Alakurtti (tukikohta)
Alakurtin lentotukikohta on entinen Venäjän laivaston lentotukikohta Murmanskin alueella Venäjällä, joka sijaitsee 3 km Alakurtista luoteeseen, lähellä Suomen rajaa.[1] Sitä palvelivat 4. merivoimien pommikopterirykmentti (Suhoi Su-24) ja 485. itsenäisen helikopterirykmentin lentokoneet (Mil Mi-24 ja Mil Mi-8).
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lentotukikohdan rakentaminen silloiseen suomalaiseen Alakurtin kylään alkoi hieman ennen toisen maailmansodan alkua. Talvisodan päätyttyä 13. maaliskuuta 1940 kylä luovutettiin Neuvostoliitolle. Suomen armeijan 6. jalkaväkidivisioona ja Wehrmachtin 169. vuoristojalkaväkidivisioona valtasivat tukikohdan ja kylän elokuussa 1941.[2] Ennen vapauttamista 14. syyskuuta 1944 lentotukikohdalla oli tärkeä rooli Saksalle: Luftwaffe teki iskuja Kantalahteen ja Muurmannin radalle.[2] Tämä rata oli strategisesti tärkeä, sillä se kuljetti Murmanskin sataman kautta valtavan osan sotatarvikkeista, joita Yhdysvallat toimitti Neuvostoliitolle Lend-leasingin puitteissa. Kun saksalaisjoukot olivat epäonnistuneet yrityksissään vallata Murmansk, taistelut siirtyivät etelään ja saksalaiset lentokoneet sijoitettiin tukikohtaan. Neuvostoliiton tiedustelupalvelun mukaan 1. heinäkuuta 1942 Alakurtin lentotukikohdassa oli 14 saksalaiskonetta, joista 12 Messerschmitt Bf.109:ää ja 2 Henschel Hs 126:ta, ja 1. tammikuuta 1943 kentällä oli 28 saksalaiskonetta.[3]
Koko sodan ajan neuvostolentäjät pommittivat tukikohtaa toistuvasti.[4] Maaliskuun 10. päivänä 1943 lentotukikohtaan hyökkäsi Suvorovin ritarikunnan 828. ilmahyökkäyslentorykmentti, jossa oli 8 Il-2-konetta luutnantti Nikolai Kukuškinin komennossa.[5] Hyökkäyksessä tuhoutui yli 40 lentokonetta, polttoainevarasto räjäytettiin ja useita lentotukikohdan rakennuksia poltettiin.
Maaliskuussa 1944 kentällä oli yksi kiitotie, jonka koko oli 1250x120 metriä.[6] Lentotukikohdassa oli tuolloin noin 40 lentokonetta: pommikoneet sijaitsivat metsän reunalla ja hävittäjät enimmäkseen hangaarissa.[6] Hangaarissa sijaitsivat myös korjaamot, tallit ja asuintilat.[6] Kenttä oli vahvasti suojattu hävittäjälentokoneilla, keskikaliiperisilla ja suurikaliiperisilla ilmatorjuntatykeillä sekä suurella määrällä ilmatorjuntakonekiväärejä.[7] Lentokentällä olevia lentokoneita ei oltu peitetty.
Vapautumisen jälkeen vuoden 1944 lopussa tukikohtaan sijoitettiin 415. hävittäjälentorykmentti, joka suoritti tehtäviä Petsamon-Kirkkoniemen taistelussa.
Kylmä sota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhdysvaltain tiedustelupalvelu tarkkaili 1950-luvulla Alakurtin kehittämistä strategisten pommikoneiden tukikohdaksi, joka pystyisi tavoittamaan Yhdysvallat,[8] mutta Neuvostoliiton pitkän matkan ilmailu alkoi sen sijaan kehittyä läheisen Olenjan lentotukikohdassa. 1950-luvulla kenttä siirtyi ilmapuolustustehtäviin, ja siellä toimi 22. ilma-armeijan hävittäjäosasto,[9] joka toimi Severomorskissa sijaitsevan ilmapuolustuskeskuksen alaisuudessa.
Koska Alakurtti sijaitsee vain 50 kilometrin päässä Suomen rajasta, siellä on ollut merkittävä sotilaallinen läsnäolo kylmän sodan ajoista lähtien. Neuvostoliiton armeijan 6. ilmavoimien ja ilmapuolustuksen 85. erillinen helikopterilaivue käytti Mi-8- ja Mi-24-helikoptereita. Alakurtissa toimi 1980-luvulla Mi-8PP-helikopterirykmentti, joka oli erikoistunut elektroniseen häirintään.[10] Noin 5 kilometriä kentältä pohjoiseen sijaitsee myös panssarivaunu- ja kivääriampumarata.[11]
Nykyhetki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joulukuussa 2009 Venäjän asevoimien uudistuksen seurauksena lentotukikohta suljettiin ja sen kalusto siirrettiin Montšegorskiin. Entisen 54. moottoroidun kivääridivisioonan asemapaikan otti tammikuussa 2015 uudelleen käyttöön Venäjän asevoimien uusi arktinen moottoroitu kivääriprikaati. Raporttien mukaan Venäjä avasi vuonna 2015 sotilastukikohdan uudelleen 3 000 radioelektroniikan asiantuntijan varuskuntana.[12] Vuonna 2015 ITAR-TASS kertoi, että 80. moottoroitu jalkaväkiprikaati on sijoitettu tähän tukikohtaan. Venäläiset sanomalehdet kertoivat, että prikaatit tässä tukikohdassa kasvaisivat lopulta 7 000 sotilaaseen.[13]
Vuonna 2022 80. erillinen moottoroitu kivääriprikaati siirrettiin Alakurtin lentokentän lähellä sijaitsevasta tukikohdastaan Ukrainan rajalle.[14]
Neuvostoliiton aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Neuvostoliiton aikana Alakurttiin oli sijoitettu osia 54. moottoroidusta jalkaväkidivisioonasta; osa divisioonasta oli Kantalahdessa:lähde?
- 221. moottoroitu jalkaväkirykmentti, Kantalahti: 13 PT-76, 3 BTR-50PUM, 1 PU-12, 12 MT-LBT
- 251. moottoroitu jalkaväkirykmentti, Kantalahti: 13 PT-76, 12 D-30, 3 BTR-50PUM, 1 PU-12, 14 MT-LBT
- 281. moottoroitu jalkaväkirykmentti, Alakurtti: 13 PT-76, 12 D-30, 4 BTR-50PUM, 1 PU-12, 125 MT-LB, 14 MT-LBT
- 82. erillinen panssarivaunupataljoona, Alakurtti: 40 T-80, 1 BTR-50PUM
- 441. erillinen tykistörykmentti, Alakurtti: 36 D-30, 12 BM-21, 3 1V18, 1 1V19, 36 MT-LBT
- 454. erillinen ilmatorjuntarykmentti, Alakurtti: 1 PU-12, 26 MT-LBT,
- 333. erillinen ohjuspataljoona
- 790. erillinen tiedustelupataljoona: 1 BTR-50PUM
- 789. erillinen viestipataljoona, Alakurtti: 8 BTR-50PUM, 2 R-145BM, 1 R-156BTR
- 299. erillinen pioneeripataljoona, Alakurtti: 1 IRMAS, 2 UR-67, 3 MTU
- 160. erillinen 160. erillinen huoltoharjoitus- ja täydennyspataljoona
- 1481. huoltopataljoona
- 423. lääkintäpataljoona
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Russia moves first troops to Arctic base near Finnish border | Alaska Dispatch News web.archive.org. 28.6.2015. Viitattu 23.5.2024.
- ↑ a b [https://web.archive.org/web/20140407062905/http://m51.ru/novosti-snizu/v-alakurtti-otmetyat-68-yu-godovshhinu-osvob.html ������������ ������-��] web.archive.org. 7.4.2014. Viitattu 24.5.2024.
- ↑ [https://web.archive.org/web/20130615130111/http://arcticwar.pomorsu.ru/sky/luftwaffe/articles/cont/main.htm �������� ������� �� ������: ������ �� ������] web.archive.org. 15.6.2013. Viitattu 24.5.2024.
- ↑ [https://web.archive.org/web/20100904035805/http://history-afr.fatal.ru/avia_kand.shtml ������� ��������� : �������� ����. ��������� ��� �� ������������� �����������] web.archive.org. 4.9.2010. Viitattu 24.5.2024.
- ↑ Глава шестая - Козлов П. Я. Великое единство web.archive.org. 7.4.2014. Viitattu 24.5.2024.
- ↑ a b c [https://web.archive.org/web/20140407055837/http://www.kuchaknig.ru/show_book.php?book=4160 ������ �.�. - ��������� ������� ����� 9 :: ��������: 1; ������� / ������ � ����������� ���������� kuchaknig.ru!] web.archive.org. 7.4.2014. Viitattu 24.5.2024.
- ↑ Глава шестая - Козлов П. Я. Великое единство web.archive.org. 7.4.2014. Viitattu 24.5.2024.
- ↑ SOVIET CAPABILITIES FOR ATTACK ON THE US THROUGH 1957 | CIA FOIA (foia.cia.gov) web.archive.org. 23.1.2017. Viitattu 24.5.2024.
- ↑ SOVIET AIR DEFENSE INSTALLATIONS OF ADVANCED DESIGN LOCATED AT KRASNO-VODSK, MURMASHI AND ORSK IN THE USSR web.archive.org.
- ↑ ORGANIZATION OF SOVIET ARMY AVIATION HELICOPTER ASSETS | CIA FOIA (foia.cia.gov) web.archive.org. 21.1.2017. Viitattu 24.5.2024.
- ↑ SOVIET MILITARY ORDER OF BATTLE LENINGRAD MD | CIA FOIA (foia.cia.gov) web.archive.org. 23.1.2017. Viitattu 24.5.2024.
- ↑ Jeremy Bender: Russia Is Constructing An Arctic Stronghold 30 Miles From The Finnish Border Business Insider. Viitattu 24.5.2024. (englanniksi)
- ↑ Itar-Tass: Venäjä aloitti joukkojen siirron Alakurttiin Suomen rajan lähellä Yle Uutiset. 13.1.2015. Viitattu 24.5.2024.
- ↑ Ультиматум Украине: до 15 июля возобновить переговоры. Чем Путин пытается угрожать — DSnews.ua web.archive.org. 14.8.2022. Viitattu 24.5.2024.
