Don Finlay
Donald ”Don” Osborne Finlay (27. toukokuuta 1909 – 18. huhtikuuta 1970) oli brittiläinen olympiaurheilija ja kuninkaallisten ilmavoimien upseeri. Finlay kilpaili muun muassa vuoden Berliinin kesäolympialaisissa 1936, joissa hän sijoittui 110 metrin aitajuoksukilpailussa toiseksi.
Yleisurheilu-ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Milocarian Athletic Clubin ja Surrey Athletics Clubin jäsenenä (sijaitsee Kingston-upon-Thamesissa), hän edusti Iso-Britanniaa kolmessa olympialaisissa sekä ennen toista maailmansotaa, että sen jälkeen. 16 kansainvälisessä kaksoisottelussa Finlay hävisi vain kaksi aitajuoksukilpailua: Lord Burghleylle vuonna 1931 (vs. Italia) ja John Thorntonille vuonna 1937 (vs. Saksa). Hän kilpaili ensimmäisen kerran vuoden 1932 kesäolympialaisissa Los Angelesissa, Yhdysvalloissa 110 metrin aitajuoksussa, jossa hän voitti pronssia. Hän kuului myös brittiläiseen viestijoukkueeseen, joka sijoittui kuudenneksi 4 × 100 metrin viestitapahtumassa. Hän palasi vuoden 1936 kesäolympialaisiin Berliinissä, Saksassa, missä hän parantui voittamaan hopeamitalin 110 metrin aitajuoksussa. Brittiläisen viestijoukkueen kanssa hän putosi 4 × 100 metrin viestikilpailun ensimmäisellä kierroksella Hän oli Ison-Britannian joukkueen kapteeni vuoden 1948 kesäolympialaisissa Lontoossa, ja hänet valittiin vannomaan olympiavala, vaikka hän ei voittanut yhtään mitalia näissä kisoissa, kun hän putosi 110 metrin aitajuoksun ensimmäisellä kierroksella, kun hän osui viimeiseen esteeseen johtavalla jalallaan ja kaatui maalissa. Vuonna 1949, 40-vuotiaana, hän voitti kahdeksannen AAA-tittelinsä ja hän oli AAA-sisämestari sekä 1937 että 1938. Vuoden 1934 Empire Gamesissa hän voitti kultamitalin 120 jaardin aitajuoksukilpailussa. Hän osallistui myös 1950 British Empire Games -kilpailuihin ja sijoittui viidenneksi 120 jaardin aitajuoksukilpailussa. Hän oli yksiköiden välinen mestari pituushypyssä ja RAF-mestari korkeushypyssä.
|
