Elinkeinoelämän tutkimuslaitos
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla tai ETLA[1]) on suomalainen yksityinen ja voittoa tavoittelematon talouden tutkimuslaitos. Sen tutkimukset liittyvät elinkeinoelämään ja kansantalouteen ja niiden teemat käsittelevät talouspolitiikan ja muutosvoimien vaikutuksia.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taloudellinen Tutkimuskeskus (1946–1970)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etlan edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus aloitti toimintansa 1. elokuuta 1946. Sitä olivat perustamassa muun muassa Suomen Teollisuusliitto, Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliitto ja Suomen Työnantajain Keskusliitto. Keskus teki peruskartoituksia ajankohtaisista aiheista, esimerkiksi teollisuuden sosiaalisen toiminnan laajuudesta ja työvoiman tarjonnan vahvistamisesta.[3] Keskuksen ensimmäinen johtaja oli Esa Kaitila (1946–1950).[3]
1950- ja 1960-luvuilla johtajina toimivat Lars Wahlbeck (1951–1959), Jouko Paakkanen (1960), Kaarlo Larna (1961–1963), Jukka Wallenius(1963–1965) ja Aarni Nyberg(1965–1969).[3]
1970-luvun alussa laitos alkoi tehdä säännöllisiä suhdanne-ennusteita.[3]
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (1971–1999)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1971 Elinkeinoelämän tutkimuslaitokseksi nimensä muuttaneen laitoksen kannatusyhdistykseen liittyi muun muassa rahoituslaitoksia. Laitoksen johtajia 1970-luvulla olivat Nils Meinander (1970–1971), Ahti Molander (1971–1973), Kaarlo Larna(1973–1975) ja Tauno Ranta (1976–1983).[3]
Pentti Vartia johti keskusta vuosina 1983–2005.[3]
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (2000–)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
2000-luvun alussa Etlan ja Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan toimintaa muutettiin niin, että niille tuli yhteinen hallitus, toimitusjohtaja ja taloushallinto. Samalla Eva muutti Etlan toimitiloihin. Etlan kannatusjäseniä olivat Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton säätiö ja Palvelutyönantajien yleinen työnantajaliitto PTYTL. Etlalla oli noin 60 työntekijää.[3] Vuonna 2005 Etlan ja Evan hallitusten puheenjohtajana aloitti Jorma Ollila.[4]
Sixten Korkman toimi laitoksen toimitusjohtajana vuosina 2005–2012,[3] hänen seuraajansa Vesa Vihriälä vuodet 2012–2019.[5] Joulukuussa 2017 Ollilan seuraajaksi Etlan ja Evan hallitusten puheenjohtajana valittiin Carl Haglund. Samalla kannatusyhdistykseen otettiin uusia jäseniä: Finanssiala, Kaupan Liitto, Teknologiateollisuus[4]ja Metsäteollisuus.[3]
Maaliskuussa 2018 Helsingin Sanomat uutisoi, että Etlan kannatusyhdistyksen tuoreet jäsenet Metsäteollisuus ry:stä eli UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos, Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan ja UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen olivat arvostelleet Etlan ja erityisesti sen tutkimusjohtaja Mika Malirannan Twitterissä esittämiä näkemyksiä yritystuista. Etlan toimitusjohtaja Vihriälän mukaan Etlan näkemykset perustuvat tutkimushavaintoihin.[6] Vuonna 2021 Maliranta kertoi, että sekä Etlan toimitusjohtajat että hallitus ovat panostaneet tutkimuksen riippumattomuuteen.[7]
Aki Kangasharju on johtanut Etlaa maaliskuusta 2019 lähtien. EVAa johti tuolloin Emilia Kullas.[5]
Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etlan toimitusjohtaja on Aki Kangasharju.[5] Etlassa työskentelee noin 40 ihmistä.[2] Etlalla on kaksi tytäryhtiötä: projektitutkimukseen keskittynyt Etlatieto Oy ja talousalan kirjankustantamo Taloustieto Oy [2]
Etlan toimintaa ovat rahoittaneet esimerkiksi Suomen Akatemia, Business Finland, Valtioneuvosto, eri ministeriöt, säätiöt ja Euroopan komissio.[2] Noin kolmannes rahoituksesta saadaan kannatusyhdistykseltä.[2] Sen jäseniä ovat Elinkeinoelämän keskusliitto ja Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton TT-säätiö, Finanssiala, Kaupan Liitto, Metsäteollisuus ja Teknologiateollisuus.[8]
Etla tekee tiivistä yhteistyötä Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) kanssa, heillä on muun muassa yhteinen hallitus, toimistusjohtaja ja yhteiset toimitilat[2] Arkadiankadulla.[3]
Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etlan tavoite on tuottaa Suomen talouspolitiikkaan vaikuttavaa tietoa.[5] Vaikka Etlan rahoitus tulee osittain elinkeinoelämältä, sen tutkimus perustuu tieteellisiin lähtökohtiin.[6] Se julkaisee tutkimuksiaan kirjoina ja lyhyempinä raportteina. Talousennusteita Etla julkaisee kaksi kertaa vuodessa Suhdanne-sivustolla.[2]
Etlan vertailukohtia ovat Pellervon taloustutkimus (PTT), Labore (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) ja Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA).lähde?
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Lyhenneluettelo:E Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 9.8.2015.
- ↑ a b c d e f g Tietoa Etlasta ETLA. Viitattu 28.5.2024.
- ↑ a b c d e f g h i j Historia ETLA. Viitattu 28.5.2024.
- ↑ a b Carl Haglund Etlan ja Evan johtoon Yle Uutiset. 14.12.2017. Viitattu 28.5.2024.
- ↑ a b c d Koskinen, Mika: Nordean Aki Kangasharju Etlan ja Talouselämän Emilia Kullas EVAn johtoon www.iltalehti.fi. 14.2.2019. Viitattu 28.5.2024.
- ↑ a b Kulisseissa leimahti riita: Metsäteollisuuden johtajia närästää, kun Elinkeinoelämän tutkimuslaitos arvostelee yritystukia Helsingin Sanomat. 25.3.2018.
- ↑ Sajari, Petri: Palkansaajien tutkimuslaitoksen uusi johtaja Mika Maliranta haluaa Suomeen hyväpalkkaisia työpaikkoja Helsingin Sanomat. 31.7.2021.
- ↑ Rahoitus ETLA. Viitattu 28.5.2024.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vesa Vihriälä (toim.): Taloustutkimus päätöksenteon tukena. Helsinki: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, 2016. ISBN 978-951-628-671-9. Teoksen verkkoversio.
- Timo Nikinmaa ja Pentti Vartia (toim.): Luotettavaa tietoa taloudesta. Helsinki: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, 2006. ISBN 951-628-441-8. Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
