn viimeisen vaikutelma, kun hän kokee auringon laskun.
  • Scarbo, pieni ja riivattu peikko tuo tuhoisia aavistuksia ilmantuessaan nukkujan uneen.

Ondine muistuttaa hetkittäin Ravelin toista pianosävellystä Jeux d’eau. Se loihtii esille värähtelevän vedellisen ilmapiirin, joka kutsuu ihmistä vierailulle veden valtakuntaan. Tarinassa lumoava seireeni kuuluu undiinien valtakunnan väestöön. Se on puoliksi enkeli ja puoliksi demoni ja on syntynyt saksalaisessa tarinaperinteessä, ja Grimmin veljekset kehittivät sitä edelleen.

Le Gibet’ssä eli Hirsipuussa itsepintainen kelloaihe toistuu läpi kappaleen. Säveltäjä on merkinnyt esitysohjeeksi: kiirehtimättä tai hidastamatta aina loppuun saakka. Tämä hypnoottiseksi todettu kohtaus kylpee kelmeässä kuunvalossa.

Scarbo on rytmiltään ja tempoltaan nopea ja triptyykin kappaleista vaikein.

»Kun Ondine osoittaa ennen kaikkea Ravelin melodiset kyvyt ja Le gibet harmoniset mahdollisuudet, niin Scarbossa säveltäjä osoittaa rytmiset taitonsa. Tämä häikäisevä pianokappale ei vaadi niinkään ilmaisua vaan nykyaikaista pianonsoittotekniikkaa ja aikansa taiturimahdollisuuksia.»
([1])

Tunnettuja levytyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useat pianistit ovat levyttäneet Gaspard de la nuit’n. Heistä ehkä tunnetuimpia ovat:

  1. J. van Ackère: Maurice Ravel, 1957.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]