Yrjö Alanen
| Yrjö Alanen | |
|---|---|
| Yrjö Näykki | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 21. helmikuuta 1860 Kauhava |
| Kuollut | 20. toukokuuta 1944 (84 vuotta) Kurikka |
| Ammatti | kirkkoherra, historioitsija, kirjailija |
| Arvonimi | rovasti, lääninrovasti |
| Vanhemmat | Jaakko Alanäykki (Sippola) ja Valpuri Amalia Kustaantytär Alanäykki |
| Siviilisääty | naimisissa |
| Puoliso | Helmi Maria Karsten |
| Lapset | Aarne Alanen, Yrjö J. E. Alanen, Aili Alanen, Aatos Alanen, Aune Alanen, Sylvi Alanen sekä Aulis J. Alanen. |
Yrjö Alanen, ent. Näykki,[1] (21. helmikuuta 1860 Kauhava – 20. toukokuuta 1944 Kurikka) oli suomalainen kirkkoherra, kirjailija ja historiantutkija.
Alasen vanhemmat olivat talollinen Jaakko Alanäykki (Sippola) ja Valpuri Amalia Kustaantytär Alanäykki[2]. Hän pääsi ylioppilaaksi 1883 ja hänet vihittiin papiksi 1886. Alanen toimi kappalaisena Kokemäellä 1893–1899 ja sitten kirkkoherrana Kortesjärvellä 1899–1903, Isojoella 1902–1912 sekä viimeksi Kurikassa 1912–1944. Alanen sai rovastin arvon 1909 ja hän oli lääninrovastina vuodesta 1917.
Alanen oli perustamassa 1881 Suomen ensimmäistä nuorisoseuraa Kauhavalle. Hän oli myöhemmin Pohjanmaan nuorisoseuran 1. sihteerinä.
Yrjö Alanen oli naimisissa vuodesta 1888 Helmi Maria Karstenin kanssa, jonka veli oli uskontotieteilijä ja filosofi, tutkimusmatkailija Rafael Karsten. Yrjö Alasen ja Helmi Maria Karstenin lapsia olivat lääkintöneuvos ja Kurikan kunnanlääkäri Aarne Alanen, teologian professori Yrjö J. E. Alanen, sairaanhoitaja ja kielten maisteri Aili Alanen, oikeustieteen professori ja evankelinen maallikkopuhuja Aatos Alanen, sairaanhoitaja Aune Alanen, pankkivirkailija ja juristi Sylvi Alanen sekä professori ja historioitsija Aulis J. Alanen.
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kenellä on oikeus saarnata seurakunnissamme?, muutamia piirteitä esittänyt Y. A. Pori 1899
- Kansankirkon merkityksestä : hajanaisia piirteitä. WSOY 1908
- Kirkon ja valtion ero : kansantajuisia mietelmiä. Kustannus-o.y. Kansa, Tampere 1908
- Onko uskonto vain yksityisasia? : lyhyt tutkielma. WSOY 1909
- Pappismiehen muistelmia : pieniä tosikertomuksia elämästä. Gummerus 1909
- Piirteitä Isojoen seurakunnan oloista ja vaiheista, etupäässä kirkolliselta ja sivistyshistorialliselta alalta. Isojoen v. 1909 laulujuhlan toimikunta, Kristiina 1909
- Siirtolaisemme ja kotimaa : siirtolaisuuden vaikutuksesta kansamme oloihin ja luonteeseen. Kansanvalistusseura 1910
- Säästämisestä ynnä säästämis- ja lainaustavoista kansamme keskuudessa ennen ja nyt : muutamia piirteitä kunnallisten säästölaitosten merkityksestä kansamme taloudellisiin oloihin. WSOY 1911
- Voiko kristitty olla sosialisti? Gummerus 1914
- Pyhä kaste : P. Helander'in y.m. mukaan. Suomen luth. evank.-yhdistys, Helsinki 1925
- Vanhan papin muistelmia. Otava 1930
- Puukkojunkkarien aika : kappale Etelä-Pohjanmaan historiaa viime vuosisadan keskivaiheilta. Otava 1931
- Muistelmia Jyväskylän lyseosta 60 vuotta ajassa taaksepäin. Jyväskylä 1937
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vapaasti ladattavia Yrjö Alasen e-kirjoja Projekti Lönnrotilta
- "Häjyjen" historia. Minkätähden lääninrovasti kirjoittaa puukkojunkkareista?, Suomen Kuvalehti, 04.07.1931, nro 27, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| ||||||||||
