Elma Lindroos
Elma Johanna Lindroos (o.s. Ekman, 15. joulukuuta 1907 Helsinki – 27. maaliskuuta 2009 Helsinki)[1] oli suomalainen arkkitehti, jolla oli yhteinen arkkitehtitoimisto puolisonsa Erik Lindroosin kanssa. Heidän pitkäaikainen kotinsa ja toimistonsa sijaitsivat Munkkiniemessä Solnantie 17:ssä.[2][3][4]
Elma Ekman kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta tyttölyseosta 1927 ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1933. Hän oli aluksi töissä A. W. Liljeberg Oy:ssä, mutta siirtyi myöhemmin työskentelemään Erik Lindroosin toimistoon. Vuonna 1937 he perustivat Arkkitehtuuritoimisto Elma & Erik Lindroosin, jossa Elma Lindroosin vastuulle kuului erityisesti sisustusten suunnittelu. Hän huolehti myös rutiininomaisista toimistotöistä, kuten laskutuksesta.[2][5]
Lindroosit suunnittelivat yhdessä lukuisia koulu- ja opistorakennuksia, seurakuntataloja, kunnantaloja sekä pankkirakennuksia. Heidän piirtämiään asuintaloja on varsinkin Helsingissä, Kokkolassa, Pietarsaaressa ja Vaasassa.[6] Elma Lindroosin omiin suunnittelutöihin kuului funktionalistinen tehdasrakennus ”Lasipalatsi”, joka valmistui Kellokosken ruukin alueelle 1938. Talo on osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä.[7][8]
Elma Lindroos jätti arkkitehdin työt vuonna 1980, kun Erik Lindroos kuoli.[5] Naisarkkitehtien yhdistys Architecta kutsui Lindroosin kunniajäsenekseen vuonna 2007.[9]
Lindroosien suunnittelutöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Arabian tehdaslaajennus ja lastentalo, Helsinki, 1947, 1949[6][10][11]
- Härmälän seurakuntatalo ja pappila, Tampere, 1949, kirkkosali lisätty 1972[12]
- Kotitalousopettajaopisto (nyk. Museoviraston toimitalo), Helsinki, 1956[13][14]
- Seurakuntien talo, ”Taivaanlinna”, Tampere, 1956[15]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Elma Johanna Lindroosin kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 17.5.2009, s. C10. Helsingin Sanomien arkistoselain, Postimuseo, Tampere. Luettu 2.12.2021.
- ↑ a b Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit 1973, s. 369. Helsinki: Suomen teknillinen seura & Tekniska föreningen i Finland, 1973. ISBN 951-9110-00-3.
- ↑ Helasvuo, Olli & Böök, Netta & Mustonen, Tapani: Helsingin Kotitalousopettajaopisto: Rakennushistoriaselvitys (PDF) s. 12–13. Helsinki: Arkkitehdit Mustonen Oy, 2008. Viitattu 16.2.2019.
- ↑ Solnantie 17 Munkkiniemen rakennusinventointi 2003–2005. Helsinki: Helsingin kaupunginmuseo, 2005. Viitattu 13.2.2019.
- ↑ a b Helasvuo, Böök & Mustonen 2008, s. 12.
- ↑ a b Helasvuo, Böök & Mustonen 2008, s. 13.
- ↑ Savolainen, Panu & Vähätalo, Anne: Tuusulan kulttuurimaisema ja rakennuskanta, osa 7: Kellokosken taajama (PDF) s. 31–32. Tuusula: Tuusulan kunta, 2014. Viitattu 16.2.2019.
- ↑ Marieforsin ruukki ja Kellokosken sairaala Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Helsinki: Museovirasto, 2009. Viitattu 16.2.2019.
- ↑ Kunniajäsenet Helsinki: Suomen naisarkkitehtien yhdistys Architecta. Viitattu 13.2.2019.
- ↑ Arabian tehtaat Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Helsinki: Museovirasto, 2009. Viitattu 13.2.2019.
- ↑ Arabianranta–Toukola-reitti (PDF) Helsinki: ARTOVA (Arabianranta–Toukola–Vanhakaupunki) -kulttuuri- ja kaupunginosayhdistys. Viitattu 13.2.2019. [vanhentunut linkki]
- ↑ Härmälän kirkko Tampere: Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä. Viitattu 13.2.2019.
- ↑ Helasvuo, Böök & Mustonen 2008, s. 4, 9.
- ↑ Museoviraston yhteystiedot Helsinki: Museovirasto. Viitattu 15.2.2019.
- ↑ Rakennusalojen ja rakennusoikeuden tarkistaminen sekä suojelumääräys, Hämeenkatu 28, kartta no 7886 Tampere: Tampereen kaupunki, 2003. Viitattu 13.2.2019.