Artur Alliksaar
| Artur Alliksaar | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | [1] Tartto [1] |
| Kansalaisuus | virolainen |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | viro |
| Tuotannon kieli | viro |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Artur Alliksaar (1923 Tartto, Viro – 1966 Tartto, Viro[2]) oli virolainen runoilija ja kääntäjä. Hän tuli laajemmin tunnetuksi vasta kuolemansa jälkeen, kun hänen esikoiskokoelman Tuul käib tantsimas sarapuusaludes ilmestyi 1976 teoksessa Luule.[3]
Alliksaarin tuotantoa julkaistiin hänen eläessään ainoastaan näytelmä Nimetu saar. Hän asui vankeus- ja karkotusvuosia 1949–1958 lukuun ottamatta koko ikänsä Tartossa. Syynä vankeuteen oli taistelu saksalaisten joukossa vuosina 1941–1944. Hän palasi karkotuksesta Tarttoon salaa ja hankki elantonsa sekalaisilla töillä.[3]
Vaikka Alliksaarin runoja ei hänen elinaikanaan julkaistu, hänet kuitenkin tunnettiin kirjallisuuspiireissä. Runoja levitettiin kopioina, ja hänen kotonaan kokoontui runouden harrastajia, vielä hänen kuolemansa jälkeenkin hänen leskensä Linda Alliksaarin järjestämiin runoiltoihin.[3]
Alliksaari on virolaisen lyriikan keskeisimpiä nimiä mutta Suomessa huonosti tunnettu.[3] Hänen tuotantonsa on merkittävä saavutus modernissa virolaisessa kirjallisuudessa. Suomennoksia on julkaistu antologiassa Uusien sulkien kasvaminen: kymmenen nykyvirolaista runoilijaa (Tammi 1984).[2]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nimetu saar, näytelmä, 1966
- Olematus võiks ju ka olemata olla, koonnut ja valikoinut Paul-Eerik Rummo, 1968
- Luule, koonnut Paul-Eerik Rummo, 1976
- Väike luuleraamat, koonnut Paul-Eerik Rummo, 1984
- Päikesepillaja, kootut runot, koonnut Urmas Tõnisson, jälkisanat: Arne Merilai, 1997, useita painoksia
- Alliksaar armastusest, koonnut Paul-Eerik Rummo, 2002
Suomennettu tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alliksaarin runoja on julkaistu antologiassa: Uusien sulkien kasvaminen, toim. Pirkko Huurto, Paul-Eerik Rummo, Helsinki: Tammi 1984 ISBN 951-30-5991-X[4]
- Aika, myös antologiassa: Tämän runon haluaisin kuulla osa 3, Helsinki: Tammi 2000 ISBN 951-31-1781-2
- Ei häviä ajatus, elämän siemenet kätkevä: katkelma
- Ilta-asujen konsertti: 1–5
- Neljä etydiä: Etydi: I
- Realistinen syysmysteerio
- Totuusko olisi yksinkertainen!
- Vaihtoehtoja
- Voisihan olemattomuus olemattakin olla: 1–2
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b (de) Saksan kansalliskirjasto, GND-tunniste. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ a b Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Alliksaar, Artur”, Otavan kirjallisuustieto, s. 30. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X.
- ↑ a b c d Tomi Moisio: Artur Alliksaar (Archive.org) Elo 2–3/2011. Tuglas-seura. Arkistoitu 26.2.2018. Viitattu 26.2.2018.
- ↑ Artur Alliksaar, (Arkistoitu – Internet Archive) Päivittyvä luettelo Alliksaarin suomennetuista runoista. Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta. Päivitetty 28.10.2021, viitattu 22.11.2021
| ||||||||||||||||||
