Albert Razin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Albert Razin (19402019) oli udmurttilainen sosiologi, filosofian tohtori, aktivisti ja Udmurtian yliopiston humanistisen instituutin johtaja, joka teki polttoitsemurhan Iževskin alueparlamentin edessä protestina Venäjän vähemmistökielten asemaa uhkaavalle lainsäädännölle. Razin seisoi 10. syyskuuta 2019 parlamentin pihassa kyltin kanssa jossa luki: "onko minulla isänmaata?", sekä lainaus avaarilaisen runoilijan Rasul Gamzatovin teoksesta, "jos kieleni ja kulttuurini kuolevat huomenna, minä voin kuolla tänään". Lopulta 79-vuotias Razin sytytti itsensä tuleen. Hän kuoli muutama tunti myöhemmin sairaalassa saamiinsa vammoihin.[1][2][3][4]

Vuonna 2018 Razin allekirjoitti muiden akateemikoiden kanssa avoimen kirjeen, jossa vastustettiin monien eri kansalliskielten opetuksen lakkauttamista. Venäjän duuma oli samana kesänä hyväksynyt lain, jonka mukaan vähemmistökielten opetuksesta tehdään vapaaehtoista. Aiemmin alueelliset parlamentit olivat itse saaneet päättää kyseisten opetusten pakollisuudesta. Laki on vaikuttanut huomattavasti opetuksen määrään. Kansalliskieliä Venäjällä on 35.[2][1] Razinin teon lisäksi laki on aiheuttanut laajoja protesteja ympäri Venäjää.[1]

Razinin itsemurhan jälkeen muun muassa paikallinen aktivisti Roza Ahmedšina otti kantaa tapahtuneeseen seuraavasti: "Vaikka emme puhuisi udmurtin kielen opettamisesta kaikissa kouluissa, toivoisin sen säilyvän edes niissä kouluissa, joissa enemmistö oppilaista on udmurtteja. Razinin toive oli nimenomaan, että udmurtit ymmärtäisivät olevansa kansa, jonka taustalla on suuri kulttuuri. Jokaisen kansan merkitys on ainutkertainen, eikä sitä määritä kansaan kuuluvien ihmisten määrä".[1]

Myös esimerkiksi Mordvan pääkaupungin Saranskin ersälaisten kulttuurinen johtaja Boljaen Sires puhui Razinin teosta tuoden samalla esiin oman kansansa kamppailut kielensä säilymisestä: "Monet 20–40-vuo­tiaat ersät osaavat omaa äidinkieltään vain alkeellisen keskustelun tasolla. Venäläistymiskehitys on niin voimakasta, että kielemme täydelliseen tuhoutumiseen riittää nykytilanteen ylläpitäminen.”[1][5]

Razin tunnettiin päättäväisenä udmurttien puolestapuhujana. Hän oli muun muassa ollut mukana järjestämässä ensimmäistä udmurttien kansallista kongressia vuonna 1991, ja hän osallistui esimerkiksi heidän luonnonuskontoon pohjautuvien perinteisten juhlien ylläpitoon. Omissa kirjoituksissaan hän keskittyi udmurttien pitkään kansalliseen historiaan ja sen kulttuuriin.[1]

Venäjän valtiollinen media ei juurikaan ottanut kantaa tapahtuneeseen. Razinin väitettyihin mielenterveysongelmiin tosin viitattiin.[1]

Albert Razin jätti jälkeensä vaimon ja 18-vuotiaan tyttären.[6]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Riikkamari Muhonen: Kieliaktivisti teki polttoitsemurhan vastustaakseen lakia, joka uhkaa kymmeniä uhanalaisia kieliä Venäjällä 28.11.2019. Voima.fi. Viitattu 11.9.2021.
  2. a b Damelya Aitkhozhina: Self-Immolation Highlights Controversy over Cultural Rights in Russia hrw.org. 12.9.2019. Viitattu 11.9.2021.
  3. Man Dies After Self-Immolation Protest Over Language Policies In Russia's Udmurtia 10.9.2019. Idel.Realities. Viitattu 11.9.2021.
  4. Pekka Hakala: Suomalais-ugrilaisen udmurtin kielen puolesta taistellut kieliaktivisti teki polttoitsemurhan Iževskissä 10.9.2019. Helsingin Sanomat.
  5. Erzyans Fenno-Ugria. Viitattu 11.9.2021.
  6. Russian Scholar Dies From Self-Immolation While Protesting to Save Native Language 10.9.2019. The Moscow Times. Viitattu 11.9.2021.