Ahvenisto (Mäntyharju)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ahvenisto on Mäntyharjun kuntaan kuuluva kylä, jota halkoo yhdystie 4143. Ahveniston naapurikylät ovat Pärnämäki, Kousa ja Enonlahti Mäntyharjussa, Pökölä Kouvolassa ja Paistjärvi Heinolassa.

Kylä muodostettiin isojaossa Asikkalan Piekkolan rusthollin omistamasta Kaitoonmaan erämaapalstasta. Isojako aloitettiin jo vuonna 1786, mutta Ahvenistosta tuli oma kylä vasta vuonna 1836. Nimi luultavasti lainattiin Ahvenaisten pikkujärveltä. Enonkylät Ry -yhdistys toimii Ahvenistossa, sekä Pärnämäessä, Kousassa, Enonlahdella, Särkeniemellä ja Suurellaniemellä. Kylän keskustassa toimii kyläkauppa ja kesätori[1].

Ahveniston kylän pinta-ala on noin 13,9 km2. Tästä maa-pinta-alaa on noin 11,76 km2, ja vesistöjen pinta-ala on noin 2,14 km2. Ahvenisto on Enonveden alueen kylistä pienin sekä nuorin.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sijainti ja rajat


Ahvenisto sijaitsee Mäntyharjun kunnassa lounaisessa Etelä-Savossa Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson maakuntien rajalla Itä-Suomessa.

Suurin osa Ahveniston rajoista menee vesistöissä. Eteläraja Pökölän kanssa menee Riitoonkiviltä Kaitoolta Hallamminojalle, sitä pitkin Vehkajärvelle ja sen suulta Vehkajärvensaaren kivelle asti. Pärnämäen kanssa rajat menevät Vehkajärvellä, Vehkojoella ja Vähä Vehkajärvellä. Enonlahden raja menee vähän Vähä Vehkajärvellä, toisella Vehkojoella ja Enonvedellä. Raja Paistjärven kanssa menee Vähä Kivilammelta Ahvenaisensaareen, sieltä Ahvenaisenjokeen ja sitten Riitoonkiville Kaitoolle jonkin verran mutkitellen, ja myös Vähä Kivilammelta suora linja Enonvedelle, jossa se vaihtaa suuntaa pari kertaa Enonlahden rajalle. Vähä Kivilammen luona Ahvenisto ja Kousa tapaavat.


Vesistöt


Ahvenistossa on seitsemän järveä tai lampea : Ahvenainen, Kaitoo, Vehkajärvi, Vähä Vehkajärvi, Enonvesi, Vähä Kivilampi sekä yksi nimetön pikkulampi Kousantien ja Lapinlahdentien risteyksen lähellä.

Ahvenainen laskee veteensä Kaitooseen pienestä ojasta, jota ainakin ennen kutsuttiin Ahvenaisenjoeksi. Kaitoo laskee vetensä kolmisen kilometriä pitkää Hallamminojaa tai -jokea pitkin Vehkajärveen. Vehkajärvi laskee vetensä noin kolme kilometriä pitkää Vehkajokea pitkin Vähä Vehkajärveen. Vähä Vehkajärvi laskee vetensä toista Vehkajokea pitkin Enonveteen. Tämä Vehkajoki on edellistä leveämpi ja lyhyempi. Vähä Kivilampi laskee vetensä Isoon Kivilampeen.

Ahvenistolla on muutama saari, kuten Kuusisaari, Ahvenaisensaari ja Talassaari.

Rantaviivaa Ahvenistolla on noin 13,98 kilometriä.


Pinnanmuodot


Ahvenisto on suurimmaksi osaksi melko tasaista. Ahvenistossa on muutamia mäkiä, kuten Rumpalinmäki, Luukonmäki, Kaitoonvuori, Isokangas, Jussilanmäki ja Tahvonaronmäki.

Harjuja on Ahvenistossa vähäsen. Ahvenaisen itäpuolella olevat Taipaleenharju ja Kaunisharju on laitettu maantasalle.


Maa- ja kallioperä


Yleisin maaperä Ahvenistossa on moreeni. Alueelta löytyy myös heikkaa, soraa ja turvetta.

Kallioperä on Ahveniston mukaan nimettyä Ahveniston rapakivimassiivia. Tätä graniittia löytyy myös naapurikylissäkin.


Metsät ja suot


Suurin osa Ahveniston maa-pinta-alasta on metsäistä, puolet on suota.

Mänty, kuusi ja koivu hallitsevat metsiä. Harmaaleppä, pihlaja, haapa ja eri pajut ovat myös yleisiä. Tervaleppää on ainakin joissakin kohdin Kaitoon ja Ahvenaisen rannoilla. Metsälehmus on kylän ainoa luonnonvarainen jalo lehtipuu. Metsävaahteraa ja -tammea löytyy nuorina karkulaisina.

Mustikka, puolukka ja kanerva ovat yleisiä varpuja. Esimerkiksi kielo, riidenlieko, metsäalvejuuri, metsätähti ja oravanmarja ovat myös yleisiä kasveja. Pohjakerroksessa löytyy vaikkapa seinä-, kerros- ja karhusammalia ja hirven-, torvi- ja poronjäkäliä.


Alueen soita ovat esimerkiksi Vehkosuo, Suurisuo tai Iihoonsuo ja Riuttalansuo.

Räme on ylivoimaisesti alueen yleisin suotyyppi. Männyt ovat valtapuita, ja esimerkiksi lakkaa löytyy.

Avosuota on ainakin nimettömällä lammella, suuremman Vehkojoen varrella ja Vilhonsaarikolla. Rahkasammalia ja karpaloa löytyy.


Eläimistö


Alueella elää nisäkkäistä esimerkiksi hirvi, kettu ja liito-orava.

Linnustoon kuuluu vaikkapa laulujoutsen, kuikka, harmaapäätikka ja kaulushaikara.

Matelijoita esiintyy kaikki alueella mahdolliset: kyy, rantakäärme, sisilisko ja vaskitsa.

Kaloja järvistä löytyy esimerkiksi ahven, suutari, lahna ja muikku.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vielä 1950-luvulla Ahvenistossa eli yli 120 ihmistä, mutta 1990-luvulla alueella asui vain noin 20. Moni ihminen on muuttanut pois kylästä. 1990-luvulta väkimäärä on noussut noin 30:een.

Kylässä on noin 50 vapaa-ajan asuntoa. Osa kesäasukeista on entisiä kyläläisiä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ahveniston kesätori Enonkylät Ry. Viitattu 1.5.2017.

2. Enonveden kylien historia -kirja

3. Vanhat kartat [1]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kylään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.