Frans Heinonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jääkäripataljoona 27:n 3. komppania.

Frans Wiktor Heinonen (5. marraskuuta 1894 Pöytyä15. syyskuuta 1916 Latvia) oli suomalainen jääkäri. Hänen vanhempansa olivat työmies Gustaf Adolf Heinonen ja Vendla Fredriika Färm.[1][2]

Heinonen kävi viisi luokkaa Turun suomalaista klassillista lyseota.[1][2]

Jääkärikausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinonen liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n 3. komppaniaan 13. tammikuuta 1916 ja otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella ja Riianlahdella, missä hän kaatui vartiopalvelusta suorittaessaan saadessaan kranaatin sirpaleesta otsaansa. Hänet haudattiin suomalaiseen sankarihautaan Riianlahden rannalle, Hänet on haudattu samaan hautaan Dumbeen Latsche-joen suulle saksalaisten aseveljien kanssa. Samassa haudassa lepää myös neljä muuta partiokahakoissa vuonna 1916 kaatunutta suomalaista jääkäriä: Einar Otto Evert Myntti, Emil Aleksander Kantola, Viktor Kamis ja Konrad Johan Olof Pehrsson. Kuollessaan hän oli naimaton ja kirjoilla Turussa.[1][2][3]

  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • E. Jernström, Jääkärit maailmansodassa Sotateos oy Helsinki 1933
  • Suomen sotasurmat 1914–1922 © 2001– Valtioneuvoston kanslia, Suomi Finland
  • Toim. Lars Westerlund, Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa, Valtioneuvoston kanslian julkaisu 6/2004 ISBN 952-5354-48-2
  1. a b c Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938
  2. a b c Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975
  3. Suomen sotasurmat 1914–1922