Ford Fiesta (2008)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ford Fiesta VI
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Brasilia
 Espanja
 Intia
 Kiina
 Meksiko
 Saksa
 Taiwan
 Thaimaa
 Venezuela
 Venäjä
 Vietnam
Valmistaja Ford
Konserni Ford Motor Company
Valmistusvuodet 2008–2019
Korimalli 3-ovinen hatchback
4-ovinen sedan
5-ovinen hatchback
Luokka B-segmentti
Edeltäjä Ford Fiesta V
Seuraaja Ford Fiesta VII
Teknisesti samankaltaisia Ford B-Max
Ford EcoSport II
Ford Ka+
Ford Puma
Ford Transit Courier
Mazda2 (DE)
Tekniset tiedot
Pohjalevy Ford Global B-car
Moottori R3
R4
Iskutilavuus 1,0–1,6 l
Polttoaine bensiini
diesel
Vetotapa etuveto
Vaihteisto 5-vaihteinen manuaali
6-vaihteinen manuaali
4-vaihteinen automaatti
6-vaihteinen kaksoiskytkin

Ford Fiesta VI on Ford Fiestan kuudes sukupolvi, jota valmistettiin vuosina 2008–2019.

Ford Fiesta VI (2008–2017)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuudennen sukupolven Fiestan ulkomuoto pohjautuu vuoden 2007 Frankfurtin autonäyttelyssä esiteltyyn Ford Verve -konseptiautoon.[1] Valmistus alkoi Saksan Kölnissä elokuussa 2008 ja Espanjan Valenciassa vuoden 2009 alussa. Korimalleina olivat kolmi- ja viisioviset hatchbackit sekä Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa myös neliovinen sedan. Pohjoisamerikkalainen malli eroaa eurooppalaisesta erilaisilla puskureillaan.

Vuoden 2008 Euro NCAP -kolaritestistä Fiesta sai tulokseksi täydet viisi tähteä.[2]

Viisiovinen Ford Fiesta.

Moottorivalikoima koostui alkuvaiheessa 1,25- (60/82 hv) ja 1,4-litraisista (96 hv) Duratec-bensiinimoottoreista sekä 1,4- (68 hv) ja 1,6-litraisista (90 hv) Duratorq TDCi -dieseleistä. Kaikissa moottoreissa oli vakiona viisivaihteinen manuaalivaihteisto. Viisioviseen malliin sai 1,4-litraisen bensiinimoottorin yhteyteen myös neliportaisen automaattivaihteiston.[3]

Varustetasot Suomessa olivat aluksi Trend, Sport, Ghia ja Titanium.

Sedan-korinen Ford Fiesta.

Peruvarustetaso Trendissä oli neljä turvatyynyä (turvaverhot, kuljettajan polviturvatyyny ja ESP olivat saatavana lisävarusteina kaikkiin malleihin), 14 tuuman teräsvanteet pölykapselein, kauko-ohjattava keskuslukitus, sähköikkunat edessä, radio/CD-soitin neljällä kaiuttimella ja monitoiminäytöllä, kuljettajan istuimen korkeussäätö ja lämmitettävät sähköpeilit.[4]

Vain kolmiovisena saatavassa Sportissa oli Trendin lisäksi 16 tuuman kevytmetallivanteet, urheilullinen jousitus ja korimuotoilu, projektoriajovalot, etusumuvalot, korinvärinen takaspoileri, manuaali-ilmastointi, ajotietokone, urheiluistuimet ja nahkaverhoiltu ohjauspyörä. Ainoa moottorivaihtoehto Sportissa oli 1,6-litrainen TDCi.[5]

Ghia-varusteluun kuului Trendin lisäksi 15 tuuman kevytmetallivanteet, nahkaverhoiltu ohjauspyörä ja vaihteenvalitsimen nuppi, manuaali-ilmastointi, kuusi kaiutinta, ajotietokone, projektoriajovalot, etusumuvalot kromatuilla kehyksillä, kromattu etusäleikkö ja takaluukun kahva ja krominen koristelista ikkunalinjassa.[6]

Titaniumissa oli Ghian lisäksi sisätilojen punainen LED-tunnelmavalaistus ja joitain lähinnä koristeellisia ulkonäöllisiä eroavaisuuksia.[7]

Kuudennen sukupolven facelift-malli (2013).

Ghia-malli poistui vuonna 2010, jolloin tarjolle tuli Focuksen ja Mondeon tapaan uusi ympäristöystävällinen ECOnetic. Sen moottorina oli 1,6-litrainen TDCi.

Vuonna 2013 Fiesta koki kasvojenkohotuksen. Suurimmat muutokset näkyvät keulan uudessa ilmeessä. Ajovalot muuttuivat hieman entistä kapeammiksi ja etusäleikkö siirtyi ylemmäksi. Myös värivalikoima uudistui lähes kokonaan. Uutena turvavarusteena oli lisävarusteena saatava automaattinen hätäjarrutus kaupunkinopeuksilla.[8]

Ford Fiesta ST

Kasvojenkohotuksen yhteydessä esiteltiin myös uusi Fiesta ST. Siinä on 1,6-litrainen 182 hevosvoiman tehon tuottava EcoBoost-bensiinimoottori kuusivaihteisella manuaalivaihteistolla. Vääntöä on 240 newtonmetriä, joka voi väliaikaisesti nousta 290 newtonmetriin asti yliahtotoiminnolla. Huippunopeus on 223 km/h ja kiihtyvyys nollasta sataan 6,9 sekuntia. ESP-järjestelmässä on kolme asetusta; On, Sport ja Off, joilla voi valita ajotilanteeseen sopivan määrän ajovakaudenhallinta-apua. Auton ulkonäkö on normaalia Fiestaa aggressiivisempi, lisäksi autossa on suuremmat jarrulevyt ja madallettu urheilujousitus. Sisällä on osittain nahkaverhoillut Recaro-istuimet ja urheiluohjauspyörä ST-logoilla. ST oli aluksi saatavana Euroopassa ainoastaan kolmiovisena, mutta Pohjois-Amerikassa myytiin myös viisiovista versiota. Viisiovinen ST tuli Euroopassa myyntiin syksyllä 2016.[9]

Moottorivalikoima uudistui täysin. Bensiinimoottorit olivat nyt 1,0-litraiset vapaasti hengittävät (65/80 hv) ja samankokoiset turboahdetut EcoBoostit (100/125 hv). Dieselit olivat 1,5- (75 hv) ja 1,6-litraiset (95 hv) Duratorq TDCi:t. Kaikissa moottoreissa oli vakiona viisivaihteinen manuaalivaihteisto. 100-hevosvoimaiseen EcoBoostiin sai halutessaan myös kuusiportaisen PowerShift-kaksoiskytkinvaihteiston.[10]

Suomessa varustevaihtoehdot olivat nyt Trend, Sport, Titanium ja Titanium X.

Perusvarustetaso Trendiin kuului muun muassa seitsemän turvatyynyä, ESP, 15 tuuman teräsvanteet pölykapselein, kauko-ohjattava keskuslukitus, manuaali-ilmastointi, sähköikkunat edessä, lämmitettävät sähköpeilit ja mäkilähtöavustin.[11]

Vain kolmiovisena saatavassa Sportissa oli Trendin lisäksi 16 tuuman kevytmetallivanteet, urheilullinen jousitus ja korimuotoilu, etusumuvalot, korinvärinen takaspoileri, projektoriajovalot ja LED-päiväajovalot, nahkaverhoiltu ohjauspyörä, vaihteenvalitsimen nuppi ja käsijarrukahva, urheiluistuimet, ajotietokone, keskikonsoli käsinojalla, kuljettajan istuimen ristiseläntuen säätö, valaistu jalkatila ja hansikaslokero, urheilulliset polkimet ja Ford SYNC -järjestelmä. Ainoa moottorivaihtoehto Sportissa oli 125-hevosvoimainen EcoBoost.[12]

Titaniumissa oli Trendin lisäksi 15 tuuman kevytmetallivanteet, etusumuvalot kromatuilla kehyksillä, kromattu etusäleikkö ja takaluukun kahva, krominen koristelista ikkunalinjassa, projektoriajovalot ja LED-päiväajovalot, nahkaverhoiltu ohjauspyörä ja vaihteenvalitsimen nuppi, valaistu jalkatila ja hansikaslokero, sisätilojen LED-tunnelmavalaistus ja keskikonsoli käsinojalla.[13]

Kuudennen sukupolven facelift-malli (2017).

Vain viisiovisena saatavassa Titanium X:ssä oli Titaniumin lisäksi avaimeton käynnistys, osittain nahkaverhoillut urheiluistuimet, automaatti-ilmastointi, kuljettajan istuimen ristiseläntuen säätö, kynnyslevyt ruostumattomasta teräksestä ja veluurimatot.[14]

Ford esitteli Geneven autonäyttelyssä keväällä 2016 Fiesta ST -mallista vieläkin urheilullisemman ST200-version. Moottori on sama kuin normaalissa ST:ssä, mutta se on viritetty tuottamaan 200 hevosvoiman tehon. Ulkonäöllisiä eroavaisuuksia tavalliseen ST-malliin verrattuna ovat mattamustat vanteet ja harmaa Storm Grey -väri.[15]

Vuonna 2017 esitelty seitsemännen sukupolven Fiesta ei tullut myyntiin Etelä-Amerikassa, joten kuudennen sukupolven malli koki eteläamerikkalaisilla markkinoilla vielä yhden kasvojenkohotuksen. Auto sai muun muassa uuden etupuskurin ja LED-takavalot.[16] Valmistus päättyi vuonna 2019.[17]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Fiesta-esite. Ford Motor Company Limited, 9/2008.
  • Fiesta-esite. Ford Motor Company Limited, 11/2013.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ford Fiesta Mk6 review Auto Express. 30.12.2016. Viitattu 30.12.2016. (englanniksi)
  2. Ford Fiesta 2008 Euro NCAP. Viitattu 27.6.2015. (englanniksi)
  3. Esite 9/2008, s. 24–25.
  4. Esite 9/2008, s. 17.
  5. Esite 9/2008, s. 18–19, 24.
  6. Esite 9/2008, s. 21.
  7. Esite 9/2008, s. 22–23.
  8. Uusi Fiesta-mallisto Ford.fi. Arkistoitu 26.6.2015. Viitattu 27.6.2015. [vanhentunut linkki]
  9. Lisää monikäyttöisyyttä sportti-Fiestaan Tekniikan Maailma. 3.10.2016. Viitattu 5.10.2016.
  10. Esite 11/2013, s. 66.
  11. Esite 11/2013, s. 34.
  12. Esite 11/2013, s. 30, 35.
  13. Esite 11/2013, s. 37.
  14. Esite 11/2013, s. 32, 39.
  15. Tämän kuumempaa Ford Fiestaa et tehtaalta saa – uusi aiempaa räyhäkkäämpi ST200 Tekniikan Maailma. 29.2.2016. Viitattu 21.3.2016.
  16. Lanzamiento: Nuevo Ford Fiesta 2018 en Argentina, desde $329.800 16 Valvulas. 11.12.2017. Viitattu 7.10.2022. (espanjaksi)
  17. El Ford Fiesta hatchback deja de producirse en Brasil y dice adiós a América Latina El Carro Colombiano. 13.6.2019. Viitattu 7.10.2022. (espanjaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]