Airspeed Horsa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Airspeed Horsa

Airspeed Horsa oli toisen maailmansodan aikainen joukkojenkuljetukseen tarkoitettu liitokone. Sitä rakensi brittiläinen Airspeed Ltd alihankkijoineen. Se oli nimetty eteläisen Britannian viidennellä vuosisadalla valloittaneen Horsan mukaan.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liitokoneita käytettiin ensimmäistä kertaa hyökkäyskäyttöön saksalaisten maahanlaskujoukkojen hyökätessä vuonna 1940 Eben-Emael -linnoitukseen Belgiassa DFS 230 -liitokoneilla.[1]

Horsa suunniteltiin X.26/40-spesifikaation pohjalta, ja sitä rakennettiin vuodesta 1940 lähtien. Se teki ensilentonsa 12. syyskuuta 1941.[2] Horsa oli ylätaso ja yleensä kertakäyttöisenä puu-, putki- ja kangasrakenteinen. Siinä oli kolmipyöräinen laskuteline, joka taistelulennoilla irrotettiin nousun jälkeen ja kone laskeutui rungon alla olevan jalaksen varassa. Sen siivissä oli suuret jarrusiivekkeet, jotka mahdollistivat laskeutumisen pienillekin aukioille.

Horsaa pidettiin tukevana ja hyvät lento-ominaisuudet omaavana liitokoneena. Airspeed alihankkijoineen (mm. Austin Motors ja koneiden sisustuksen rakentaja Harris Lebus) rakensi kaikkiaan 3 655 Horsaa.[2]

Horsaa käytettiin ensimmäistä kertaa taistelukäytössä 10. heinäkuuta 1943, jolloin 27 konetta osallistui operaatio Huskyyn, Sisilian valtaukseen.[3] Suuria määriä Horsia käytettiin Normandian maihinnousussa, operaatio Dragoonissa, operaatio Market Gardenissa Arnhemissa ja operaatio Varsityssä, Reinin ylityksessä. Ensimmäiset Normandiassa maihinnousseet joukot laskeutuivat Ranskaan Horsilla, vallaten Pegasus-sillan.

Horsia hinattiin Short Stirling, Handley Page Halifax, Armstrong Whitworth Albemarle, Armstrong Whitworth Whitley ja C-47 Dakota -koneilla. Horsaa varten pikakoulutettiin pienin kustannuksin omat lentäjänsä, jotka kuuluivat Glider Pilot Regimentiin, joka taas kuului armeijan ilmavoimiin (Army Air Corps). Lentäjien pätevyys riitti liitokoneen ohjaukseen hinauksessa ja laskeutumiseen, mutta myös RAF-lentäjiä käytettiin. Laskeutumisen jälkeen lentäjät yleensä taistelivat tavanomaisen jalkaväen tavoin. Hinauksen aikana Horsan ja vetokoneen välillä oli puhelinyhteys.

Liitokone oli ratkaisu olosuhteisiin, joissa ilmapudotuksilla ei voitu toimittaa riittävän suuria kuormia maajoukoille tai riskit olivat liian suuria varsinaisille kuljetuskoneille koulutettuine lentäjineen. Tällaisia tilanteita kohdattiin varsinkin operaatio Market Gardenin aikana Arnhemissa sekä Burman rintamalla, joissa huoltoa piti toimittaa ilmateitse lähellä vihollisen maavoimia toimiville liittoutuneiden joukoille. Joskus huono sää oli perusteena Horsan käytölle, sillä Horsa oli putkirakenteisena, sekä puusta ja kankaasta valmistettuna halpa, joten sen vaurioituminen korjauskelvottomaksi ei ollut niin suuri menetys kuin kalliimman kuljetuskoneen.

Eräs tärkeimmistä Horsalla toimitetuista varusteista oli Willys Jeep, joita koneeseen voitiin kuormata jopa kaksi kappaletta hyvissä sääolosuhteissa. Jeep varmisti maahanlaskujoukkojen liikkuvuuden ja jopa pienten tykkien vetämisen. Lastin nopeaa purkamista varten Horsan takarunko voitiin taittaa sivulle, mutta silloin liitokone menetettiin. Burman rintamalla japanilaisilta vallatut lentokentät mahdollistivat liitokoneiden noutamisen uudelleenkäyttöä varten, mutta muilla sotanäyttämöillä Horsa oli yleensä kertakäyttöinen. Toisen maailmansodan jälkeen britit käyttivät Airspeed Horsa -liitokoneita vielä Malesiassa kommunistisissien vastaisissa operaatioissa, mutta helikopteri syrjäytti nopeasti liitokoneet.

Versiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

AS.51 Horsa I
Miehistön kuljettamiseen suunniteltu X.26/40-spesifikaation mukainen malli. Ensilento vuonna 12. syyskuuta 1941.[4]
AS.52 Horsa I
X.3/41-spesifikaation perustunut malli, jonka piti kyetä erilaisten pommikuormien kuljettamiseen 25 jalan (7,6 m) pitkässä, keskellä konetta olleessa kuilussa. Pommikuormana saattoi olla neljä 2 000 paunan (900 kg), kaksi 4 000 (1 800 kg) tai yksi 8 000 paunan (3 600 kg) pommi. Prototyypin ensilento vuonna 1941, mutta yhtään konetta ei tilattu.[4][5]
AS.53 Horsa I
Ajoneuvojen kuljettamiseen suunniteltu malli, jonka AS.58 korvasi.[4][5]
AS.58 Horsa II
Ajoneuvojen kuljettamiseen suunniteltu malli avautuvalla nokalla ja kaksoisnokkalaskutelineellä. Ensilento vuonna 1943.[4]

Tekniset tiedot (AS.51)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Airspeed AS.51 Horsa

Lähde:lähde?

Yleiset ominaisuudet

  • Miehistö: 2
  • Matkustajat: 25
  • Pituus: &&&&&&&&&&&&&020.040000020,4 m
  • Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&026.080000026,8 m
  • Korkeus: &&&&&&&&&&&&&&06.04000006,4 m
  • Siipipinta-ala: &&&&&&&&&&&&0106.0700000106,7 m²
  • Tyhjäpaino: &&&&&&&&&&&03400.&&&&003 400 kg
  • Lentopaino: &&&&&&&&&&&06920.&&&&006 920 kg [3]

Suoritusarvot

  • Nopeus hinauksessa: 204 km/h
  • Nopeus liidossa: 160 km/h[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Laughridge, James Lee: The Fall of Fort Eben Emael: Harbinger of Blitzkrieg Military History Online. 16.12.2006. Arkistoitu 6.1.2007. Viitattu 15.7.2012. (englanniksi)
  2. a b Stubblebine, David: Horsa Glider World War II Database. Chen, C. Peter (editor). (englanniksi)
  3. a b c Airspeed AS.51 Horsa Pilotfriend: General Aviation Portal. (englanniksi)
  4. a b c d Airspeed type designations. Flight, 23. helmikuuta 1953, s. 228. Julkaisun verkkoversio (PDF). Viitattu 12.2.2017. (englanniksi)
  5. a b Taylor, H. A. s. 102

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Taylor H. A.: Airspeed Aircraft since 1931. Lontoo: Putnam and Company Ltd., 1970. SBN 370 00110 9. (englanniksi)