Beate Grimsrud
.jpg)
Beate Grimsrud (28. huhtikuuta 1963 Bærum, Norja – 1. heinäkuuta 2020 Tukholma, Ruotsi)[1] oli norjalainen elokuvaohjaaja, -käsikirjoittaja ja kirjailija.[2] Hän asui pitkään Tukholmassa ja kirjoitti ruotsiksi, mutta käänsi teoksensa itse norjaksi.[3]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lapsuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Grimsrud kasvoi Norjassa suuressa perheessä.[3] Hänen ollessaan 11-vuotias he muuttivat Ruotsiin, Tukholman Södermalmille.[4] Grimsrudin isä sairasti kaksisuuntaista mielialahäiriötä.[5] Lapsena Grimsrud oli erittäin levoton ja sai hallitsemattomia kiukunpuuskia päivittäin. Hän kuuli 6-vuotiaasta asti päässään ääniä, jotka toimivat hänen leikkikavereinaan.[5] Grimsrud pärjäsi koulussa huonosti, mutta vasta myöhemmin selvisi, että hänellä oli tuolloin lukihäiriö ja huono näkö, joka esti häntä näkemästä taululle. Hän koki myös sukupuolittamisen ongelmaksi ja halusi sukupuolenkorjausleikkaukseen.[3]
Grimsrud kasteli alleen pitkälle murrosikään. Murrosiässä hän vaimensi kuuloharhoja alkoholin ja huumeiden käytöllä, mikä tosin osittain myös laukaisi äänten kuulemista.[5] Päässään hän kuuli neljän luonteeltaan erilaisen pojan äänet; Emilin (Vaahteramäen Eemeli), Espenin (Askeladd), Erikin ja Eugenin (prinssi Eugen). Grimsrud vietiin äänten takia lopulta sairaalaan ja hän sai skitsofrenia-diagnoosin. Sairaalassa hänet sidottiin sänkyynsä ja ylilääkittiin niin pahoin, että hän ei kyennyt kävelemään tai puhumaan. Siellä hänellä oli suuria univaikeuksia.[3]
Hoitojakso[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavat kaksikymmentä vuotta Grimsrud asui välillä mielisairaalassa ja välillä kotonaan avohoitoa saaden. Hän sai käyttöönsä tietokoneen, jonka avulla hänestä tuli näkövammastaan huolimatta kirjailija. Grimsrud arvostelee kirjassaan Hullu vapaana hoitavien viranomaisten välinpitämättömyyttä potilaiden psykoottisista kokemuksista ja potilaiden omista syistä näiden käytöksen takana. Romaanissa lääkärit kuvaavat päähenkilön käytöstä potilaskertomuksissa vain heille käsittämättömänä niskurointina.[5] Grimsrud toipui ystävien tuella ja toimivan avohoitoverkoston avulla, johon kuuluivat esimerkiksi yhdyshenkilöt, joilta sai tukea.[5]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjailijan uransa Grimsrud aloitti vuonna 1989 julkaisemalla novellikokoelman Det finns gränser för vad jag inte förstår, "Sille mitä en ymmärrä on rajansa". Novellit ovat dramaattisia ja humoristisia ja sisältävät runoutta. Lapsuutta kuvaavasta romaanista Jag smyger förbi en yxa, "Hiivin kirveen ohi", tuli menestys Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Grimsrud oli ehdolla Pohjoismaiden kirjallisuuspalkinnon saajaksi ja voitti Ruotsin radion romaanipalkinnon. Seuraava romaani Vad är det som finns i skogen barn? "Mitä metsässä on, lapset?" oli osittain jatkoa edelliselle romaanille. Se sai Aftonbladetin kirjallisuuspalkinnon ja Per Wästberg -palkinnon. Vuonna 2007 ilmestynyt Har någon sett mig någon annanstans? "Onko joku nähnyt minua muualla?" oli ehdolla Ruotsin August- ja Norjan Brage -palkintojen saajaksi. Vuonna 2012 ilmestynyt enimmäkseen omaelämäkerrallinen Hullu vapaana voitti Ruotsin radion romaanipalkinnon, Norjan kriitikkopalkinnon ja Ruotsin Akatemian Doblougska-palkinnon. Se oli myös ehdolla jälleen Brage-palkinnon saajaksi sekä Pohjoismaiden neuvoston nuortenkirjallisuuspalkinnon saajaksi. Hullu vapaana on käännetty yli kymmenelle kielelle.[2]
Grimsrudin ohjaama elokuva Det brukar att gå bra, "Asioiden on tapana järjestyä", sai ensi-iltansa Göteborgin elokuvafestivaalilla vuonna 2010. Elokuva kertoo runollisesti rakkaudesta ja himosta. Grimsrud on kirjoittanut myös radiokuunnelmia, sekä lastenkirjoja yhteistyössä Inger Alfvénin kanssa.[2]
Grimsrud kuoli lyhyen sairauden jälkeen 57-vuotiaana heinäkuussa 2020.[1]
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- En film om fotboll (1996) (ohjaus ja käsikirjoitus)
- Ballen i øyet (2000) (käsikirjoitus)
- Det brukar att gå bra (2010) (dokumentti, ohjaus)[6]
Kirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Det finns gränser för vad jag inte förstår (1989), novellikokoelma
- Continental Heaven (1993) romaani
- Jag smyger förbi en yxa (1999) romaani
- Vad är det som finns i skogen barn? (2002) romaani
- Har någon sett mig någon annanstans? (2007) romaani
- Hullu vapaana. Like Kustannus, 2012. Suom. Jonna Joskitt-Pöyry[5] (En dåre fri (2010)) romaani
- Bonniers julbok (2011) askartelukirja
- God jul, hvor er du? (2012) romaani[2]
Lastenkirjat Inger Alfvénin kanssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Alba och Adam (2007) neliosainen sarja
- Lydia (2007) neliosainen sarja
- Dinosaurierna och de dansande träden (2010)
- Mammas affär och kattbesvär (2010)[2]
Näytelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Har noen sett meg et annet sted (1996)[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Brenden, Marcus ; Finnset, Knut Anders ; Lindblad, Knut-Eirik: Beate Grimsrud er død 1.7.2020. Dagbladet. Viitattu 1.7.2020. (norjaksi)
- ↑ a b c d e f Beate Grimsrud - Albert Bonniers Förlag www.albertbonniersforlag.se. Viitattu 30.4.2016.
- ↑ a b c d Grimsrud skriver fletta av Knausgård Dagbladet.no. Viitattu 30.4.2016.
- ↑ God jul.Hvor er du? av Beate Grimsrud (Innbundet) - Romaner www.cappelendamm.no. Viitattu 30.4.2016.
- ↑ a b c d e f Beate Grimsrud Hullu vapaana Kiiltomato.net. Viitattu 30.4.2016.
- ↑ Beate Grimsrud IMDb. Viitattu 30.4.2016.
| ||||||||||||||
