Fatma Sultan
| Fatma Sultan | |
|---|---|
| Syntynyt |
1605/1606 Konstantinopoli, Osmanien valtakunta |
| Kuollut |
1667/1670 Konstantinopoli, Osmanien valtakunta |
| Puoliso |
Çatalcalı Hasan pašša Damat Kara Mustafa pašša Damat Kanbur Mustafa pašša Damat Közbekçi Yusuf pašša Damat Maksud pašša Damat Melek Ahmed pašša Damat Agha Mustafa pašša |
| Suku | Osmani |
| Isä | Ahmed I |
| Äiti | Kösem Sultan |
| Uskonto | sunnalaisuus |
Fatma Sultan, joskus myös Fatima Sultan, (1605/1606 Istanbul, Osmanien valtakunta – 1667/1670 Istanbul, Osmanien valtakunta) oli Osmanien valtakunnan kuningashuoneen prinsessa, joka tunnetaan useista poliittisista avioliitoistaan. Fatma Sultan oli sulttaani Ahmed I:n ja tämän puolison Kösem Sultanin tytär.
Fatman isä Ahmed I kuoli 1617 Fatman ollessa noin 11-vuotias. Hänen äitinsä Kösem oli yksi Osmanien valtakunnan historian vaikutusvaltaisimmista naisista naisten sultanaattina tunnetun ajanjakson aikana ja toimi elämänsä aikana rinnakkaishallitsijana useampaan otteeseen. Fatman lailla myös hänen sisarensa Ayşe Sultan vihittiin avioliittoon osmaniylimysten kanssa monta kertaa poliittisin perustein.[1] Tapa oli käytössä myös eurooppalaisissa kuningashuoneissa, joista poiketen osmanit eivät naittaneet prinsessoja toisten valtioiden kuningashuoneisiin.
Usein kuningattaren asemassa olleilla sulttaaniäideillä Valide Sultaneilla oli oikeus päättää tyttäriensä avioliitoista, jotka järjestettiin tavallisesti vaikutusvaltaisimpien virkamiesten kanssa. Avioliittojen nähtiin olevan tapa lujittaa poliittisia suhteita. Prinsessoilla oli etuoikeuksia muihin musliminaisiin nähden: he saivat päättää olivatko he puolisonsa ainoa vaimo; he saattoivat kieltäytyä avioliiton täyttämisestä ennen kuin kokivat olevansa valmiita ja he saivat halutessaan erota miehestään. Koska avioliitto oli usein lähinnä symbolinen side, prinsessat vihittiin joskus hyvin nuorena, jolloin huomattavasti vanhemmat aviomiehet saattoivat kuolla puolisoaan juuri näkemättä, aikaa ennen vaimonsa täysi-ikäisyyttä ja avioliiton täyttymistä. Avioliittoja järjestettiin myös kapinamielisten virkamiesten kanssa, jolloin niillä toivottiin olevan sulhoon rauhoittava vaikutus. Fatma ja hänen siskonsa Ayşe ovat äärimmäisiä esimerkkejä järjestetyistä avioliitoista poliittisesti myrskyisinä aikoina: Fatma naitettiin seitsemän kertaa, viimeisen kerran 61-vuotiaana, ja hänen siskonsa kuudesti, viimeisen kerran 50-vuotiaana.[2]
Fatma Sultania on kuvailtu räiskyväksi ja ylellisestä elämästä nauttineeksi luonteeksi. Hänen kerrotaan olleen lapsena pilalle hemmoteltu ja aikuisena hyvin ahne ja itsekeskeinen. Hänen avioliittonsa olivat yleensä lyhyitä, ja kaksi hänen miehistään teloitettiin, minkä vuoksi avioliitoilla ei ehtinyt olla rauhoittavaa ja elämänlaatua kohottavaa vaikutusta.[2]
Avioliitto Melek Ahmed paššan kanssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Avioliitto on jäänyt historiaan, sillä Evliya Çelebi omistaa Melek Ahmedin yksityiselämälle luvun matkakirjassaan.
Visiiri Melek Ahmed pašša, Fatman kuudes puoliso, koki avioliiton Fatmaan erittäin onnettomaksi. Melek Ahmed paššan edellinen avioliitto Kaya Sultanin kanssa oli ollut hyvin onnellinen, mutta se oli päättynyt surullisesti puolison kuoltua keskenmenoon. Suurvisiiri Köprulu Mehmed pašša moitti Melek Ahmedia liiasta suremisesta naisen perään ja järjesti hänet uuteen avioliittoon Fatman kanssa vuonna 1661. Liitto kuitenkin toi kaikkea muuta kuin lohtua. Hääyönä Fatma esitti miehelleen listan kaikesta, mitä hän vaatii taloudelliseksi tueksi itselleen sekä palvelijoista ja seuralaisista koostuneelle seuralaisilleen. Melek Ahmed pašša totesi moisen listan täyttämisen olevan taloudellisesti mahdotonta, sillä Fatman vaatima elatussumma vastasi suurin piirtein summaa, jonka Osmanien valtakunta sai koko Egyptistä vuoden aikana verotuloina. Fatma vastasi tällöin vain avioeron tulevan kysymykseen. Melek Ahmed pašša valitti vaimostaan jopa sulttaanille, joka vastasi yksinkertaisesti: "Olet riidellyt vaimosi kanssa? Sellaista sattuu." Seuraavaksi Melek Ahmed valitti vaimostaan suurvisiirille, jonka koki nyt vastustajakseen. Köprulu Mehmed paššaltakaan ei herunut myötätuntoa, vaan hän totesi myöhemmin sivulliselle: "Annoin hänelle elefantin, syöttäköön nyt sitä". Kun Melek Ahmed pašša kuoli keuhkotautiin 1662, Fatma sinetöi hänen talonsa ovet ja ikkunat, jotta pienintäkään osaa visiirin omaisuudesta ei pääsisi katoamaan.[1][2]
Fatman puolisot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Avioituessaan sulttaanin tyttären kanssa aviomiehet saivat yleensä nimeensä (kuninkaallista) vävyä tarkoittavan liitteen Damat.
- Çatalcalı Hasan pašša – amiraali (kapudan pašša), naimisiin 1624, päättyi eroon 1626.
- Damat Kara Mustafa pašša – entinen janitsaariupseeri ja Egyptin kuvernööri, joka teloitettiin vihkimisvuonna 1628.
- Damat Kambur Mustafa pašša - naimisiin 1632, kuoli 2. heinäkuuta 1636
- Damat Agha Kara Mustafa pašša – Kaptan-ı Derya, suuramiraali, ilmeisesti teloitettiin.
- Damat Maksud pašša - kuoli 1644
- Damat Ghazi Melek Ahmed pašša – visiiri, naimisiin 1661/1662, kuoli keuhkotautiin 1662.
- Damat Közbekçi Yusuf pašša, kuoli 1678; ainoa Fatman aviomiehistä, joka eli vaimoaan kauemmin.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Leslie P. Peirce: The Imperial Harem: Women and Sovereignty in the Ottoman Empire, s. 145–146. Oxford University Press, 1993. ISBN 0195086775.
- ↑ a b c Godfrey Goodwin: ”Grooms for Princesses”, Private World of Ottoman Women. Saqi, 2013. ISBN 0863567762.