Camlannin taistelu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuningas Arthurin ja Sir Mordredin kaksintaistelu Camlannin taistelussa. William Hatherellin maalaus.

Camlannin taistelu oli legendojen mukaan kuningas Arthurin viimeinen taistelu. Taistelu mainitaan ensimmäisen kerran Annales Cambriae -teoksessa. Näiden Walesin aikakirjojen mukaan taistelu olisi käyty vuonna 539, ja sekä Arthur että Medraut (Mordred) kaatuvat taistelussa. Teoksessa ei kuitenkaan mainita, että he olisivat käyneet kaksintaistelun tai tappaneet toisensa.[1]

Camlannin taisteluun viitataan myös walesilaisissa tarinoissa Culhwch ja Olwen sekä Rhonabwyn uni. Walesilaisissa triadeissa puolestaan kerrotaan Medrawdin eli Mordredin petoksesta ja Camlannin taistelusta, jossa Medrawd ja Arthur saavat surmansa.[1]

Mahdollisesta taistelupaikasta on ollut eri käsityksiä. Historiotsija Geoffrey Monmouthilainen sijoittaa sen Camblan-joelle ja vuoteen 542. Taistelussa Mordred saa surmansa, ja haavoittunut Arthur viedään Avalonin saarelle, jossa hänen haavojaan hoidetaan. Wace sen sijaan sijoittaa taistelun Cornwallin Camel-joen varrelle. Layamonin mukaan Arthur ja Mordred taistelivat Camelfordin Tamar-joen varrella Cornwallissa. Thomas Malory seuraa Vulgataa ja sijoittaa Arthurin viimeisen taistelun Salisburyn tasangolle.[1]

  1. a b c Alan Lupack: Camlan Robbins Library Digital Projects - Camelot Project. Viitattu 11.3.2024. (englanniksi)