Götz Schubert
| Götz Schubert | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 13. helmikuuta 1963 Pirna, Saksan demokraattinen tasavalta |
| Ammatti | näyttelijä |
| Näyttelijä | |
| Merkittävät roolit |
Hitler (Mein Kampf, näytelmä) |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
Götz Schubert (s. 13. helmikuuta 1963 Pirna, Saksan demokraattinen tasavalta) on saksalainen näyttelijä. Klassisen puhenäyttämön ohella Schubert on näytellyt useissa televisiosarjoissa ja -elokuvissa. Hänellä on ollut rooleja muun muassa sarjoissa Tatort ja KDD – Kriminaldauerdienst. Schubertin yksittäisiä roolitehtäviä ovat muun muassa Anne Frankin isä Otto Frank televisioelokuvassa Meine Tochter Anne Frank ja diktaattori Adolf Hitlerin rooli teatterilavalla.
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Schubert opiskeli näyttämötaiteita berliiniläisessä Schauspielschule Ernst Busch -oppilaitoksessa 1984–1987. Sen jälkeen hän työskenteli näyttelijänä Maxim-Gorki-Theaterissa (1987–1993) ja Deutsches Theaterissa (1993–2001). Schubert sai erityisen hyvän yleisö- ja kriitikkovastaanoton Hitler-tulkinnastaan George Taborin näytelmässä Mein Kampf, jota esitettiin Maxim-Gorki-Theaterissa 1990.[1]
Vuonna 1989 Schubert näytteli Frank Lettaun roolin komediassa Zwei schräge Vögel, joka oli viimeisiä DEFA:n tuottamia elokuvia. Ura jatkui muun muassa rikossarjoissa Polizeiruf 110 ja Tatort. Vuosina 2007–2009 Schubertilla oli päärooli rikospoliisi Helmut Endersinä 30-osaisessa rikossarjassa KDD – Kriminaldauerdienst. Endersin rooli teki Schubertista huomattavasti aiempaa tunnetumman televisiokasvon.[1][2]
Schubertilla on ollut roolitehtäviä myös epookkituotannoissa, kuten Neger, Neger, Schornsteinfeger! ja Honigfrauen. Viimeksi mainitussa hän näytteli päähenkilöiden isää. Dokudraamassa Meine Tochter Anne Frank Schubert näytteli Anne Frankin isää Otto Heinrich Frankia. Elokuva kertoo Anne Frankin elämäntarinan Otto Frankin näkökulmasta.[3]
Schubert on näytellyt myös erinäisissä teatterielokuvissa. Hänellä oli Hinrich Lobekin rooli Peter Timmin komediassa Der Zimmerspringbrunnen (2001) ja lääkäri Bofingerin rooli tragikomediassa Eierdiebe (2003). Vuonna 2011 Schubert näytteli pääroolin Pia Strietmannin elokuvassa Tage, die bleiben.[1]
Schubert on lukenut useita äänikirjoja, kuten Albert Camus'n romaanin Die Pest.[4]
Valikoitu rooliluettelo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Victor (Victor oder Die Kinder an der Macht, Maxim Gorki Theater, 1987)
- Hitler (Mein Kampf, Maxim Gorki Theater, 1990)
- Johan (Johan vom Po entdeckt Amerika, Maxim Gorki Theater, 1992)
- Jepichodov (Kirschgarten, Salzburger Festspiele, 1995)
- Tasso (Torquato Tasso, Deutsches Theater, 1996)
- Jago (Othello, Deutsches Theater, 1998)
- Kean (Edmund Kean, Maxim Gorki Theater, 2001)
- Kurt (Totentanz, Berliner Ensemble, 2006)
- Peachum (Die Dreigroschenoper, Maxim Gorki Theater, 2007)
- August der Starke (Die Mätresse des Königs, Dresdner Zwingerfestspiele, 2011)
- Der Fliegende Holländer (Die Ballade vom Fliegenden Holländer, Schauspielhaus Hamburg, 2014)
- Jerome (Ab jetzt, Schauspielhaus Hamburg, 2015)
- Karl May (Der Phantast oder Leben und Sterben des Dr. Karl May, Staatsschauspiel Dresden, 2017)
Valikoitu filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Televisiotuotannot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Das Ende der Unschuld (1990)
- Der Hauptmann von Köpenick (1997)
- Tatort (1999, 2007, 2012, 2018)
- Das Duo: Man lebt nur zweimal (2005)
- Neger, Neger, Schornsteinfeger! (2006)
- Die Frau vom Checkpoint Charlie (2007)
- KDD – Kriminaldauerdienst (2007–2009)
- Kongo (2009)
- Alles was recht ist – Väter, Töchter, Söhne (2009)
- Racheengel – Ein eiskalter Plan (2011)
- Kehrtwende (2011)
- Der Turm (2011)
- Unsere Mütter, unsere Väter (2011)
- Mutter muss weg (2011)
- Flemming (2012)
- Letzte Spur Berlin (2013)
- Polizeiruf 110 (2013)
- Nichts mehr wie vorher (2013)
- Weiter als der Ozean (2013)
- Männer! (2014)
- Meine Tochter Anne Frank (2014)
- Wolfsland (2015–2018)
- Friesland: Irrfeuer (2016)
- Matula (2016)
- Honigfrauen (2016)
- Kriminalist (2017)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Filmportal.de : Götz Schubert Deutsches Filminstitut – DIF e.V.. Viitattu 5.1.2019.
- ↑ Die Agenten : Actors : Götz Schubert Die agenten GmbH. Arkistoitu 7.1.2019. Viitattu 6.1.2019.
- ↑ René Martens: "Meine Tochter Anne Frank": Von Kitsch keine Spur 18.2.2015. Zeitverlag Gerd Bucerius GmbH & Co. KG. Viitattu 5.1.2019.
- ↑ Silja Ukena: Sprecher : Götz Schubert Der Audio Verlag. Viitattu 6.1.2019.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Crew United: Götz Schubert
- Bz-berlin.de: Deutscher Schaupieler : Götz Schubert: Prenzlauer Berg ist wie eine Theaterkantine
- Youtube: Interview mit Götz Schubert zu "Wolfsland", kesto 4:03 (Goldene Kamera)
- Podcast: Am Tisch mit Götz Schubert, "Verwandlungskünstler", kesto 42:03 (Arkistoitu – Internet Archive)
- "Kesä Balatonilla" (Honigfrauen) Ylen maksuttomassa Areena-palvelussa
| ||||||||||||||||||||||
