Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)/Arkisto 17

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Erakko

Olen nyt muutaman vuoden ollut varsin eristyksessä ihmisistä oikeassa maailmassa, mutta pidän kuitenkin yllä sosiaalista kanssakäymistä internetissä, voiko tästä huolimatta ihminen muuttua täysin hulluksi? Itselläni ensinäkin vaihtelee mielitila miten sattuu, yhtenä päivänä saatan nauraa kovaa kun taas toisena päivänä en ymmärrä mitä teen ja kuka olen ja minua masentaa aivan suunnattomasti, nykyään myös puhun kokoajan itsekseni, voivatko nämä oireet pahentua tai voiko tulla jotain lisäoireita ja ovatko ne vaarallisia vai ei? Eikö ihminen pysty muka elämään yksin, vai onko se ihan persoonasta kiinni? --Pek 21. tammikuuta 2011 kello 20.06 (EET)

Ihminen voi sairastua johonkin mielisairauteen oikeastaan mistä tahansa huolimatta. Sen sijaan, että kyselee mielenterveysneuvoja yllä oleviin ongelmiin tuntemattomilta internetissä, kannattaa ottaa yhteys lääkäriin. (Eikös jokin keskustelu lääkäriin menemisestä aiemmin käytykin?). --albval(keskustelu) 21. tammikuuta 2011 kello 20.26 (EET)

Minun tietääkseni lääkärikin on ihminen, että ei kiitos, selvitän tämän mielummin itse, lääkärit vain pahentaisivat asiaa ja lopputulos olisi itsemurha, niin ihmiset vaan tekee toisilleen, ihminen kun on eläin, lauman heikoimmasta täytyy päästä eroon, muuten koko lauma kärsii. --Pek 21. tammikuuta 2011 kello 20.32 (EET)

Lääkäri on ihminen, jolla on koulutus ja tietoa vastata kysymyksiisi. Täällä kysymyksiisi vastaa joko peruskoululaisia tai jotain ihme englantilaisen filologian opiskelijoita. --albval(keskustelu) 21. tammikuuta 2011 kello 20.36 (EET)

Älä viitsi, lääkärit ovat aivan liian yliarvostettuja, tunnen varsin monia tapauksia, joissa lääkäri on antanut väärät ohjeet tai väärän hoidon ja näin on käynyt kerran myös itselleni. Sitäpaitsi, jos ihminen selvittää ongelman itse, niin sillon hän on vahva, jos joudun aina menemään kaikista pikkuasioista lääkäriin niin enhän minä elämästäni selviä, sitten kun tulee paha paikka (sota tai muuta). --Pek 21. tammikuuta 2011 kello 20.48 (EET)

Tuohon lisäten, että monesti (kun lääkäritkin ovat ihmisiä) sen ihan näkee, että tykkäävätkö ne asiakkaasta vai ei, enkä tahdo olla vaivaksi, en tahdo olla sellainen joka vain tulee ja valittaa, kun minä en osaa heittää huumoria tai luoda hyvää ilmapiiriä sanomisillani. Sen takia aijon tulevaisuudessa myös tilata ruokani suoraan ovelleni, koska monet myyjät eivät pidä minusta, olen kai ärsyttävä tai jotain. --Pek 21. tammikuuta 2011 kello 20.53 (EET)

"Jos ihminen selvittää ongelman itse, hän on vahva", on erittäin vaarallinen harhaluulo. Kannattaa kysyä joltakin mielenterveyskuntoutujalta. Kaikista sairauksista ei voi selvitä itse, ja mahdolliset mielen sairaudet ovat yhtä todellisia kuin vaikka sydäninfarkti. En nyt todellakaan väitä, että sinulla mitään sairautta olisi, kompetenssini ei todellakaan riitä nettidiagnoosiin. Yritänpähän vain sanoa, ettei masennusta yms tule missään nimessä vähätellä.

Mutta koska olet selvästi jo etukäteen päättänyt, minkälaisen vastauksen meiltä haluat / hyväksyt, eipä tämä keskustelu taida enää johtaa mihinkään. --albval(keskustelu) 21. tammikuuta 2011 kello 20.57 (EET)

Ei ihme että menettää todellisuuden tajun jos WoWia pelaa 24/7. Sotaa ei toivottavasti tule Suomeen... Kannattaisi vain enemmän näyttäytyä ihmisten ilmoilla. --87.93.120.228 21. tammikuuta 2011 kello 20.59 (EET)

Lisäksi mekin olemme ihmisiä. Suosittelen lääkäriinmenoa, parhaassa tapauksessa vältät sillä tavoin mahdollisen mielenterveysongelman mahdollisen pahenemisen, joka voisi johtaa yllättävään ja hallitsemattomaan käyttäytymiseen, mikä taasen voisi johtaa esimerkiksi pitkäaikaiseen sairaalahoitoon, mikä taas vaikuttaisi olevan elämäntapaasi sopimaton ajatus. Pitke 21. tammikuuta 2011 kello 20.40 (EET)

Kannattaa mennä ajoissa lääkäriin, vaikka ongelmat tuntuisivat pieniltäkin. Jos tilanne johtaa Pitken viittaamaan yllättävään ja hallitsemattomaan käyttäytymiseen, siinä vaiheessa sinulta ei välttämättä kysytä, haluatko lääkäriin vai et. Ystävällisin terveisin Memasa 22. tammikuuta 2011 kello 00.20 (EET)

Kalle Haatasen keskusteluohjelma yksinäisyydestä: [1] --Jarmo Turunen 23. tammikuuta 2011 kello 23.20 (EET)

Yksinäisyys ja yksin oleminen ovat eri asioita. Kyllä minä ainakin viihdyn parhaiten yksinäni, silloin tällöin menen sisarien luo vieraisille mutta pari tuntia viikossa-kahdessa heidän seurassaan riittää. Pystyn hoitamaan päivittäiset kauppareissut sun muut ihan hyvin mutta kotona haluan olla hiljaa ja yksin - tai no on mulla kaksi gerbiiliä ja koira, mutta en puhu koirallekaan ikinä mitään, paitsi joskus kun paijaan sitä. Tuntuu, että en jaksa puhua, että se väsyttää (fyysisesti) ja on turhaa; miksi puhuisin yksinollessani, kun voin ajatella kaiken yhtä hyvin? En siis ole yksinäinen, vaikka yksin asun ja viihdyn. Mutta jos alat pelätä, oletko sairastumaisillasi jonkin sortin mökkihöperyyteen, niin ota nyt hyvä mies itseäsi niskasta kiinni ja mene tulta päin. Älä lorvi netissä, hankkiudu siitä warcraftista eroon (oletko nähnyt South Parkin 10:nnen kauden jakson "Make Love, Not Warcraft", missä pojat jäävät koukkuun kys. peliin? Hyvä satiiri tietokonepelien riippuvaisuudesta). Tuolla ulkona on kaunis maailma, mene katsomaan sitä, mene ottamaan siitä huvia itsellesi. Kesällä menet kalastamaan ja teet pyörälenkkejä, vaeltelet metsässä ja näin talvellakin voi vallan hyvin ajaa maastopyörällä, kunhan on aurattu teitä. Erakkona olo ei ole hassumpaa, jos siitä pitää ja JOS se on sillai normaalia. --93.106.131.116 23. tammikuuta 2011 kello 23.43 (EET)

Taitaapi olla niinpäin, että olet "eristyksissä" mielenterveysongelmien vuoksi. Yksityiselle lekurille hakemaan oikeanlainen diagnoosi ja harkitse muuttoa ulkomaille. Nimim. 7v vakavasti masentunut & työkyvytön (joka lähti maasta 4v sitten ja on nyt töissä ja voi hyvin) --79.22.160.244 24. tammikuuta 2011 kello 15.30 (EET)

Suosittelen hieman outoa neuvoa: Perusta firma. Olin aikaisemmin hieman vetäytyvä ja ajoittain hyvin epävarma kaveriporukassa (en kuitenkaan erakko). Koulujen jälkeen perustin kaverin kanssa firman ja vaikka ensimmäinen viritys menikin penkin alle, niin sain hurjasti itseluottamusta ja jonkin verran kontakteja jatkaakseni eteenpäin seuraavissa firmaprojekteissa. Ihminen ei ole kerralla valmis vaan voi kehittyä ulospäin. --Peltimikko 26. tammikuuta 2011 kello 22.12 (EET)

Dasputnik - Bändin wikitiedot merkitty poistettaviksi (A5: Epämerkittävä: Omakustannebändi)

Hei!

Yritin löytää oikeaa osoitetta johon esittää asiani. Mielestäni Dasputnikin kohdalla ei olla perehdytty aiheeseen riittävästi. Haluaisin kertoa miksi Dasputnik on tärkeä bändi & ilmiö Varsinais-Suomessa ja Euroopassa, Baltiassa.

Dasputnik sivut merkittiin poistettaviksi perusteella: A5: Epämerkittävä: Omakustannebändi)

Vaikkakin Dasputnik on tuottanut omat levynsä, heidän todellinen maineensa on muovattu live-tapahtumissa ja kotimaisen psykedeelisen rockin uusina aisankantajina. Bändi on myös kokenut itselleen tärkeäksi saada täydet oikeudet omaan tuotantonsa luomiseen ja kiinnostuksesta huolimatta pysyneet vailla suurempaa tuotantoyhtiötä. Myös jo olettamus siitä että omakustannebändit olisivat epämerkittäviä herättää minussa kauhistusta. Itseasiassa lähes jokainen 70-lukua raivannut artisti on tehnyt omakustannelevyn ennemmin tai myöhemmin tai jopa aloittanut oman levymerkkinsä. Tästä esimerkkinä vaikkapa Rolling Stones, Rare Earth, tai Neil Young. Tämä oli ja on myös keskeinen tapa tehdä musiikkia ja saada taiteellinen vapaus kuusikymmentä- seitsemänkymmentäluvulla ja Dasputnik tapaileekin vahvasti niin tuotannollisin keinoin, ilmaiskonsertein kuin musiikillaan juuri tätä kultaista aikakautta. Dasputnik on luomassa juuri toista pitkäsoittoaan Turun Kulttuuripääkaupunkivuoden kunniaksi.

Kun puhumme bändistä Dasputnik puhumme samalla muustakin. Voimme pienemmässä mittakaavassa puhua eräänlaisesta Suomalaisen psyke-skenen paluusta tai pahimmillaan jopa alusta. Suomi on kautta aikain ollut rockin saralla altavastaaja jos vertailuun otetaan Saksa, Hollanti tai vaikkapa Ruotsi. Psykedeelinen musiikkigenre ei ole koskaan todella ottanut paikkaansa Suomalaisessa kulttuurissa ja täten Suomi tunnetaankin lähinnä iskelmä/pop tai heavymusiikistaan. Suoravetoisempi rock sivusuuntauksineen on kuitenkin herännyt uudelleen eloon ja porskuttaa vahvasti etelä-suomessa.

Dasputnikilla on tuhansia faneja ja myytyjä levyjä ympäri suomea. Esim. Turussa Dasputnik on melkeinpä tunnetumpi kuin moni menestynyt hiihtourheilijamme tai snoukkaajamme.

On myös otettava huomioon Dasputnikin eroavaisuus tavanomaisiin tapoihin tuoda musiikkia yleisölle. Suomessa on ollut huomattavissa voimakas hippikulttuurin nousu. Tästä esimerkkinä viime kesänä lehdissäkin ihmetystä herättäneet hippitapahtumat ja festivaalit. Bändi ei suoranaisesti edusta hippikulttuuria mutta varmasti löytää ja on löytänyt ilmaiskonserteillaan ja tapahtumillaan faneja hipeistä. Myös vinyylilevyt ovat uudelleen muodissa ja niiden innostamana nuoriso ottaa selvää muustakin kuin modernista musiikista tai perus-radiosoitoista.

Dasputnikin kohdalla puhutaankin isommasta kuvasta kuin vain pelkästä bändistä. Jos joku voi lisätä ajatuksia, infoa tai muuta tärkeää on se toivottavaa. Tai jos joku voi esittää vastalauseen että Dasputnik ei ole maineensa veroinen tai vertailukelpoinen niin kuuntelen mielelläni perusteluita. Kyseessä on kuitenkin todella taitava, karismaattinen bändi jonka musiikin takana seisoo tuhansia ihmisiä. Ja heidän vapautunut tapansa tarjota viihdettä kansalle on kiehtonut muitakin bändejä ottamaan osaa kulttuuriin. Voimmekin puhua Dasputnikista Skeneluojina siinä missä taitavina korkeakouluoppineina muusikoina.

Toivon että sivut palautetaan tai että joku viisaampi aloittaa aiheesta äänestyksen.

Ystävällisin terveisin,

Jooa Silander

Kommentin jätti Salvamad (keskustelu – muokkaukset)

Onko siitä tehty juttua merkittäviin alan julkaisuihin tai yleisjulkaisuihin? (ei siis mihinkään kaupunginosanilmaislehteen). Pelkkä oma hypetys ei riitä merkittävyyden perustaksi. --Ulrika 25. tammikuuta 2011 kello 13.25 (EET)

Terve!

Ensimmäinen pitkäsoitto sai jonkin verran huomiota lehdistössä. Dasputnik on kuitenkin raivannut maineensa viime aikaisten (2009-2011) live-esiintymistensä perusteella. Yleensä samana iltana esiintyy muutama bändi joista on tehty yhteishaastatteluja. Yleisradio on ottanut bändiin yhteyttä uutta levyä koskien. Radiohaastattelu Yle:lle on tulossa. Turun Sanomat saattavat kiinnostua koko genrekeskustelusta mutta luonnollisesti todellinen huomio bändiin kääntyy heidän toisen levynsä saattelemana (Ilmestyy keväällä 2011). Bändi saa myös jo ennalta julkisuudessa olevilta henkilöiltä/artisteilta apua ja yhteistyötarjouksia.

En ole bändin jäsen tms. Olen Turkulainen musiikinkerääjä ja atk-tukihenkilö. Yhteyttä bändiin saan facebookin kautta tarvittaessa. Ihmettelin vain miksi KO bändistä ei ole Wikipediassa vieläkään mainintaa joten päätin kirjoittaa ne itse.

Ystävällisin terveisin,

Jooa Silander --Salvamad 25. tammikuuta 2011 kello 15.18 (EET)

Merkittävyysasioiden käsittely on varsin monimutkaista, joten käyttäjät tuppaavat noudattamaan enemmän tai vähemmän sovittuja suuntalinjoja, jotka ovat lähinnä ennakkotapausten mukaan määriteltäviä. Musiikkiyhtyeiden merkittävyyden "rajana" on totutusti pidetty ulkopuolisen tahon tuottamaa/kustantamaa levyä, joskin asia ei ole aivan niin yksinkertainen kuten oletkin huomannut. Voihan omakustannelevykin myydä kultaa tai platinaa useissa eri maissa, tai yhtäkään levyään julkaisematon yhtye olla suuri vaikuttaja musiikkimaailmassa. Näitä asioita on kuitenkin paljon vaikeampi määrittää kuin se, onko julkaistu levyä ja onko mahdollinen levy omakustanteena tehty. Raaka-aine (yhtye) oli aikoinaan poistouhan alla koska ei-omakustanne pitkäsoitto oli vasta tulossa julkaistavaksi, ja poistokeskustelun ja -äänestyksen perusteella oltiin lähestymässä yhteisön konsensuksen rajaa yhtyemerkittävyyden osalta.

Yhtyeet voivat ainakin oman arvioni mukaan todistaa merkittävyytensä muun muassa lehtijulkisuudella (arvosteluja, juttuja -- muitakin arvosteluja kuin kolme riviä demopalstalla), aktiivisen toiminnan pitkäaikaisuudella, jäsenten päätoimisuudella (sanoo yleensä jotain toiminnan tuottavuudesta eli tuloista eli yleisömääristä ja levymyynnistä), "isojen" esiintymisien määrillä (tunnetuissa paikoissa, isojen nimien lämppärinä oleminen), katsojamäärillä (pääesiintyjänä ollessa) yms. Mitä useampia näistä voidaan todeta ja esimerkiksi riippumattomien nettilähteiden perusteella varmistaa, sitä todennäköisempää on se, että yhteisö kokee yhtyeen Wikipedia-merkittäväksi. Pitke 25. tammikuuta 2011 kello 17.30 (EET)

Juu, ja mahdolliset ulkomaanesiintymiset ovat myös omiaan vakuuttamaan wikipedistiyleisö merkittävyydestä. Mahdolliseen palautusäänestykseen kannattaa valmistautua keräämällä jo ennakkoon lähteitä tiedoille, joiden perusteella yhye voisi olla merkittävä. Keruun apuna voit käyttää vaikka käyttäjäsivun alasivua, esimerkiksi Käyttäjä:Salvamad/Hiekkalaatikko. Siellä voit rauhassa kokeilla ja kirjoitella, ja muut käyttäjät eivät ilman kutsuasi saa sekaantua asiaan ilman painavaa syytä.

"Aisankantaja" muuten kuulostaa pahasti "aisankannattajalta", eli joltakulta joka on jäänyt kannattamaan aisaa kun hevonen on karannut, eli mieheltä, jonka vaimo puuhaa väärissä vuoteissa ;) Pitke 25. tammikuuta 2011 kello 17.58 (EET)

Suomenhevosten nimeämissäännön etuliitekielto (Aro-, Eri- ja Ero-)

"Aro-, Eri- ja Ero-alkuisia suomenhevosten nimiä ei hyväksytä kilpailurekisteriin."

Tämä miksi täsmälleen? Joskus olin lukevinani että tällaiset nimet hyväksyttiin vain Eri-Aaronista, Ero-Lohkosta ja Aromuksesta suoraan polveutuvilla hevosilla (ettei muille tulisi mainosta vieraaseen sukuun liittyvistä mielikuvista). Miksi nykyisin kun kaikkien näiden oriitten ajasta on jo vuosikymmeniä mennyt ei saa käyttää näitä alkuja? Erikassonia ei ilmeisesti lasketa. Pitke 25. tammikuuta 2011 kello 19.31 (EET)

Olisko ne ollut ruuna- eikä oriihevosia. --Höyhens 26. tammikuuta 2011 kello 21.59 (EET)

Höpönpöpö, kaikilla oli kymmeniä ellei satoja jälkeläisiä. Pitke 26. tammikuuta 2011 kello 22.11 (EET)

Videokameroista

Suunnittelen ostavani Canon EOS-sarjan kamerani rinnalle videokameran. Canon EOS 500D:llä, jonka tällä hetkellä siis omistan, voi kuitenkin kuvata sekä HD (30 fps) että full HD videota (20 framea/sekunti), ja mietinkin, että onko järjestelmäkameralla ja videokameralla otetuissa videoissa mitään näkyviä eroja? Esimerkiksi onko "framemäärissä" mitään suuria eroja? Videokameran etuna on ainakin se, että pystyy kuvaamaan huomattavasti pidempään kuin järjestelmäkameralla, mutta entä muuta? --Tovk909 26. tammikuuta 2011 kello 10.37 (EET)

Kuva on ainakin nykivää tuolla 20fps, kun katsoo televisiosta tai tietokoneen näytöltä, siinä mielessä kannattaa hankkia joku avchd-videokamera. Tekniikan Maailmasta löytyy paljon vertailuja. Kannattaa tutustua esimerkiksi näihin vertailuihin: Muistikortille tallentavat avchd-videokamerat 450 - 550 euroa ja tähän Monipuolisempaa videointia mm. Canon 7D. –☆Makele-90 26. tammikuuta 2011 kello 15.14 (EET)

Kiitoksia linkeistä. Osaako kukaan sanoa jotain viisasta Sonyn HDR-SX305E-videokamerasta? Olisi rajalassa myynnissä 599 eurolla. Onko hintansa väärti kapistus? Toisaalta HDR CX-115 olisi pari sataa euroa halvempi. --Tovk909 26. tammikuuta 2011 kello 21.28 (EET)

Mitä nyt netistä äkkiä katsoin (mm täältä), niin tärkein ero lienee kuvanvakaajassa. Halvemmassa on elektroninen, kalliimmassa optinen. Esimerkiksi täällä on selitetty, miksi optinen on yleensä parempi. --albval(keskustelu) 26. tammikuuta 2011 kello 22.20 (EET)

Suklaatupakat

Vieläkö suklaatupakoita myydään Suomessa? --Ville Siliämaa 26. tammikuuta 2011 kello 22.24 (EET)

Ainakin suklaasikareita: [2], http://www.mondofresco.com/index.php?page=shop.product_details&flypage=flypage.tpl&product_id=46&category_id=13&option=com_virtuemart&Itemid=1&vmcchk=1&Itemid=1], [3]. Pitke 26. tammikuuta 2011 kello 23.00 (EET)

Ohi aiheen: Kivasti luen koko ajan "Suklaapatukat" - kun ei ole eroa kuin tavujen järjestyksessä, niin päädyin ihmettelemään, miten ihmeessä suklaapatukoita ei myytäisi ^^Iivarius 26. tammikuuta 2011 kello 23.03 (EET)

Miten ehkäistään ruudulle toistuvat ilmoitukset "havaittu langattomia verkkoja" ym.

En ole kovin kokenut tietokoneen käyttäjä, joten kysyn apua. Tilanne: Olen mennyt googlen kautta gmailiin ja sieltä edelleen esim. verkkolehtien sivuille eli olen jo langattomassa verkossa. Kuitenkin vähä väliä, joskus jopa puolen minuutin välein ilmestyy ruudulle joko otsikossa mainittu ilmoitus tai "ensisijaiseen langattomaan verkkoon ei voida yhdistää" -ilmoitus. Kyse ei ole maata kaatavasta asiasta, mutta niiden toistuva ilmaantuminen turhaan harmittaa ja häiritsee lukemista, kun niitä joutuu poistamaan. Olen kysellyt ystäviltäni, mutta kukaan ei osaa antaa neuvoa. Onko keinoa? Kommentin jätti Jaghound (keskustelu – muokkaukset)

Win Vistassa ainakin jos painaa hiiren oikealla napilla tehtäväpalkin verkkokuvaketta (kaksi näyttöä & maapallo) ja valitsee "Poista käytöstä uusia verkkoja koskevat ilmoitukset", niin ainakin osa pitäisi hävitä. --albval(keskustelu) 25. tammikuuta 2011 kello 20.53 (EET)

Seiskassa ilmoituksen saa ilmeisesti pois Control Panel->Notification Area Icons, josta etsitään Network-ikoni ja valitaan 'Hide icon and notifications'. --Care 25. tammikuuta 2011 kello 21.00 (EET)

Aika monta mahdollista syytä. Signaalin voimakkuus ilmeisesti on hyvä? Jos käytät USB-liitäntäistä wlan-tikkua, niin sen pitäisi olla kytketty mielellään kokonaan omaan porttiinsa, eli ei esim. USB-hubiin. --Otrfan 25. tammikuuta 2011 kello 20.59 (EET)

Kysyjä eli Jaghound edelleen: Kone on Compaq Mini kannettava. Siinä on kolme USB-porttia, yksi vasemmalla ja kaksi oikealla kyljellä. Ohje ei anna mitään selitystä niiden eri käytöstä. Nytkin tuli kesken tämän kirjoittamisen jälkimmäinen ilmoitus ruutuun. En uskalla vielä kokeilla neuvojanne, jospa kone olisi jollekin tuttu. Signaali on ymmärtääkseni hyvä. ¨¨¨¨ Jaghound 26. tammikuuta 2011. 25.tammikuuta 2011 kello 21.25

Mikähän käyttöjärjestelmä on muuten kyseessä? Noissa miniläppäreissä voi olla melkein mikä vaan, joten en uskalla arvailla. --Otrfan 26. tammikuuta 2011 kello 12.33 (EET)

Windows 7 Starter on veikkaukseni. Pitke 26. tammikuuta 2011 kello 21.57 (EET)

Vastaus Jaghoundilta: Koneeni käyttöjärjestelmä: Microsoft Windows XP, Home edition, versio 2002. Tulikohan oikein. Kiitos tähänastisesta avusta kaikille. Valitan, etten päässyt aikaisemmin tiedottamaan.¨¨¨¨Jaghound 27. tammikuuta 2011, kello 01.04.

Lisäisitkö asetuksissa allekirjoitukseesi linkin käyttäjäkeskusteluusi. Sellainen pitäisi olla. Pitke 27. tammikuuta 2011 kello 08.50 (EET)

Yritin lisätä tietoa, nyt pelkään hävittäneeni tiedoston

Siirretty käytön neuvontaan. --Anr 27. tammikuuta 2011 kello 14.32 (EET)

uusi luokka ja alaluokka

Tuo tekemäni uusi luokka nimeltään '802.11n laitteet' meni jotenkin pieleen.

Lisäsin luokan nimeen sitten alaviivan, mutta ei auttanut. Siellä on tuo teksti alaluokka, vaikka en halua semmoista.

Luokassa on kaksi jäsentä, N8 ja C7-00. Lisään myöhemmin 20-30kpl lisää. --Antivirtual 28. tammikuuta 2011 kello 03.28 (EET)

Kaikki luokat paitsi pääluokka on pakostakin jonkun muun luokan alaisia, eli alaluokkia. Tekstiä "alaluokka" en kyllä löytänyt mistään. Luokkien nimissä kuten artikkeleidenkaan nimissä ei kuulu olla alaviivoja ilman oikeinkirjoituksellista syytä. Pitke 28. tammikuuta 2011 kello 10.06 (EET)

mikä täälä haesoo?

--93.106.36.59 28. tammikuuta 2011 kello 22.47 (EET)

Mahdollisia syitä haisuun: viemäriongelmat, home, puutteet läsnäolijoiden hygieniassa tai paikan yleissiisteydessä. Pitke 28. tammikuuta 2011 kello 23.33 (EET)

Toki täsmällisemmän vastauksen saisi täsmällisemmällä kysymyksellä. Vielä ei ole keksitty hyperip-osoitepaikannushärpäkettä, joka kertoisi missä on täälä. —Aku506  28. tammikuuta 2011 kello 23.58 (EET)

Algebralliset yhtälöt

Reaalikertoimisen ensimmäisen asteen yhtälön

$ax+c=0$

ratkaisu on reaaliluku

$x=\alpha \$

Toisen asteen yhtälön

$ax^{2}+bx+c=0$

ratkaisu on yleisesti kompleksiluku

$x=\alpha \ +\beta \ j$

Voidaanko menetelmää yleistää, eli esimerkiksi kolmannen asteen yhtälön

$ax^{3}+bx^{2}+cx+d=0$

ratkaisu olisi muotoa

$x=\alpha \ +\beta \ j+\gamma \ k$

--Jarmo Turunen 27. tammikuuta 2011 kello 14.52 (EET)

Mikä tuo k on? Kolmannen asteen yhtälön ratkaisut ovat yksinkertaisesti kompleksilukuja nekin, ks. kolmannen asteen yhtälön ratkaisukaava. --Jmk 27. tammikuuta 2011 kello 15.00 (EET)

k olisi tässä imaginaariakselia j kohtisuora toinen imaginaariakseli, ts jk = 0. --Jarmo Turunen 27. tammikuuta 2011 kello 15.13 (EET)

Sitä ei tarvita. Kun pelataan ihan tavallisilla reaali- tai kompleksiluvuilla, niin kolmannen (ja n:nnen) asteen yhtälöiden ratkaisut ovat edelleenkin ihan tavallisia kompleksilukuja. Sellainen yhteys kyllä on olemassa, että n:nnen asteen yhtälöllä on yleisesti n eri ratkaisua kompleksitasossa (ei siis niin, että ratkaisuihin tulisi n eri koordinaattia). – Useamman "imaginaariakselin" sisältäviä kompleksiluvun yleistyksiä voi kyllä niitäkin määritellä, jopa useita erilaisia, ks. esim. kvaterniot ja en-wikin puolella enemmänkin (en:Octonions jne.). Mutta nämä ovat jo eri juttu eivätkä putkahda esiin pelkästään yhtälön astelukua kasvattamalla. --Jmk 27. tammikuuta 2011 kello 15.58 (EET)

Aivan! Mieleen vain tuli hämärä ajatus, että jos x kuvaisi pituutta, niin x kolmanteen määrittelisi tilavuuden ja sen kuvaamiseen tarvittaisiin kolme koordinaattiakselia. Viidennen asteen yhtälön ratkeamattomuus on muuten johtanut ryhmäteorian syntyyn: [4] --Jarmo Turunen 30. tammikuuta 2011 kello 04.55 (EET)

3. Mooseksen kirja

Kolmas Mooseksen kirja-artikkeli sisältää seuraavanlaisen sitaatin:

"Kolmas Mooseksen kirja koostuu 80–90-prosenttisesti Jumalan puheen suorista lainauksista, joka on suurempi prosentuaalinen määrä kuin missään muussa Raamatun kirjassa.[1]"

Onko tämä tai perustuuko tämä johonkin tieteellisesti tutkittuun tietoon?  –Kommentin jätti 89.27.75.4 (keskustelu – muokkaukset)

Tuo onkin jo näemmä poistettu.--Tanár 29. tammikuuta 2011 kello 22.50 (EET)

Myymälävarkaat

Juttelin kaupassa työskentelevän kaverini kanssa myymälävarkaista. Hän kertoi tapauksesta, jossa kiireen vuoksi heti maksettuaan juosten poistunut asiakas oli otettu kiinni ja tarkastettu varastettujen tavaroiden varalta. Itselläni oli käsitys, että ennen kiinniottoa ja yksityisten tavaroiden penkomista näpistysepäilystä pitää olla näyttöä, esimerkiksi hälytin, valvontakameran kuvaa tai aistihavainto. Mitä laki mahtaa sanoa? 88.112.51.212 10. tammikuuta 2011 kello 13.47 (EET)

Löysinkin itse FINLEXistä pakkokeinolain http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870450?search[type]=pika&search[pika]=N%C3%A4pistys, mutta onko kaupan henkilökunnalla jotain erikoisoikeuksia tämän suhteen? 88.112.51.212 10. tammikuuta 2011 kello 13.59 (EET)

On tehtävä ero myymälä varkaan ja näpistelijän välillä. Erottava tekijä on viedyn omaisuuden arvo, törkeä tekotapa, suunnitelmallisuus tai muu vastaava. Kaupan henkilökunnalla ei ole erityisiä oikeuksia, vaan ne perustuvat ns. kiinniotto-oikeuteen. Vartijoista säädettiin yksityisistä turvallisuuspalveluista Sjmantyl 31. tammikuuta 2011 kello 11.22 (EET)

El Niño - NAO - keskiaika

Kolme kysymystä ilmastosta tietäville. Ihan tiedoksi että olin huolissani ilmastosta jo 60-luvulla ennen mitään Koijärviä ja Vihreitä. Olen nimittäin täysin vakuuttunut siitä että se mitä saastutetaan se saastuu.

1. Onko El Niño - La Nina -vaihtelu pysyvää vai onko Tyynellä merellä myös joitain muita "normaaleja" sääilmiöitä?
2. Onko NAO-ilmiön frekvenssissä todella havaittu tilastollisesti merkitseviä muutoksia sinä aikana kun sitä on mitattu?
3. Oliko keskiaikana, jolloin Islannissa kasvoi metsää ja Grönlanti oli vihreä, merkittävää Siperian tundran metaanipäästöä?

parh. terv. yhä tiedonhaluinen --Höyhens 28. tammikuuta 2011 kello 01.30 (EET)

1. El Niño - La Niña -vaihtelu on pysyvää ja luonnonjärjestykseen kuuluvaa, joskin ilmiön vaihtelu on kärjistynyt aiempaa rajummaksi etenkin 90-luvulla, jolloin ilmiö oli otsikoissakin. Näin olen ymmärtänyt. Pitke 28. tammikuuta 2011 kello 10.21 (EET)

1. Pysyvää siinä mielessä, että ENSO on ollut olemassa ilmeisesti niin kauan kuin muistetaan, mutta täysin säännöllistähän se ei ole ikinä ollut. Tyynen meren sääilmiöstä tässä ei varsinaisesti ole kyse, mutta ITCZ:n (intertrooppinen konvergenssivyöhyke) vuodenaikaisista liikkeistä johtuvaa säiden vaihtelua alueella varmasti on. Samasta ITCZ:n liikkeestähän johtuvat osin esim. monsuunit.

2. Nyt en ihan ymmärtänyt kysymystä, mutta sen verran tiedän, että positiivinen NAO oli tyypillinen noin 1980-2000, sen jälkeen on ollut heittelyä. NAO:ssahan on tilastollisesti merkittävää syklisyyttä havaittu ilmeisesti ainakin 28 v, 8 v ja 2-3 vuoden sykleissä. Lieneekö tällainen tarkoittamasi muutos?

3. En tiedä.

PS. Tappinen vois olla meistä kaikkein fiksuin näissä. --albval(keskustelu) 28. tammikuuta 2011 kello 11.00 (EET)

Albvalin PS:n luomissa paineissa vastaan asian vierestä. NAO-indeksejä lasketaan kahta lajia: jatkuva 3kk keskiarvo täällä ja pelkkien talvikuukausien NAO esim. täällä. (artikkelissa pidempi talvi-nao-sarja). Meidän NAO-sivun keskusteluissa Hoogberg sanoo (2008) aika nasevasti, että " Jostain syystä oskillaatioon liittyvät innostuneet artikkelit ovat 90-luvun puolelta ja käytännössä Amerikasta kaikki." Meriin liittyy monia todella hitaita jaksollisia ilmiöitä joista kaikkia emme varmaankaan vielä tunne, sillä pitkien aikasarjojen mittaaminen on haastavaa. NAO alkujaan määritettiin 500 hPa korkeuserosta, siksi sen aikasarja alkoi vasta radioluotausten myötä. Myöhemmin tehtiin pintapaineista samantyyppinen indeksi, siksi on voitu julkaista noita 1880-luvun NAOja. Henkilökohtaisesti inhoan sanaa oskillaatio (ja vielä enemmän suomennosta heilahdus tai värähtely) silloin kun kuvataan asiaa jolla voi olla kaksi tilaa - jos ei ole mitään fysikaalista syytä siihen että niiden pitäisi vuorotella. Vertaa siihen että jos sukuun syntyy poikavauva, onko epänormaalia jos seuraava vauva ei ole tyttö, kun GO (Gender Oscillation) on häiriintynyt ? Keskiajan metaaneista voisi joku jäätikköaikasarja tietää... --Tappinen 29. tammikuuta 2011 kello 13.25 (EET)

Milläs nimellä tuota (oskillaatio)ilmiötä pitäisi kutsua silloin kun on jokin epäiltykin syy että satunnaisvaihtelusta poiketaan? Toki voi(sin) saada kahdeksantoista poikaa peräkkäin, mutta minä ainakin lähtisin tutkimaan perinnöllisyyttä. --Höyhens 31. tammikuuta 2011 kello 06.45 (EET)

Itse puhuisin vain suursäätilan vaihtelusta, tai planetaarisen (Rossby)-aallon vaiheesta ja aaltoluvusta. Katso tuosta etenkin kuva 3. Nämä on päivittäisessä työssä järkevämpiä, mutta NAO-indeksin laskeminen on yksinkertaisempaa ja onnistuu pitemmälle, sillä ylemmän ilmakehän aikasarjoja jostain Siperiasta ei ole kovin vanhoja. Mutta tavalliset disclaimerit: tää on mun osaamiseni reuna-alueita, jatko-opinnot on tähdänneet ihan toisen suuuruusluokan asioihin. --Tappinen 31. tammikuuta 2011 kello 07.30 (EET)

Täytyy sitten varmaan heittää minunkin tähän disclaimer: tää ei ole mun osaamisaluettani lainkaan, mitä nyt yhdellä klimatologian luennolla istunut. Toivottavasti en ihan hirveitä läpi päähäni tuossa yllä puhunut... --albval(keskustelu) 31. tammikuuta 2011 kello 10.05 (EET)

Gröönlanti ei ollut keskiajalla oikeasti vihreä, nimitys on ilmeisesti keksitty ihmisten houkuttelemiseksi: en:Greenland#Etymology. Sen sijaan joskus paljon aiemmin on ollut lämpimämpää (ja vihreämpää): en:Greenland#Geography_and_climate. --Harriv 30. tammikuuta 2011 kello 13.49 (EET)

Kansakoulussa kerrottiin että jää voi näyttää vihreältä ja että toisaalta kyseessä on ollut pilanimi. Näillä ei lähteen mukaan siis näy olleen mitään tosipohjaa. --Höyhens 31. tammikuuta 2011 kello 06.48 (EET)

P.S. vastauksistanne on jo nyt melkoisesti hyötyä, kiitoksia, mutta jotain puuttuu vielä.. --Höyhens 31. tammikuuta 2011 kello 07.28 (EET)

Lisäksi vielä jos olen oikein ymmärtänyt, niin se että Islannissa ei kasva nykyään metsää johtuu ihmisen toimista (hakkuut, laiduntaminen) suoraan, ei niinkään ilmaston muuttumisesta. --Harriv 31. tammikuuta 2011 kello 10.01 (EET)

"Tilintarkastus" -artikkeli totaalisen huono, korjatkaa please!

Voisiko joku korjata artikkelin tilintarkastuksesta?

Ei siinä ole muuta vikaa kuin että se on hyvin kuiva (extra brut). Makunsa kullakin. --Pxos 6. helmikuuta 2011 kello 02.32 (EET)

Helsingin, Turun ja Tampereen ydinkeskustat

Saksankielisessä artikkelissa de:Kluuvi sanotaan, että Kluuvista käytetään hyvin harvoin sen virallista nimeä, yleensä sitä nimitetään ydinkeskustaksi. Itse olen kyllä huomannut, että näin on. Mutta miten on Turussa ja Tampereella? Onko niiden ydinkeskustoilla jotain virallista nimeä, ja jos on, kuinka yleisesti se on käytössä? JIP 1. helmikuuta 2011 kello 21.24 (EET)

Jos Turun ydinkeskustaksi määritellään Kauppatorin ympäristö, niin viralliselta nimeltäänhän alue on VII kaupunginosa. Ison osan muistakin "roomalainen numero -kaupunginosista" voi toki katsoa keskustaan kuuluvaksi. Noita kaupunginosanumeroita ei IMO kukaan käytä, vaan puhutaan keskustasta, Yliopistonmäestä, Vartiovuoresta jne. --albval(keskustelu) 2. helmikuuta 2011 kello 17.42 (EET)

Tarkalleen ottaen ydinkeskusta ≠ Kluuvi. Ydinkeskusta on hiukan epämääräinen käsite, joka saattaa aikojen kuluessa hiukan vaihdellakin, mutta varsinkin se vaihtelee puhujan mukaan. De.Wikipediassa asia on esitetty väärin. --Ulrika 2. helmikuuta 2011 kello 17.45 (EET)

No eihän siinä artikkelissa sanotakaan, että Kluuvi on ydinkeskusta, vaan että sitä sanotaan ydinkeskustaksi. JIP 2. helmikuuta 2011 kello 21.42 (EET)

Mikä alue Helsingissä on ydinkeskustaa, on tuskin tarkasti määriteltävissä. On kyseenalaista, voidaanko siihen lukea edes Kluuvia kokonaisuudessaan; ainakin Kaisaniemen puisto ja sen eteläreunaan rajoittuvat korttelit lienevät hieman sivussa ydinkeskustasta, kun taas osa Kampistakin siihen kaiketi yleensä luetaan, ainakin Forum ja muut Mannerheimintien varressa länsipuolella olevat liiketalot. -KLS 2. helmikuuta 2011 kello 22.47 (EET).

Tampereen ydinkeskustasta puolet on Kyttälää, toinen puoli on "Tammerkosken alue". 153.1.31.139 3. helmikuuta 2011 kello 12.56 (EET)

Salaman valonmuodostus

Mikä on, että salaman valonmuodostuksesta (arc lighting) ei kukaan uskalla puhua? Eikö täällä ole muita sähköinssejä? HannuKommentin jätti 77.224.227.14 (keskustelu – muokkaukset)

Salama on aika pelottava, voi johtua osin siitä. Mutta jos linkität kohdan jossa olet siitä puhunut, ehkä joku löytää perille ja keskustelee. --Ulrika 2. helmikuuta 2011 kello 17.47 (EET)

Tarkoitatko kenties kaarilamppua? Vai salaman synnyttämää valoilmiötä? --Aulis Eskola 2. helmikuuta 2011 kello 20.22 (EET)

Ks. myös valokaari. --Jarmo Turunen 6. helmikuuta 2011 kello 12.43 (EET)

Vesijättö

Kysymys siirretty artikkelin keskustelusivulta --Jmk 8. helmikuuta 2011 kello 01.21 (EET)

onko luvallista poistaa yhteisen vesijätön maa-aines,noin 40cm vesirajan alapuolelle, omalta tontilta, vanhan rantaviivan ja nykyisen rantaviivan alue n.600m²ja korottaa sillä omaa tontin osaa.kyseessä n. 20m³k.o. maa- ainesta olavi300 7. helmikuuta 2011 kello 20.27 (EET)olavi300

Wikipediasta tuskin löytyy parasta mahdollista lakitietämystä, mutta voihan tuota täälläkin kysyä. Kysymys on jotenkin epäselvä: mitä tarkoittaa yhteisen vesijätön maa-aineksen poistaminen omalta tontilta? Ellei vesijättöä ole lunastettu, vaan sen omistaa tavalliseen tapaan vesialueen omistaja (jakokunta), niin eihän se silloin ole "omaa tonttia". Mistä on oikeasti kysymys? – Jos asiaan ei liity mitään erikoisempaa, niin kysymys on kutakuinkin "saako ottaa maa-ainesta vieraalta maalta ja siirtää sitä omalle maalle", eli tiivistettynä "saako ottaa toisen omaisuutta". Yleensä ei saa, paitsi tietysti sen maa-aineksen omistajan luvalla. ("Saako naapurin tontille rakentaa? Nimimerkki Paalutinko turhaan") --Jmk 8. helmikuuta 2011 kello 01.34 (EET)

Suosittelisin ottamaan yhteyttä kuntasi ympäristö/kaavoitusviranomaisiin. –☆Makele-90 8. helmikuuta 2011 kello 02.15 (EET)

Wikipedian artikkeli Anne-Mari Bergistä

Olen huomioinut, että allekirjoittaneesta on tehty artikkeli Wikipediaan. Olisi kuitenkin suotavaa että faktoina artikkelissa esitetyt asiat todella tarkistettaisiin. Artikkelissa koskien itseäni on virheitä. Mm. "Anne-Mari Berg on tullut tutuksi kissatappeluistaan muiden julkisuudessa olevien naishenkilöiden kanssa" On koe että asia olisi näin. "Kissatappelu" tarkoittanee sitä, että media seurasi minun ja kohumalli Martina Aitolehden oikeudenkäyntiä, jossa Aitolehti tuomittiin pahoinpitelystä, kotirauhanrikkomisesta ja laittomasta uhkauksesta minua kohtaan. Miehensä Esko Eerikäinen tuomittiin laittomasta uhkauksesta ja kotirauhanrikkomisesta minua kohtaan. Asiaan liittyen hain Aitolehdelle ja Eerikäiselle lähestymiskieltoa vuonna 2009, kielto myönnettiin, jonka jälkeen Aitolehti valitti asiasta Hovioikeuteen. Hovioikeus piti lähestymiskiellon voimassa Aitolehden kohdalla. Keltainen media teki asiasta julkisuusviihdettä, mutta tosiasiat ovat edellä luettavissa. "Kissatappelu" ilmaisuna tapahtuneesta on aika ala-arvoinen. Toinen asia "Anne-Mari Berg on puhunut avoimesti myös ABORTEISTAAN". Koen että allekirjoittaneesta halutaan artikkelissa antaa kenties tahallisesti mahdollisimman negatiivinen ja provosoiva kuva lukijalle viljelemällä viihdemedian termejä, silläkin uhalla että tiedot ovat vääriä. "Tullut tutuksi kissatappeluistaan", tai "puhunut avoimesti aborteistaan" ei ole asianmukaisesti ilmaistu, vaan lienee pelkkää lukijoiden provosointia ilman oikeaa totuuspohjaa. Tällainenko Wikipedian tapojen mukaista?--Aami2011 8. helmikuuta 2011 kello 07.39 (EET)

Tiedostojen nimien siirto

Miksi tavalliset kirjautuneet käyttäjät eivät voisiirtää kuvien nimiä? --93.106.96.235 8. helmikuuta 2011 kello 14.18 (EET)

Miksei kukaan vastaa tähän? --93.106.36.83 9. helmikuuta 2011 kello 08.33 (EET)

Oletan sinun tarkoittavan kuvatiedoston siirtämistä: en tiedä mikä tarkalleen on täällä ollut syynä, mutta minusta siihen harvemmin on muilla kuin ylläpitäjillä tarvetta, varsinkin kun ottaa huomioon miten kuvan siirtäminen voi vaikuttaa moneen artikkeliin. –Tm_T ^(talk) 9. helmikuuta 2011 kello 13.23 (EET)

Peter Benson

Peter Benson esittää Bernie Scrippsiä tv-sarjassa Sydämen asialla. Vielä taannoin hänen syntymävuodekseen oli fi- ja en- wikeissä merkitty 1921, mutta hiljan se oli korjattu vuodeksi 1941, lähteenä IMDB. Onko kellään varmempaa tietoa? Ja näyttääkö hän enemmän 70- vai 90-vuotiaalta Heartbeatissa? --Urjanhai 10. helmikuuta 2011 kello 15.02 (EET)

Kunnon lähdettä ei tunnu löytyvän kummallekaan vuosiluvulle. 1943 vaikuttaisi kuitenkin todennäköisemmälle. Broadwayworldin mukaan tämä on muuten se 1921 syntynyt Benson, vaikka vaikuttaisi pari vuotta nuoremmalle:[5] --Otrfan 10. helmikuuta 2011 kello 15.14 (EET)

Ehkä tuo Bernie tosiaan voi olla 70 v. 90-vuotiaalle säännöllinen esiintyminen viikottaisessa sarjassa voisi jo olla vähän raskasta.--Urjanhai 10. helmikuuta 2011 kello 15.45 (EET)

Ja BFI:n mukaan filmografia alkaa vuodesta 1970, toki löytyyhän joitain muitakin varttuneemmalla iällä televisioon ja elokuviin siirtyneitä: en:Harold Bennett. --Otrfan 10. helmikuuta 2011 kello 15.51 (EET)

Muokkausten katoaminen

Kun muokkaan Wikipediaa ja painan esikatselunappia, muutokseni häviävät ja artikkeli pysyy entisellään. Onko muilla samaa ongelmaa vai onko syy koneeni asetuksissa? --Javatyk 10. helmikuuta 2011 kello 16.22 (EET)

Win 7 Service Pack 1

Koska englanninkielinen Windows 7 Service Pack 1 tulee julkiseen jakeluun? Sehän on jo ilmeisesti annettu OEM-valmistajille. --Hienoa 28. tammikuuta 2011 kello 11.30 (EET)

Service Pack 1 tulee julkiseen jakeluun 22. helmikuuta 2011. --Crt 11. helmikuuta 2011 kello 16.32 (EET)

Signaalin jako komponentteihin

Oletetaan näytejono y(n), n = 1, 2, ..., N. Oletetaan myös perusjonot x(k,n), k = 1, 2, ..., N, joiden lineaarisena funktiona y voidaan lausua:

$y(n)=\sum _{k=1}^{N}a(k)x(k,n)$

Kerrotaan yhtälön kumpikin puoli perusjonolla x(m,n)

$y(n)x(m,n)=\sum _{k=1}^{N}a(k)x(k,n)x(m,n)$

Summataan n:n yli

$\sum _{n=1}^{N}y(n)x(m,n)=\sum _{n=1}^{N}\sum _{k=1}^{N}a(k)x(k,n)x(m,n)=\sum _{k=1}^{N}a(k)\sum _{n=1}^{N}x(k,n)x(m,n)$

Jos perusjonot valitaan siten, että ne ovat pareittain ortogonaaliset, eli

$\sum _{n=1}^{N}x(k,n)x(m,n)=0$ kun $k\neq m$

niin yhtälö yksinkertaistuu muotoon

$\sum _{n=1}^{N}y(n)x(m,n)=a(m)\sum _{n=1}^{N}x(m,n)x(m,n)$

josta mallin kertoimet a voidaan ratkaista.

Esimerkiksi kun N=4, voidaan perusjonot valita seuraavasti

+ + + +

+ + – –

+ – + –

+ – – +

jossa plus merkitsee arvoa +1 ja – arvoa -1. Yllä esitetty on esimerkki Hadamardin matriisista. Käytännössä siis tällaisien perusjonojen avulla voidaan esittää täsmällisesti mikä tahansa jono, jonka arvot ovat kokonaislukuja väliltä -4 ... 4. Esimerkiksi jos y saa arvot -3 3 -1 2, niin mallin kertoimille a on helppo laskea arvot 1/4 -1/4 -9/4 -3/4.

Esitetty menetelmä, joka hajottaa näytejonon perusjonojen lineaariseksi yhdistelmäksi, on sukua diskreetille Fourierin sarjalle. Onkohan tällaista muunnosta käytetty ja millä nimellä se käy? --Jarmo Turunen 6. helmikuuta 2011 kello 13.55 (EET)

en:Hadamard transform --Jmk 8. helmikuuta 2011 kello 02.02 (EET)

Kiitos vaivannäöstä! Matriisin rivillä i ja sarakkeella j (numerointi alkaa nollasta) olevan alkion arvo (+1 tai -1) näkyy tulevan kaavasta:

$(H_{n})_{i,j}=(-1)^{i\cdot j}$

missä $i\cdot j$ on lukujen i ja j binäärisen esitysmuodon biteittäinen pistetulo. Esimerkiksi

$H_{32}=(-1)^{3\cdot 2}=(-1)^{(1,1)\cdot (1,0)}=(-1)^{1+0}=(-1)^{1}=-1$

--Jarmo Turunen 13. helmikuuta 2011 kello 05.06 (EET)

Mikä pikkulintu?

Omat hakukykyni ja lintutietous meinaa mennä umpikujaa, joten yritänpä kysellä täältä.

Seutu on Joensuu ja linnut viihtyivät (ainakin sillä haavaa) lehtikuusien oksilla (syöden jotain?).

Tuntomerkit: Pieni pyöreä ja pörröinen, jotain hömötiaisen kokoluokkaa, pitkä pyrstö suhteessa muuhun kehoon. Pää ja kyljet vaalean harmaat, ja mustat silmät ja nokka näkyivät selvästi. Pään takaosasta alkaa tummanruskea/musta viiru joka jatkuu pyrstönpäähän. Siivet rusehtavat ja taisi kyljessäkin olla ruskeata. Eivät olleet kovinkaan säikkyjä että muutaman metrin päähän päästivät toljottamaan.

Toivottavasti oli tarpeeksi selvät tuntomerkit. --Dacnoh 14. helmikuuta 2011 kello 20.39 (EET)

Pyrstötiainen kenties? – Haltiamieli 14. helmikuuta 2011 kello 22.05 (EET)

No sehän se onkin, juuri tuo Pohjois-Eurooppalainen alalaji. Osuva nimi linnulla, pyrstötiainen. Kiitoksia vastauksesta, ei enää riivaa mielessä että mikä lintu oli kyseessä. --Dacnoh 16. helmikuuta 2011 kello 14.36 (EET)

Miten saada tämä uusi muokkauspalkki takaisin vanhaan?

Ongelman nimi on nyt siinä, että olin pitänyt vanhempaa muokkauspalkkia jo pitemmän aikaa, niin yhtäkkiä tämä uusi (surkea) muokkauspalki korvasi vanhan. Onko keinoa korvata se vanhalla muokkauspalkilla? --Uriah 16. helmikuuta 2011 kello 17.52 (EET)

Minuakin harmittaa, vanha oli selkeämpi. -Swordmaster146 16. helmikuuta 2011 kello 17.53 (EET)

Asetuksistahan (muokkaus-kohdasta) tuon taitaa saada pois, siihen jostain syystä ilmestyy ruksi toisinaan. --Anr 16. helmikuuta 2011 kello 17.55 (EET)

Niinhän sieltä saakin, mutta tarkoitatko sitä että siellä pitäisi olla ruksikohta betalle ja itse vanhalle palkille? Sitä me tässä yritämme saada käsiimme. -Swordmaster146 16. helmikuuta 2011 kello 20.39 (EET)

Löytyihän se sieltä (heh). -Swordmaster146 16. helmikuuta 2011 kello 20.41 (EET)

Suomalaiset viikinkiretkillä

Oliko viikinkiretkillä joidenkin lähteiden mukaan suomalaisia joukossa? Mitli 18. helmikuuta 2011 kello 13.39 (EET)

Ainakin Kaari Utrion romaaneissa. Jos niissä on lähdeluetteloita, niin voi koettaa katsoa niistä.--Urjanhai 20. helmikuuta 2011 kello 12.40 (EET)

Jumala suojahas

Kuka on tehnyt UK:n kansallislaulun (Jumala suojahas) suomenkieliset sanat? Mitli 18. helmikuuta 2011 kello 13.44 (EET)

Hieman suomennosapua

Harrastan kappaleiden kääntämistä suomeksi. Prosessin ensimmäinen vaihe on että suomennan ne enistää sanatarkasti. Tarvitsisin apua naiden lauseiden kanssa (osaan siis kaikki nuo sanat mutta en silti tajua lauseiden sisältöä):

"To say the things he truly feels, And not the words of one who kneels. The record shows, I took the blows."

"I bit off more than I could chew. But through it all, when there was doubt, I ate it up and spit it out."

--93.106.10.30 20. helmikuuta 2011 kello 08.41 (EET)

Vaikea suomentaa tietämättä asiayhteyttä eli kappaleen aihetta – ja lyriikka on monesti vaikeaa, vaikka tietäisikin.

Jotain tällaista (ei sanatarkasti, koska siitä ei olisi ajatuksen ymmärtämiseksi mitään hyötyä):

Sanoa mitä todella tuntee eikä siten kuin polvistuva [=nöyristelevä] sanoisi. Kuten [menneestä] näkyy, otin iskut vastaan.

Yhsi pala liikaa pureksittavaksi. Mutta aina, vaikka epäröin [= vaikka meinasi usko loppua], söin kaiken [loppuun asti] ja syljin pois.

--WikiCraft 20. helmikuuta 2011 kello 11.53 (EET)

My Way (kappale) tämä näyttää olevan.

"Sanoa suoraan mitä ajattelee,

Eikä mielistellä muita

Kuten elämästäni näkyy, kestin sanojeni seuraukset"

"Haukkasin liian suuren palan

Mutta silloinkin kun epäröin

Nielin sen ja todistin pystyväni siihen" (sanatarkasti syljin pois, mutta tarkoitettanee että voitti vaikeudet. Lennokkaammin: "nousin vaikeuksien kautta voittoon")

Hankalia kohtia - ajatuksellisesti menisi mielestäni tuohon suuntaan. Wikicraft antoi yllä hyvän sanatarkemman käännöksen. Näitä yhdistelemällä saa varmasti jonkunlaisen käsityksen.--Nedergard 20. helmikuuta 2011 kello 12.28 (EET)

Ai tuo kappaleko se olikin. Ilmankos ajatukset tuntuivat tutuilta, vaikken alkanutkaan enempää miettiä kappaletta. --WikiCraft 20. helmikuuta 2011 kello 12.44 (EET)

Sain todella paljon apua, kiitos molemmille että autoitte. --93.106.10.30 21. helmikuuta 2011 kello 12.26 (EET)

Kuka on valokuvan henkilö?

Kuka on tämä valtavan kaunis nainen?

http://www.bababian.com/phoinfo/E83863D58D0BAD7AACEF4E14E2AF0976DT

--80.186.222.197 20. helmikuuta 2011 kello 11.37 (EET)

Tämän mukaan kyseessä olisi Irma Grese. --Harriv 20. helmikuuta 2011 kello 12.12 (EET)

Tällä sivulla olevien kuvien perusteella kasvonpiirteet täsmäävät vähän heikosti, =) eli ei ole sama ihminen.

http://www.jcwater.net/show.asp?id=293 --Mikko J. Putkonen 22. helmikuuta 2011 kello 09.41 (EET)

Vähän heikosti joo, sen takia sanoinkin pysyin konditionaalissa.. Tosin en nyt ihan mahdottomana pitäisi ettei kyseessä voisi olla sama henkilö. Olosuhteet lienevät olleet kuvien ottohetkien välillä varsin kuluttavat.. --Harriv 22. helmikuuta 2011 kello 11.31 (EET)

Hakutulos näyttää väärää sivua

Kirjoitin aiheesta BNP (natriureettiset peptidit). Kun yritän hakea tekstiäni sanalla BNP, joudun Britannian kansallispuolueen sivuille. Voisiko joku korjata asian? terv. Ritsuuna Kommentin jätti Ritsuuna (keskustelu – muokkaukset)

Muutin ohjaussivun täsmennyssivuksi. -Ochs 24. helmikuuta 2011 kello 21.08 (EET)

Milloin

Milloin lisäätte tänne Black ja Whiten pelit? Kommentin jätti 85.156.196.200 (keskustelu – muokkaukset)

Silloin kun sinä itse lisäät ne tänne. Tämä on vapaasti muokattava tietosanakirja. Ks. kuitenkin Wikipedia:Merkittävyys. -Ochs 24. helmikuuta 2011 kello 21.18 (EET)

Siitä on jo artikkeli, tosin harvinaisen huono sellainen. (Alla olevan kysymyksen perusteella päättelin kysymyksessä olevan nämä pelit). --MiPe ^(wikinät) 25. helmikuuta 2011 kello 10.03 (EET)

Pokémonit

Milloin lisätte tänne Black & Whiten pokémonit??? Kommentin jätti 85.156.196.200 (keskustelu – muokkaukset)

Silloin kun sinä itse lisäät ne tänne. Tämä on vapaasti muokattava tietosanakirja. Ks. kuitenkin Wikipedia:Merkittävyys. -Ochs 24. helmikuuta 2011 kello 21.18 (EET)

Muille lukijoille selvennykseksi, samasta on kyse kuin yllä: Pokémon Black ja White. Enemmän luettavaa löytyy tuon sivun vasemman reunan "english" linkin takaa. --Tappinen 25. helmikuuta 2011 kello 10.11 (EET)

Valmentaja > Toimisto

Ilokseni huomasin, että jalkapalloseuramme löytyy Wikipediasta, tosin vanhentuneilla tiedoilla. Päätin kirjautua ja päivittää sivustoa, mutta yhtä asiaa en pysty muuttamaan:

sivun oikealla reunalla on seuran virallista tietoa (virallinen nimi, paikkakunta, perustamisvuosi, kotikenttä, puheenjohtaja, valmentaja, sarja ja vielä komeasti koti- ja vieraspeliasut kuvana. Miten voin tehdä muutoksen "valmentaja > toimisto / toiminnanjohtaja". Tuntuu, että tuo "valmentaja" on jotenkin lukittu. Seurassa on valmentajia vaikka kuinka monta ... Ihannetila olisi, että allekkain saisi puheenjohtaja, toiminnanjohtaja, valmennuspäällikkö ja junioripäällikkö, mutta edes puheenjohtaja ja toimisto / toiminnanjohtaja. –Kommentin jätti AkaBona (keskustelu – muokkaukset) 25. helmikuuta 2011 kello 10.35

Mistähän artikkelista on kysymys? Ilmeisesti kyseessä on malline, jonka tarkoitus on antaa tiedot määrämuotoisina kaikissa vastaavissa artikkeleissa. Siksi siinä on "lukittuja" kohtia eli parametrejä, joita ei voi muuttaa ilman että muuttaa itse mallinetta (jolloin taas muutokset päivittyvät jokaiseen artikkeliin, jossa mallinetta on käytetty). Mutta jos kyseessä on tämä malline, siinä näyttää olevan erikseen kohta myös puheenjohtajalle.--Tanár 25. helmikuuta 2011 kello 14.43 (EET) EDIT: Sori, luin huolimattomasti, kerroitkin jo että siinä on puheenjohtaja mainittu. Mallineen muuttamisesta (esim. valmentaja > valmennuspäällikkö ja parametrien lisääminen) voi viritellä keskustelua mallineen keskustelusivulla.--Tanár 25. helmikuuta 2011 kello 14.45 (EET)

Valmentaja tarkoittaa tuossa tietolaatikossa edustusjoukkueen päävalmentajaa... Mielestäni tietolaatikkoa ei kannatta kuormittaa liialla tiedolla. Seurojen toimihenkilöt löytyvät kyllä seuran omilta sivuilta, jonne on yleensä linkki artikkelista. Tarvittaessa tietoja voi lisätä muualle artikkeliin kuten esimerkiksi täällä. --Jusb 25. helmikuuta 2011 kello 14.56 (EET)

Ohjasit minut oikeaan suuntaan ja nyt on kaikki kunnossa ja samalla logiikalla tehty kuin muillakin seuroilla. Kiitos!

Big Brother

Entä missä voi katsoa eilisen big Brotherin uusinnan? Kommentin jätti 109.240.184.47 (keskustelu – muokkaukset) 19. lokakuuta 2010 kello 12.02 (EEST)

Saako useita kuvia ladattu kerralla?

siirretty Wikipedia:Kahvihuone (Wikipedian käytön neuvonta) Kommentin jätti Henswick (keskustelu – muokkaukset) 21. marraskuuta 2010 kello 18.54 (EET)

Google-ryhmä: teksti linkiksi

Loin äskettäin Google-ryhmän ja olen käyttänyt google-hakuominaisuutta tuloksetta. Miten voi muuttaa teksin linkiksi? Kommentin jätti 88.148.251.234 (keskustelu – muokkaukset) 19. helmikuuta 2011 kello 21.56 (EET)

oikean- vai vasemmanpuoleinen liikenne

Meilläkun on tuo oikeanpuoleinenliikenne, niin tuli mieleen, että miten suhteessa väestöön tai autojen määrään maailmassa - olemmeko vähemmistö vai enemmistö? Kommentin jätti 88.113.231.77 (keskustelu)

Tuosta jonkinlainen kuva josta voi joku innokas laskeskella suuntaa antavasti, Tiedosto:Countries driving on the left or right.svg, jos siinä nyt mitään laskettavaa on, sen verran punaiselta kartta näyttää. --Anr 21. helmikuuta 2011 kello 21.45 (EET)

Mikä oli se polyneesian valtio joka jokin aikaa sitten vaihtoi liikenteen oikeanpuoleiseksi ja möivät autojaan Australiassa asuville sukulaisilleen? Kommentin jätti 88.113.231.77 (keskustelu)

Ainakin Samoa ([6]), tosin siellä vaihdettiin vasemmanpuoleiseksi, ja hesarin artikkelin mukaan siksi, että Australiassa ja Uudessa-Seelannissa asuvat sukulaiset voisivat lahjoittaa autojaan Samoalle. --Anr 21. helmikuuta 2011 kello 21.58 (EET)

en:Right-_and_left-hand_traffic: "About 72% of the world's total road distance carries traffic on the right, and 28% on the left" --Peltimikko 27. helmikuuta 2011 kello 22.42 (EET)

Saimaa Gardens

Saimaa Gardensista ei löydy mitään ja siihen on tulossa pohjois-euroopan suurin lomakeskus? Kommentin jätti 80.221.229.242 (keskustelu – muokkaukset) 22. helmikuuta 2011 kello 17.14 (EET)

Vuorokauden keskilämpötila

Jos katson ulkolämpötilamittaria kerran vuorokaudessa, niin mihin kellonaikaan sitä pitäisi katsoa, että lukema olisi suurin piirtein sama kuin vuorokauden keskilämpötila? Riippuu varmaankin auringon nousu- ja laskuajoista. --Jarmo Turunen 27. helmikuuta 2011 kello 10.59 (EET)

Voit nähdä keskilämpotilan ainoastaan jos katsot lämpömittaria samaan aikaan kuin keskilämpötilan määrittelevä taho katsoo (edellyttäen että taho laskee keskilämpötilan yhdestä arvosta päivittäin). Keskiarvo nimensä mukaisesti muotoutuu jonon jäsentensä summasta jaettuna jäsenten lukumäärällä ottamatta sen kummemmin kantaa siihen onko lähimpänä keskiarvoa jonon jäsen numero yksi, numero kuusi vai numero 124. Toki lämpötilassa on selkeästi nähtävissä sykli "yöllä kylmempää kuin päivällä" jolloin teoriassa joskus puolivälin paikkeilla auringon noususta lakipisteeseensä voisi olla lähimpänä keskilämpötilaa (eli Suomessa tähän aikaan vuodesta n. kello 10 maissa) mutta lämpötilaan kun vaikuttaa niin moni muukin (huomattavasti aurinkoa vaihtelevampi) muuttuja: tuulennopeus, pilvisyys, matalapaine...eli yhdellä mittauskerralla on melkein todennäköisempää mennä aste-pari pieleen kuin osua keskilämpötilaan. --Agony (╭∩╮(︶ε︶メ)) 27. helmikuuta 2011 kello 11.13 (EET)

Matemaattisesti lämpötila on jossain vaiheessa vuorokautta sama kuin vuorokauden keskilämpötila (Jatkuvien funktioiden väliarvolause). Se, miten se hetki selvitetään, on vaikeampi juttu. Luultavasti vaihtelee paljon vuorokaudesta toiseen ja on selvitettävissä vasta jälkikäteen. --ML 27. helmikuuta 2011 kello 11.20 (EET)

Vuorokausivaihtelu on jokseenkin säännöllistä silloin kun pääasiallinen vaihtelun aiheuttaja on auringon lämmitys (vaikkapa Keski-Australiassa) . Näin ei käy Suomessa talvella. Jos ehdit katsoa vielä esim. Jyväskylän käyriä tältä viikonlopulta, näet miten lämpötiila ensin nousi tasaisesti 18 tuntia, sitten pysyi samana 18 tuntia. --Tappinen 27. helmikuuta 2011 kello 11.21 (EET)

Olisikohan vielä jollakulla kokemusta jokamiehen laitteesta, jolla lämpötilalukemia voi kerätä tietokoneelle? --Jarmo Turunen 27. helmikuuta 2011 kello 11.33 (EET)

Täältä löytyy ([7]). Sjmantyl 1. maaliskuuta 2011 kello 16.49 (EET)

Tuossa ei ole ulkoista anturia. Ulkoisella anturilla olevalla malli katosi myynnistä joskus vuosi sitten, ja epäilen vähän kestääkö kotelo ulkokäytössä pitkän USB-piuhan päässä. Loggeritkaan ei hirveitä maksa, esim.[8]. Halvempiakin varmaan löytyy ja välillä näkyy huuto.netissä käytettyinäkin. edit: eli loggeria voi varmaan käyttää reaaliaikaisestikin piuhan päässä, mutta lähinnä tuo on ajateltu jätettäväksi mittauskohteeseen. Eli tuon jos jättää auton hanskalokeroon talven ajaksi, niin keväällä voi katsoa tietokoneelta miten auton lämpötila ja kosteus on talven aikana vaihdellut. Tyypillisesti noita laitetaan esim. lähetysten mukaan kuljetuslämpötiloja seuraamaan tai talon rakenteisiin. --Otrfan 1. maaliskuuta 2011 kello 17.04 (EET)

Miten androidin voi asentaa tietokoneelle!?

Siirretty sivulta Keskustelu:Android --Barosaurus Lentus 27. helmikuuta 2011 kello 15.14 (EET)

Mulla on tälläne ongelma,et pitäisi asentaa netin kautta android. Miten mä asennan sen?:( Jos tiedät, kirjoita tämän tekstin alle muokkauksessa. Kiitos! Kommentin jätti 217.78.205.149 (keskustelu – muokkaukset)

Täältä ([9]) löytyy ohjeita. Sjmantyl 1. maaliskuuta 2011 kello 10.17 (EET)

Walesinspringerspanieli

Ajattelin vain, että omistaako kukaan welshiä, kun tässä ollaan koiraa hankkimassa niin semmosta ajateltiin...

Omistajia löytynee ainakin Springerspanielit ry:n kautta. --Harriv 4. maaliskuuta 2011 kello 14.20 (EET)

Open Office -laskentataulukko ja solun pvm-muotoilu

Eli minulle on Open Office taulukko, jossa on yhdessä sarakkeessa päivämääriä (solumuotoilu Päivämäärä, tyyppiä pp.kk.vvvv). Ongelma on, että kun päivämääränä on vain vuosiluku ohjelma ei hyväksy tätä, vaan muuntaa vuosiluvun joksikin toiseksi päivämääräksi (esim. 1783 -> 17.11.1904 tai 1853 -> 26.1.1905). Sattuisiko joku tietämään ratkaisun tähän?--Nedergard 3. maaliskuuta 2011 kello 14.10 (EET)

Mitäs jos siirtyisit käyttämään kunnollisia työkaluja? Esimerkiksi Microsoft Office 2010 on aivan loistava. --Mmman 3. maaliskuuta 2011 kello 22.06 (EET)

Mmman varmaan mielellään maksaisi MO2010-lisenssisi, joka OOO:lla on ilmainen. Tässä kuitenkin ratkaisu ongelmaasi: Avaa OOO:n ohje, etsi sieltä "Päivämäärä-lukumuoto" ja sen alta "muunnoksen välttäminen". Ohjeessa sanotaan: "Automaattisten muutosten poistaminen käytöstä: OpenOffice.org korjaa oletuksena monet kirjoitusvirheet ja käyttää muotoilua kirjoitettaessa. Automaattiset muutokset saa peruttua välittömästi painamalla Ctrl+Z." Siinä neuvotaan miten automaattisen korjauksen saa päälle/pois. --RicHard-59 3. maaliskuuta 2011 kello 22.30 (EET)

Totta puhuen minulla kyllä on vapaita Microsoft Office Professional Plus 2010 -lisenssejä, joita voisin ehkä jopa antaa... mutta vain, jos tulevat todelliseen tarpeeseen. --Mmman 4. maaliskuuta 2011 kello 09.31 (EET)

Juu, ei onnistunut, seurasin ohjeita, mutta muunto tulee edelleen automaattisesti. Ctrl+Z korjaa viimeisen käyttäjän tekemän muutoksen eli poista koko luvun (oikeinkirjoituksen aut. korjauksissa se tosin toimii). Excel mulla on myös ja se tekee täsmälleen saman tempun. Kiitos vihjeistä kuitenkin.--Nedergard 4. maaliskuuta 2011 kello 11.55 (EET)

Klikkaa pelkän vuoden sisältämää solua hiiren oikealla napilla (tai valitse useampi ja klikkaa yhden päällä) ja valitse ”Oletusmuotoilu”. Luullakseni tämä on ainoa ratkaisu. Jos solumuotoiluksi on valittu jokin päivämääräluokan muotoiluista, Calc (samoin kuin Excel) käsittääkseni tulkitsee soluun syötetyn kokonaisluvun päivien lukumääräksi, lisää sen päivämäärään 31.12.1899, ja tulostaa tästä saadun päivämäärä: 31.12.1899 + 1783 päivää = 17.11.1904. Taulukkolaskentaohjelmat tulkitsevat päivämäärät tällä tavalla kokonaisluvuiksi, jotta niillä olisi helpompi suorittaa laskutoimituksia. --Herra Maka 4. maaliskuuta 2011 kello 12.39 (EET)

Oletusmuotoilu muuttaa solun muotoiluksi Luku Yleinen, jolloin vuosiluku näkyy ja joka minulla oli jo käytössä. Villakoiran ydin on kuitenkin se, että lajiteltaessa luku tulkitaan tuon kaavan mukaan eli 1783 tulee kohtaan 17.11.1904 (mielenkiintoista kuitenkin tietää tuo muuntoperiaate).--Nedergard 4. maaliskuuta 2011 kello 13.57 (EET)

Joo, niinhän se taitaa tehdä. No, seuraava ehdotukseni on, että lisäät pelkän vuoden sisältäviin soluihin vuoden eteen päivämäärän 1.1., ja laitat kyseisille soluille "Muotoile solut" -ikkunan alareunan Muotoilukoodi-kenttään VVVV. --Herra Maka 4. maaliskuuta 2011 kello 14.27 (EET)

Hyvä ehdotus, se riittää tarpeisiini (koska minulla ei ole tarvetta jatkokäsitellä päivämääriä millään tavalla). Kiitos.--Nedergard 6. maaliskuuta 2011 kello 21.08 (EET)

Wikisanakirjan ja wikipediankin palvelun outoa jumitusta tallentaessa

Kaikki muu toimii paitsi tallennus ei mene millään perille Wikisanakirjassa ja samoja oireita, kun täälläkin kokeilen. Olisko vinkkejä mikä vikana?

On vaihdettu selainta ja on vaihdettu täysin konettakin eikä tuu apua mistään. Muokkaan useiden koneiden sisäverkosta, jossa on maailman ja palvelimen välissä palomuuri. Voisiko epätoivoinen saada jotakin vinkkejä...

Tarkemmin http://fi.wiktionary.org/wiki/Wikisanakirja:Kahvihuone#Palvelin_jumittaa.3F_Vai_mik.C3.A4_vikana.3F --81.19.115.130 3. maaliskuuta 2011 kello 22.57 (EET)

Tuon viestin sait ainakin tallennettua 5-6 kertaa. :) Itse olen huomannut että sivut ovat päivittyneet tavallista hitaammin mutta muokkaus on kyllä mennyt perille kun on malttanut muutaman sekunnin odottaa. -Ochs 3. maaliskuuta 2011 kello 23.02 (EET)

Joo. Nyt kun lopulta viesti tallentui ja kone vapautui jumistaan se viesti olikin mennyt kuusi kertaa tähän keskusteluun - joku siivosi. --81.19.115.130 3. maaliskuuta 2011 kello 23.03 (EET)

Välillä menee viestit järjestään aikakatkaisuun asti: Ei auta vaikka odottaisi minuutin. Eikä auta vaikka hakkaisi tallennusnappulaa muutaman sekunnin välein. Välillä voi menne viisikin minuuttia ennen kuin saa tallennettua. Ei siis pysty muokkaamaan palvelun / koneen jummailun takia vaikka muuten olis halua kirjoitella :( --81.19.115.130 3. maaliskuuta 2011 kello 23.09 (EET)

Tuo taitaa olla jotain eri ongelmaa. Itsellä muokkaukset kyllä tallentuvat ihan hyvin, mutta näkyvät pienellä viiveellä. --Otrfan 3. maaliskuuta 2011 kello 23.12 (EET)

Itselläni on ollut sama ongelma jo useamman päivän (istuntojen tiedot katoilevat jatkuvasti, äsken luotu sivu tulee näkyviin viiveellä, etc.), joten uskoisin että ongelma on Wikimedian palvelimilla.-Henswick ¹ 3. maaliskuuta 2011 kello 23.04 (EET)

Sanakirjan puolella oli sellaista outoa että toinen muokkaaja sai viestejä läpi jatkuvalla syötöllä moitteetta ja minäkin näin ne toisessa ikkunassa (selaaminen toimii ripakasta minullakin). Mutta omat viestit eivät vain tallentuneet. Hassua! --81.19.115.130 3. maaliskuuta 2011 kello 23.11 (EET)

Minullakin on/ollut jotain kummaa häikkää muutaman päivän ajan. Tallennan muokkaukseni ja se näkyy muokkaushistoriassa, mutta sitä ei kuitenkaan näy artikkeli sivulla. Muiden muokkaukset kyllä näkyvät. Muutamien minuuttien kuluttua muokkauseni näkyy normaalisti artikkelissa. –☆Makele-90 3. maaliskuuta 2011 kello 23.21 (EET)

Tänään taas sama ongelma, ja oli aika tuskastuttavaa ja sekoitti pahasti tuoreiden muutosten seuraamista, etenkin kun yhdessä vaiheessa tuli vandalismisuma, enkä heti nähnyt mitkä muokkaukset oli kumottu.

Äsken kun yritin kumota muokkausta tuli ilmoitus:

Puutteelliset oikeudet

Sinulla ei ole oikeuksia suorittaa toimintoa seuraavasta syistä johtuen:

Istuntosi kanssa on ongelma. Muutosta ei toteutettu varotoimena istuntokaappauksien takia. Käytä selaimen paluutoimintoa ja päivitä sivu, jolta tulit, ja yritä uudelleen.

Ei ole ennen tullut tuollaista ilmoitusta. Mikähän mahtaa olla? –☆Makele-90 6. maaliskuuta 2011 kello 18.33 (EET)

Sama vika täälläkin jo muutaman päivän. Eiköhän se joskus korjaannu. --Otrfan 3. maaliskuuta 2011 kello 23.05 (EET)

Poliisi pysäyttää moottoririellä

Ajelen moottoritiellä ja näen poliisiauton ja punaisen pysäytysvalon takanani. Mihin pysähdyn? 1) Heti paikalla 2) Seuraavasta liittymästä (joka voi olla useamman km päässä) 3) ?--RicHard-59 6. maaliskuuta 2011 kello 18.58 (EET)

Enpä muista mitä liikennesäännöt sanovat, mutta itse pysähtyisin mahdollisimman pian, ihan siltä varalta että poliisi haluaa pysäyttää minut, koska joku mummo on sotkeutunut rollaattoristaan takapuskuriini. --Otrfan 6. maaliskuuta 2011 kello 19.01 (EET)

Tieliikennelain 4§: "Tienkäyttäjän on ensisijaisesti noudatettava poliisimiehen ja muun liikenteen ohjaajan antamaa merkkiä tai ohjetta." Siis pysähdyt heti välittämättä muista säännöistä. -Ochs 6. maaliskuuta 2011 kello 19.22 (EET)

Lista valtioista hallintomuodon mukaan

Olisiko Suomen Wikipediassa tarvetta listalle valtioista hallintomuodon mukaan?

Vertaa: http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_system_of_government Kommentin jätti C (keskustelu – muokkaukset) 6. maaliskuuta 2011 kello 22.55 (EET)

Riitta Hämäläinen

Kellään tietoa, oliko sivulla [10] mainittu Riitta Hämäläinen, lastenkirjan Riitan satuja (1957) tekijä sama henkilö kuin elokuvien Pikku Ilona ja hänen karitsansa (1957) ja Pieni luutatyttö (1958) pääosan esittäjä Riitta Hämäläinen? Kirjan ja elokuvien ilmestymisvuosien osalta sopisi hyvin yhteen ja jos Suomi24:n kirjoitus [11] (tiedän, ei missään tapauksessa sellainen lähde, johon voisi artikkeleissa viitata) pitää paikkansa, niin kuolinmaakin osuisi yksiin. Helsingin Sanomien kirjoituksessa "Namusetä Suomi-filmissä!" vuodelta 1997, joka käsittelee Pientä luutatyttöä, myös mainitaan: "Elokuvan lapsitähtenä, orpoparkana, on Riitta Hämäläinen, Savon satutytöksi kutsuttu." --Nironen 6. maaliskuuta 2011 kello 22.56 (EET)

Orkidean kukat ja hyötykäyttö?

Onko siis mahdollista käyttää Orkidean pudonneet kukat hyödyksi ja jos on niin miten? Olisin kiinnostunut, koska en tahtoisi vaivalla ja huolella hodetun kukan osien menevän hukkaan. Ja jos keksit, niin kukintovarret ovat aika kovia kukinnan loputtua, ja ovat uusiutuvia. Niille vaikka askarteluvinkkejä? Varsista saisi varmasti pilli-rakenteensa vuoksi vaikka mitä hyödyllistä. Kommentin jätti 84.231.0.3 (keskustelu – muokkaukset)

Kukat voisi ehkä kuivata, luultavasti hiekkakuivaus sopisi parhaiten? Kuivausvinkkejä täällä. Kukkahattutätissä kuvia kukkahatuista.--RicHard-59 8. maaliskuuta 2011 kello 13.32 (EET)

Pientä suomennosapua

Voisiko joku suomentaa lihavoidut kohdat? Laulusta Green green grass of home, laitoin koko osion, jotta se helpottaisi.

• For there's a guard and there's a sad old padre -
• arm in arm we'll walk at daybreak.
• Again I touch the green, green grass of home.
• Yes, they'll all come to see me in the shade of that old oak tree
• as they lay me neath the green, green grass of home.

Etukäteen kiittäen! --93.106.167.22 9. maaliskuuta 2011 kello 11.01 (EET)

Simppeli! Sanasta sanaan koko osio: "Siellä on vartija ja vanha surullinen pastori, käsi kädessä kävelemme päivänvaloon, jälleen kosken kodin vihreään ruohoon. He kaikki ovat tulleet katsomaan minua vanhan tammen varjoon, kun he laskevat minut kodin vihreän ruohon alle." Tuossa kipaleessa laulaja siis näkee unta että hän pääsee taas lapsuuden maisemiin mutta herääkin sitten ja onkin menossa teloitettavaksi. Sitten hän pääsee kotiin mutta haudattuna. ––Crimson Cherry Blossom™ 9. maaliskuuta 2011 kello 11.23 (EET)

Itse suomentaisin daybreak = aamunkoittoon ja grass of home = kodin nurmikenttä. Eli

pastori - käsi kädessä kävelemme aamunkoitteeseen.

kun he laskevat minut alle kodin vihreän, vihreän nurmikentän

--Agony (o_O) 9. maaliskuuta 2011 kello 11.26 (EET)

Parempi! Ehkä nurmikentän voisi kääntää myös pelkäksi nurmikoksi. ––Crimson Cherry Blossom™ 9. maaliskuuta 2011 kello 11.29 (EET)

Totta, nurmikenttä on grass field. Nurmikko sopii paremmin. --Agony (o_O) 9. maaliskuuta 2011 kello 11.36 (EET)

Arm in arm = käsikoukkua eli käsi toisen kainalossa. Kovin runollista ilmaisua ei tule mieleen. Green green grass of home vois olla paremmin "kotiseudun nurmen alle". Tarkoittaa varmaan oman kylän hautausmaata. "Nurmen alle" on hautaamisessa parempi ilmaisu kuin "nurmikko" (esim. "Rikas nukkuu kirkon alla, köyhä nukkuu nurmen alla.") -^^-Ulrika 9. maaliskuuta 2011 kello 11.58 (EET)

Totta, suomeksi sanotaan yleensä, että joku on jo "nurmen alla", ei nurmikon. Ja "arm in arm" on käsikoukkua, "käsivarsi käsivarressa" vrt. "hand in hand".--Tanár 9. maaliskuuta 2011 kello 14.50 (EET)

Kuvankaappaus

Olenko ymmärtänyt oikein että esimerkiksi dokumenteista kaapatut kuvat voidaan lisätä Commonsiin ilman tekijänoikeus- ym. ongelmia? --Styroks 24. helmikuuta 2011 kello 02.56 (EET)

Ei kyllä kuulosta äkkiseltään mitenkään pätevältä ohjeelta. --Harriv 16. maaliskuuta 2011 kello 22.49 (EET)

Brooklyn's finest -sivu

Hei. Huomasimpa tuossa, että ilmeisesti serveri generoi tämän sivun: http://fi.wikipedia.org/wiki/Brooklyn%27s_Finest jotenkin virheellisesti. Ei toimi firefoxilla eikä chromella ainakaan tällä hetkellä. "edit": Jaa olikin vain joku hetkellinen häikkä. Itselläni toimii taas. Kommentin jätti 62.78.229.64 (keskustelu – muokkaukset) 10. maaliskuuta 2011 kello 02.56 (EET)

Sähköpolkupyöränrengas

Saako jostain polkupyörän sähkömoottorirengasta, jonka voisi laittaa etu/takarenkaan paikalle?--RicHard-59 10. maaliskuuta 2011 kello 18.42 (EET)

Täältä näyttäisi löytyvän:[12] --Otrfan 10. maaliskuuta 2011 kello 18.50 (EET)

Suositelkaa kirjoja tai lehvoja

Taisinpa joskus kysellä täällä jotain samanlaista, mutta tosiaankin: osaisiko joku suositella hyviä, mieluiten tositapahtumiin perustuvia, ensimmäisen maailmansodan aikakauteen tai ylipäätänsä 1900-luvun alkupuolelle sijoittuvia kirjoja tai leffoja? Kyseinen aikakausi kiinnostaa valtavasti. Arabian Lawrence-elokuva ja Heinrich Harrerin Seitsemän vuotta Tiibetissä-kirja ovat erittäin loistavia esimerkkejä, vaikkakin jälkimmäinen ulottuukin jo toisen maailmansodan puolelle. --Tovk909 13. maaliskuuta 2011 kello 16.40 (EET)

Eva Aminoff: Lapsen parhaaksi on myöhempää aikakautta, mutta varmasti ikimuistettava lukukokemus

Janne Ahosen maailmancup-pisteet

Hei. Kuinka monta pistettä Janne Ahonen on kaikkiaan saavuttanut urallaan Mäkihypyn Maailmancupissa? Onko kukaan laskenut?--85.157.2.124 13. maaliskuuta 2011 kello 19.28 (EET)

Tuoltahan sen nopeasti saa laskettua. --Anr 13. maaliskuuta 2011 kello 19.29 (EET)

kitaran kansi

Mitä on kitaran kansi englanniksi? Tarvitsisin käännökseen, jossa kitaran kantta käytetään instrumenttina musiikissa.  –Kommentin jätti Kaikkikaikki (keskustelu – muokkaukset)

Kuukelin kuvahakuun tai artikkelihakuun: "acoustic guitar" parts. Antaa topboard ja soundboard.

Enkkuwikin kitara-artikkelissa on myös nimetty kitaran osat kuvan kera: http://en.wikipedia.org/wiki/Guitar --Aulis Eskola 16. maaliskuuta 2011 kello 01.59 (EET)

Jumala ja kivi

Tulin tässä miettineeksi milloin tuo kompakysymys "voiko-jumala-luoda-niin-ison-kiven-ettei-jaksa-nostaa-sitä" keksittiin: en luonnollisestikaan tarkoita tarkkaa päivämäärää vaan summittaista ajankohtaa: 90-luku, 70-luku vaiko peräti 1800-luku? --83.150.89.89 16. maaliskuuta 2011 kello 17.45 (EET)

Kyseessä on kaikkivoipaisuuden paradoksi ja enkipediaa tutkittuani löysin tiedon että kysymyksen oli alunperin esittänyt Averroës 1100-luvulla ja 1200-luvulla Tuomas Akvinolainen (itse muistelin Akvinolaisen esittäneen kysymyksen ensin mutta ilmeisesti Akvinolainen on ollut nk. "popularisoija", ensiksi mainitusta en ollut ikinä ennen tätä edes kuullut). Eli pyöristetysti noin 900 vuotta vanha filosofinen pähkäily on kyseessä. --Agony (o_O) 16. maaliskuuta 2011 kello 17.57 (EET)

Käännösapua tarvitaan!

Saisiko seuraavan käännettyä suomeksi:

The original CD issue had the standard songs of the original. The CD reissue of the year 2000 revised the cover art including a different concert photo of Elvis, omitted the track Let Me Be There, due to its presence on Elvis: As Recorded Live on Stage in Memphis, and it added the complete album From Elvis Presley Boulevard, Memphis, Tennessee as tracks 10-19 - in effect compiling the Graceland sessions rather than reissuing the album.

--84.231.106.71 20. maaliskuuta 2011 kello 04.19 (EET) "Alkuperäisessä CD-julkaisussa olivat alkuperäisen albumin kappaleet. Vuonna 2000 versiossa CD:ssä kannen kuvaa oli muutettu (myös eri konserttikuva Elviksestä), siitä poistettiin kappale Let Me Be There, koska se oli jo levyllä Elvis: As Recorded Live on Stage in Memphis, ja siihen lisättiin From Elvis Presley Boulevard, Memphis, Tennessee -albumin kappaleet raidoiksi 10-19. Se on siis kooste Graceland-sessioista eikä varsinaisesti albumin uudelleenjulkaisu." "GRaceland-sessiosta" en ole varma, mutta tietänet varmaan itse mitä se oikeasti on suomeksi.--Nedergard 20. maaliskuuta 2011 kello 10.18 (EET)

Rory Gallagher

Koskahan Rory Gallagher esiintyi Kulttuuritalolla joskus vuonna 1976? Vastaus voi löytyä Blues News -lehdestä 2/2008. Ja olisiko jossain nähtävissä listoja vuosien takaisista Yleisradion televisio- ja radio-ohjelmista? --84.231.1.36 20. maaliskuuta 2011 kello 18.52 (EET)

Monet sanomalehdet julkaisevat päivittäisiä radion ja television ohjelmatietoja. Kansalliskirjasto on mikrofilmannut vanhat sanomalehdet. Mikrofilmejä voi katsella ilmaiseksi Kansalliskirjaston tiloissa, jos voit käyttää Helsingissä sijaitsevaa palvelua. Mikrofilmejä voi myös kopioida paperille, mutta siitä peritään maksu. Joillakin paikalliskirjastoilla saattaa myös olla mikrofilmejä paikkakunnallaan ilmestyneistä lehdistä.--Svallis 21. maaliskuuta 2011 kello 10.36 (EET)

Muistaakseni maakuntakirjastoilla ainakin, eli esim. Tampereen kaupunginkirjastoon voi kipitellä lukemaan mikrofilmiltä vanhoja Aamulehtiä. --Ulrika 21. maaliskuuta 2011 kello 10.40 (EET)

Käyttäjä:Jarmo Turunen on näköjään tehnyt Ylen konserttinauhoituksesta oman taltioinnin: [13]. Apu voi siis olla lähellä, jos hän on kirjannut päivän muistiin. --Ulrika 21. maaliskuuta 2011 kello 10.50 (EET)

Ruotsinkielen taitajille tehtävä

Kääntäisikö joku seuraavan lauseen suomeksi, kiitos! Itse en ymmärrä ruotsista yhtään mitään. Tämä on yhden leffan kannessa oleva mainosteksti: Kärlek innebär att aldrig behöva be om ursäkt. ––Crimson Cherry Blossom™ 22. maaliskuuta 2011 kello 16.04 (EET)

Rakkaus tarkoittaa sitä, ettei koskaan tarvitse pyytää anteeksi. --ML 22. maaliskuuta 2011 kello 16.06 (EET)

Kiits! ––Crimson Cherry Blossom™ 22. maaliskuuta 2011 kello 16.09 (EET)

PS. Lähtöisin se on Rakkaustarina-elokuvasta ja -romaanista. En-wikissä sillä on jopa oma artikkeli en:Love means never having to say you're sorry.--Nedergard 22. maaliskuuta 2011 kello 16.23 (EET)

Juuri siitä se on! Ostin tänään sen ruotsinkielisen DVD-painoksen. Todella mielenkintoista että siitä on atrikkeli, kiitos linkistä. =) ––Crimson Cherry Blossom™ 22. maaliskuuta 2011 kello 16.26 (EET)

Maantieteilijää paikalla: saltaation suomennos?

Siinähän se kysymys tulikin. Käsiin saamani koulukirjat puhuvat pomppimisesta, yo-opukset saltaatiosta. Onko tuolle prosessille olemassa termiä, joka ei olisi väännös englannista? Kyseessä on siis tämä ilmiö. --albval(keskustelu) 22. maaliskuuta 2011 kello 19.22 (EET)

Tässä on ainakin käytetty ilmaisua saltaatio. (Vrt. myös saltaatio.)--Urjanhai 22. maaliskuuta 2011 kello 19.32 (EET)

Ja tässä ja tässä ja tässä ja tässä.--Urjanhai 22. maaliskuuta 2011 kello 19.37 (EET)

Tätä vähän pelkäsinkin, maantieteilijät on ihan yhtä hyviä termien "suomentamisessa" kuin biologitkin:-) Saltaatiolla siis mennään, kiitos! --albval(keskustelu) 22. maaliskuuta 2011 kello 19.42 (EET)

Apropos biologia, artikkeliin Liito-orava kaipaili joku lähteitä (jos en nyt jaksa kurkottaa omaan kirjahyllyyn).--Urjanhai 22. maaliskuuta 2011 kello 19.45 (EET)

Ei tarvitse kurottaa: tämä ja tämä auttanevat alkuun. Mulla on tällä hetkellä ihan riittävästi tekemistä saltaatiossa ja muissa vesieroosion prosesseissa:-) --albval(keskustelu) 22. maaliskuuta 2011 kello 20.00 (EET)

Myös muokkaussotaa on ilmassa samassa artikkelissa, joten päivystävälle biologille voi olla tilausta sikäli kuin geomorfologialta kerkiää.--Urjanhai 22. maaliskuuta 2011 kello 20.01 (EET)

Lähdepyyntöön nuo jo tosin vastasivatkin, joten ehkä se siitä.--Urjanhai 22. maaliskuuta 2011 kello 20.15 (EET)

Kysymys ratkesikin jo, mutta tuo on englannin sijasta väännös pikemminkin espanjasta tai italiasta eli varmaan alun perin latinasta. Salta, salta Jimmy Jump!--Jisis 22. maaliskuuta 2011 kello 20.29 (EET)

Mjoo, jos enkkuwikiin voi luottaa, niin englannin saltation-sanan pohjana on latinan saltus, hypätä. --albval(keskustelu) 22. maaliskuuta 2011 kello 20.38 (EET)

winen käyttö

Kuinka asennan winellä?Olen koittanut winen asetuksiakin mutta en päässyt puusta pitkään.Tarvitsenko jonkin lisäohjelman?Kiitän,jos joku osaa neuvoa.kake13 Kommentin jätti Kake13 (keskustelu – muokkaukset)

Ajat asennusohjelman Winen alla? Ainakin Ubuntussa klikkaa hiiren oikealla ja "Open With Wine Windows Program Loader", mitä liekään sitten suomenkielisellä käyttöliittymällä. --Otrfan 24. maaliskuuta 2011 kello 07.29 (EET)

Tai sitten klikkaa oikella, ja valitsee avaa ohjelmalla, valitsee valikosta winen, jos tota tekstiä ei ole. Wine tarvii toki asentaa...—Aku506  25. maaliskuuta 2011 kello 17.59 (EET)

Kuu ja Maan kiertoakseli

Onko Maan pinnalla paikkaa, josta katsottuna Kuu olisi joskus yhtämittaisesti yli vuorokauden horisontin alapuolella? --85.76.188.205 25. maaliskuuta 2011 kello 01.29 (EET)

On varmasti. Kuu kiertää taivaalla suunnilleen ekliptikan tasossa kuten aurinkokin. Esim. uudenkuun aikaan se on suunnilleen auringon suunnassa, joten auringon ollessa horisontin alla voi arvata kuunkin olevan siellä. Täydenkuun aikaan kuu on jokseenkin vastakkaisella suunnalla kuin aurinko. – Alueet napapiireiltä navoille päin ovat aina kallistuneet johonkin suuntaan niin paljon, että osa ekliptikasta on koko vuorokauden näkymättömissä (vuodenajasta riippuu, mikä osa). Esim. talvella kaamosaikaan pohjoisen napapiirin pohjoispuolella aurinko on horisontin alla koko vuorokauden, joten siellä kuunkin pitäisi olla. Kesällä taas aurinko on koko vuorokauden horisontin yllä, joten täysikuun aikaan kuun pitäisi olla horisontin alla. Tämä näin karkeasti, käytännön vaihteluita tulee esim. siitä, että Kuun kiertorata poikkeaa ekliptikasta viitisen astetta. Netistä löytyy leegioittain ohjelmia, joilla voi laskea taivaankappaleen (kuten Kuun) korkeuden tietyllä havaintopaikalla tiettynä ajankohtana, niillä voi varmistaa. --Jmk 25. maaliskuuta 2011 kello 12.07 (EET)

Kysyin yhdeltä tähtitieteilijältä ja sanoi että kys. paikkoja on hyvinkin runsaasti. Navoilla Kuu ei nouse puoleen kuukauteen. Utsjoella Kuu laski 22.3.2011 klo 4.38 ja nousee seuraavan kerran 28.3. klo 7.20 (ajat oikeastaan pituuspiirillä 25 astetta itäistä pituutta). Ja oikeastaan joka kerta nousu- ja laskuaikojen väli on yli 24 tuntia, kun Kuu kiertää Maata. (Lähdeteos Tähdet 2011) ––Crimson Cherry Blossom™ 25. maaliskuuta 2011 kello 12.30 (EET)

"Oikeastaan joka kerta yli 24 tuntia" on aika laskusta laskuun tai noususta nousuun. Mutta laskusta nousuun (= aika jonka Kuu on horisontin alapuolella) on keskimäärin vähän päälle 12 tuntia, ei yli 24. --Jmk 25. maaliskuuta 2011 kello 13.45 (EET)

Periferiakí enótita/Regionalbezirk/Peripheral unit suomeksi?

Kreikka on vuoden alusta hävittänyt sadoittain kuntiaan ja prefektuurit on lakkautettu. Entisten prefektuurien tilalla on nyt sitten prefektuureista pilkottuja osia, joita kutsutaan kreikaksi nimellä Περιφερειακή ενότητα eli Periferiakí enótita. Sananmukaisesti tuo taitaa olla suomeksi ”alueellinen yhtenäisyys”. No, saksaksi tuo on käännetty nimelle ”Regionalbezirk” ja englanniksi ”peripheral unit”. Mitähän sanaa alkaisin täällä suomiwikissä nyt sitten käyttämään? Ihanko vain periferiakí enótita vai joku aluehallinto, hallintopiiri...? Miten esim. tuo saksan ”Regionalbezirk” kääntyisi järkevästi suomeksi? Roquai 25. maaliskuuta 2011 kello 11.42 (EET)

Oletko tsekannut ettei esim. jostain EU:n sivuilta löytyisi suomennosta, tai vaikkapa Kreikan suurlähetystön? Jostain Hollaniin tai Belgian aluejaoista keskusteltaessa tällaisia (joskin toisistaan poikkeavia) oli löytynyt.--Urjanhai 25. maaliskuuta 2011 kello 11.48 (EET)

Eipä niitä taida löytyä. Tämä on kuitenkin vasta alle neljä kuukautta vanha juttu, kaikki kreikkalaiset sivustotkaan eivät ole tähän uudistukseen vielä heränneet. Roquai 25. maaliskuuta 2011 kello 12.05 (EET)

Dino, pikku dinosaurus

tietääks joku mistä löydän tietoa lastenpiirretty dino, pikku dinosaurusesta? alkuperäinen nimi olis tärkee koska sitä kautta pääsee katselemaan englanninkielistä tietoa. --88.194.254.127 27. maaliskuuta 2011 kello 08.30 (EEST)

Tai ei sittenkään,löysin jo tse! en:Dink, the Little Dinosaur Sydämellinen ja ihana piirretty, Rusti on paras! --88.194.254.127 27. maaliskuuta 2011 kello 08.35 (EEST)

Kynnyskysymys

Kuka kertoisi mitä oikeasti tarkoittaa "KYNNYSKYSYMYS" Kommentin jätti 84.239.129.23 (keskustelu – muokkaukset) 30. maaliskuuta 2011 kello 09.41 (EEST)

Siirsin tämän tänne, koska kysymys ei näyttänyt liittyvän Wikipediaan. --Silvonen 30. maaliskuuta 2011 kello 14.40 (EEST)

Suomen kielen perussanakirjan mukaan "ratkaisevan tärkeä kysymys (jonka ratkaisusta neuvottelujen jatkuminen tai muu toiminta tai kehitys riippuu)". Veikkaan että kysymys on noussut tällaisista otsikoista.--Tanár 30. maaliskuuta 2011 kello 15.33 (EEST)

Nintendo Nessin asiantuntijoille kyssäri!!!!

Tietääkö kukaan sellaista peliä, jossa on kolme peliä yhdessä kasetissa ja yksi niistä on Super Mario Bros. 3, mutta sillä tavalla erilainen että siinä on jo heti alussa kaikki puvut ja esineet ja niitä on rajattomasti? Olen melko varma että se on piraatti, mutta jos joltakin löytyy peli niin voisitko myydä sen? T: Käyttäjä:Xylene Kommentin jätti 188.238.98.252 (keskustelu – muokkaukset) 31. maaliskuuta 2011 kello 11.49 (EEST)

Paistorasvasta moottoriöljyksi

Onko mitenkään mahdollista valmistaa paistorasvaa suodattamalla moottoriöljyä? Tiedän että prosessilla saadaan aikaan biodieseliä, mutta voidaanko sitä käyttää myös moottoriöljynä polttoaineen sijasta? Löytyisikö aiheesta linkkejä tai esimerkkiartikkeleita?--87.95.12.94 31. maaliskuuta 2011 kello 14.49 (EEST)

Ihan täyttä mutua, mutta epäilen ettei onnistu. Paistorasvan voitelu-, lämmönkesto- tai korroosiosuojausominaisuudet tms. ovat varmaan aika kaukana moottoriöljystä. Polttaa nyt voidaan melkein mitä vaan. Tai sitten olen ihan kuutamolla. --albval(keskustelu) 31. maaliskuuta 2011 kello 14.54 (EEST)

Laki, kansainvälisyys ja nettisivut

Jos suomenkielinen nettisivu on palvelimella joka sijaitsee USA:ssa, ja ylläpitäjä ja vastuuhenkilö asuu ja on kirjoilla Meksikossa (mahdollisesti Suomen, Meksikon tai molempien kansalaisuuden omaavana), minkä maan lakia noudatetaan mikäli sivun sisältö jurppisi kohdeyleisön suomalaista edustajaa niin paljon, että tämä haluaisi asiasta nostaa oikeussalirähinän? Kommentin jätti Rynnäkkökaveri (keskustelu – muokkaukset)

Sivun sisältöä koskisi USA:n laki (sivu sijaitsee USA:ssa), ylläpitäjää koskisi USA:n ja Meksikon laki (sisällön omistaja & hyväksyjä) ja lukijaa koskisi Suomen laki. Tosin jos ylläpitäjällä olisi myös Suomen kansalaisuus koskisi häntä myös Suomen lait. Ja muistaakseni USA:n laki määritteli että tämänkaltaisissa tapauksissa sisältö ei saa rikkoa minkään muunkaan maan lakia ellei kohdemaan ja USA:n laki ole ristiriidassa keskenään. EDIT: ja jos Meksikolla ei ole luovutusssopimusta USA:n kanssa ei USA pystyisi tekemään muuta kuin vetämään palvelimen töpselin irti (olettaen että meksikolainen ylläpitäjä asuu Meksikossa). --Agony (o_O) 1. huhtikuuta 2011 kello 22.15 (EEST)

Ydinreaktorilaivat

Miksei ydinreaktorilla käyttövoimansa saavia laivoja käytetä siviilikäytössä? Estääkö sen uraanin kalleus, määräykset, ihmisten luottamus ydinvoimaan vai jotkin muut asiat? Olivatko Neuvostoliiton ydinreaktorilla varustetut jäänmurtajat sittenkin vain pullistelua?  –Kommentin jätti 85.157.151.207 (keskustelu – muokkaukset)

Mututuntumalla heittäisin syyksi sen että Essolla ei voi tankata paria uraanisauvaa tankkiin samalla kun hakee itselleen suklaapatukan ja kolmioleivän, eli suurin syy on varmaankin lakitekninen (=määräykset). --Agony (o_O) 2. huhtikuuta 2011 kello 12.09 (EEST)

Muutamia noita "ydinrahtilaivoja" on ollut: katso esim. NS Savannah. Turvanäkökohdat ovat olleet ongelmallisia. --Aulis Eskola 4. huhtikuuta 2011 kello 23.59 (EEST)

Kasvimorfo/organologia

Minulla on pikkainen ongelma suomenkielisten termien kanssa, mutta huvittaisi ruveta hutkimaan kasvitiede luokkaa viidakkoveitsellä parempaan kuntoon. Eli, eli ongelmasta on tuolla Keskustelu luokasta:Kasvianatomia ja tässä myös.

Vanhan lähteen (1980) mukaan kasvien rakenneoppi jaotellaan termein:

• Kasvimorfologia
  • Kasvianatomia - Kasvien sisäinen rakenne joka ei näy paljain silmin.
  • Kasviorganologia - Kasvien ulkoinen rakenne joka on nähtävissä paljain silmin.

Englannissa en:Plant anatomy tarkoittaa samaa kuin suomessa, mutta en:Plant morphology tarkoittaa juuri tuota kasvien ulkoista rakennetta. Onko kellään hajua näiden termien suomenkielisestä nykytilanteesta --{Dacnoh|?} 4. huhtikuuta 2011 kello 15.00 (EEST)

miksi jotkut eivä luotawikipediaan

miksi jotkut eivä luota wikipediaan. he sanovat että sinne voi kuka tahansa laittaa mitä vaan hössötystä.  –Kommentin jätti 82.141.85.229 (keskustelu – muokkaukset)

Wikipedia:Kommentteja_Wikipedia-kritiikkiin#Wikipedian_laatu --Aulis Eskola 4. huhtikuuta 2011 kello 18.51 (EEST)

Oman tutkimukseni tulos on se, että Wikipedian luotettavuuden kannalta suurin ongelma on sen kulttuuri: Autoritäärinen byrokratia kafkalaisittain toteutettuna Laissez-faire-metodilla, jonkinlaiseksi valistuneeksi oligarkiaksi naamioituna muka yhteisödemokraattisin elementein.

Lyhyemmin sitä voisi ehkä kutsua jonkinlaiseksi wikifasismiksi. Minkäänlaista itsetarkistavaa järjestelmää ei toimien suhteen ole, ja kaikkiin ongelmiin on vastauksena: yhteisö päättää, ja kaikkiin päätöksiin on ratkaisuna autoritääristen byrokraattien toimet. --(λ (?) (!)) 6. huhtikuuta 2011 kello 00.25 (EEST)

Kun sanotaan että maakunnasta n (nimi muutettu) olevan suomalaisen puhuessa vastuu on kuulijalla, niin samoin kai voi sanoa, että Wikipediassa vastuu on lukijalla, eikä tämä kai muuksi muutu katsottiinpa tuon yhteisön toimivan paremmin tai huonommin. Pessimistien mukaan on mahdollista, että mikä tahansa Wikipediaan kirjoitettu kissankokoinen sammakko - tai yhtä hyvin emävalhe - möllöttelee siellä vuosikausia (ja tästä on kosolti esimerkkejä). Optimistit taas katsovat että ennemmin tai myöhemmin se korjataan (mikä myös voi tapahtua, ja tästäkin on kosolti esimerkkejä). Näiden välissä sitten tasapainotellaan - mutta samalla tieto koko ajan karttuu - yhtä varmasti kuin että Wikipedia ei myöskään koskaan ole valmis. Pessimistien mukaan Wikipedia on kuin kantaisi vettä verkkokassilla, opimistien mukaan sieltä löytyy nyt jo monenlaista hyödyllistä, ja näidenkin välissä tasapainotellaan. Mutta kissankokoisten sammakoiden ja emävalheiden, samoin kuin tietysti silkan huonouden mahdollisuudesta on tietysti jokaisen Wikipediaa käyttävän syytä olla tietoinen.--Urjanhai 6. huhtikuuta 2011 kello 06.28 (EEST)

Majurit

Ovatko majurit wikimerkittäviä? --85.77.161.139 6. huhtikuuta 2011 kello 21.29 (EEST)

Eivät automaattisesti. --Otrfan 6. huhtikuuta 2011 kello 21.31 (EEST)

Eli majurin arvo ei tee wikimerkittäväksi, pitää olla muuta merkittävyyttä. --Ryhanen 6. huhtikuuta 2011 kello 21.33 (EEST)

Esimerkiksi, että on ansioitunut sotatoimissa? --85.77.161.139 6. huhtikuuta 2011 kello 21.34 (EEST)

Merkittävyydestä pitää olla riippumattomia luotettavia lähteitä. Wikipedia:Merkittävyys. -88.114.43.47 6. huhtikuuta 2011 kello 21.36 (EEST)

Minun oli tarkoitus kirjoittaa artikkeli Marko Tillaeus -nimisestä majurista, mutta Käyttäjä:Ulrika, ilmoitti etteivät majurit ole merkittäviä. Ajattelin ottaa selvää asiasta. Kyseisellä henkilöllä näyttäisi olevan ansioita. Lisää aiheesta: http://www.gotlandstrupper.se/hjaltar1.htm & http://www.sydostran.se/index.37661---1.html --85.77.161.139 6. huhtikuuta 2011 kello 21.42 (EEST)

Noilla tiedoilla (saanut ansiomitalin palveluksestaan Kosovossa) merkittävyys ei mielestäni riitä. Palataan asiaan kun hänet on ylennetty kenraaliksi, kenraalit on katsottu automaattisesti merkittäviksi. -88.114.43.47 6. huhtikuuta 2011 kello 21.49 (EEST)

Majurit eivät ole wikimerkittäviä, mutta everstin arvo tekee jo wikimerkittäväksi. --Auerfelt 6. huhtikuuta 2011 kello 21.57 (EEST)

Ei tee vielä everstinkään arvo. Raja on kenraalikunnan kohdalla. --Otrfan 6. huhtikuuta 2011 kello 21.58 (EEST)

Onkohan tässä ristiriita, sillä meillähän on erityinen luokka, joka on otsikoitu: Suomalaiset everstit? Tämähän ei ole mikään erityinen yhteen valtioon liittyvä sanakirja, joten kyseessä lienee suomenkielinen Wikipedia. --Auerfelt 6. huhtikuuta 2011 kello 22.09 (EEST)

Onhan meillä myös Luokka:Suomalaiset opettajat, mutta ei sillä ole mitään tekemistä merkittävyyden kanssa. --Otrfan 6. huhtikuuta 2011 kello 22.12 (EEST)

Useimmilla luokan eversteillä on varmasti muita merkittävyystekijöitä kuin everstiys, mutta joukossa saattaa olla hyvinkin epämerkittäviäkin. Kyseenalaistin kokeeksi pari. -88.114.43.47 6. huhtikuuta 2011 kello 23.09 (EEST)

Kyseenalaistamillasi eversteillä ei ole kuin maininta everstin arvo, ei mitään suurempia sotilaallisia saavutuksia. Pitäisiköhän niistä käydä kuitenkin äänestys? --85.77.161.139 6. huhtikuuta 2011 kello 23.29 (EEST)

Ensin käydään merkittävyyskeskustelut ja jos keskustelussa ei synny konsensusta, artikkelit voi halutessaan viedä äänestykseen. -88.114.43.47 6. huhtikuuta 2011 kello 23.32 (EEST)

Everstit eivät ole automaattisesti merkittäviä vain arvonsa ja normaalien tehtäviensä hoitamisella. Kenraalit ovat. (Jos upseereista haluaa kirjottaa, niin suomalaiset kenraalit on listattu tuolla Luettelo Suomen armeijan kenraaleista.) Gopase+f 7. huhtikuuta 2011 kello 08.35 (EEST)

Sillanpäänkatu

Tämä oli aluksi käyttäjän 85.68.223.216 tallentamana artikkelina osoitteella Sillanpäänkatu. Artikkeliavaruuteen tällaisia kysymyksiä ei pitäisi tallentaa, mutta tänne ne kyllä sopivat.
Minä vuonna Sillanpäänkatu katkaistiin ja sen poikki tuli Kirjolankatu eli ns. Sokeritie? -KLS 7. huhtikuuta 2011 kello 11.49 (EEST)

Ilmeisesti kysymys koskee Saloa? Gopase+f 7. huhtikuuta 2011 kello 11.56 (EEST)

Suosituimmat artikkelit

Näkeekö mistään Wikipediaan (eritoten fi-wikin) suosituimpia eli luetuimpia artikkeleita? --Cary 7. huhtikuuta 2011 kello 15.59 (EEST)

Tässä on ainakin vuorokauden luetuimpia: Käyttäjä:ZacheBot/Luetuimmat artikkelit. --Stryn^(k) 7. huhtikuuta 2011 kello 16.14 (EEST)

Täällä on pitkänaikavälin tilastoja ja Wikitrends näyttää mitkä ovat "kuumia" aiheita. --Zache 7. huhtikuuta 2011 kello 18.07 (EEST)

Sinol

Sinol sisältää Propan-2-oli 1-5 % , Metyylietyyliketoni 2 % ja Metyyli-isobutyyliketoni 2 %. Kysymys alan miehille: Mikä niistä antaa Sinolille sen värin, mikä hajun, mikä maun ja mikä kaamean kankkusen (etanoli poislukien)Sinol tuoteseloste? --RicHard-59 9. huhtikuuta 2011 kello 02.09 (EEST)

Metyylietyyliketoni on huoneenlämmössä väritön joten sille jää joko haju (tärppäisikö "asetonimainen"?) tai maku. Metyyli-isobutyyliketoni on myös väritön, joskin siitä mainitaan "tunnusomainen" haju. Veikkaisin siis että 2-propanoli antaa värin, metyylietyyliketoni maun, ja metyyli-isobutyyliketoni hajun. Pitke 9. huhtikuuta 2011 kello 02.22 (EEST)

2-propanoli on kyllä väritöntä, niin kuin muutkin yksinkertaiset alkoholit. Värin luulisin johtuvan jostain väriaineesta, jota ei vain ole tuoteselosteessa mainittu. --MiPe ^(wikinät) 9. huhtikuuta 2011 kello 15.12 (EEST)

Haju on todennäköisesti peräisin juurikin noista ketoneista, joskin näillä alkoholeillakin on tunnusomainen hajunsa. Kankkusen aiheuttaa todennäköisesti alkoholi eli tässä tapauksessa etanolin ja 2-propanolin yhdistelmä. --MiPe ^(wikinät) 9. huhtikuuta 2011 kello 15.18 (EEST)

Metyleenisininen on aine jota Kreikassa on lisätty 4 ppm per 100 litraa pirtua, olettaisin sen olevan väriaineena.--RicHard-59 10. huhtikuuta 2011 kello 20.29 (EEST)