Wade Mainer

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Wade Mainer
Wade Mainer viimeisinä vuosinaan.
Wade Mainer viimeisinä vuosinaan.
Henkilötiedot
Syntynyt21. huhtikuuta 1907
Weaverville, Pohjois-Carolina
Kuollut12. syyskuuta 2011 (104 vuotta)
Flint, Michigan
Muusikko
Aktiivisena 1934–1993
Tyylilajit bluegrass
Soittimet banjo
Yhtyeet The Mountaineers, The Sons of the Mountaineers
Levy-yhtiöt Old Homestead

Wade Mainer (21. huhtikuuta 1907 Weaverville, Pohjois-Carolina12. syyskuuta 2011 Flint, Michigan) on yhdysvaltalainen laulaja ja banjisti. Hän teki pitkän uran ja levytti 1930-luvulta 1990-luvulle. Hänet tunnetaan yleisesti ”bluegrassin isoisänä”.[1]

Mainer syntyi Weavervillessä, Pohjois-Carolinan osavaltiossa, ja kasvoi paikallisella maatilalla. Hän muutti jo nuorena Concordiin työskentelemään puuvillatehtaassa. Pian tämän jälkeen hän liittyi veljensä J. E. Mainerin yhtyeeseen, The Mountaineersiin, ja alkoi esiintyä radiossa. Mainer lähti yhtyeestä 1936, kun hän perusti toisen jäsenen Zeke Morrisin kanssa duon, joka kuitenkin hajosi pian, kun Morris perusti veljensä Wileyn kanssa Morris Brothersin.[2]

Vuonna 1937 Mainer meni naimisiin laulaja-kitaristi Julia Brownin kanssa.[3] Samana vuonna hän perusti oman yhtyeensä, The Sons of the Mountaineersin. Yhtye levytti vuoteen 1941 Bluebird Recordsille, jonka alaisuudessa yhtye julkaisi vuonna 1939 tunnetuimman kappaleensa ”Sparkling Blue Eyesin”.[4] Toisen maailmansodan aikana yhtyeen toiminta hiipui, koska Mainerilla ei ollut varaa hankkia polttoainetta. Hän vetäytyikin sodan ajaksi maatilalle.[2] Mainer pääsi kuitenkin kertaalleen esiintymään Valkoiseen taloon presidentti Franklin Rooseveltin kutsusta.[3]

Sodan jälkeen Mainer organisoi yhtyeensä uudelleen, ja se alkoi esiintyä jälleen Pohjois-Carolinan radioasemilla. Seuraavien vuosien aikana yhtye levytti kuitenkin enää harvakseltaan, sillä old-timemusiikin suosio oli laskenut. Mainer vetäytyi musiikkimaailmasta tultuaan uskoon vuonna 1953 ja muutti vaimonsa kanssa Michiganin Flintiin, missä hän työskenteli General Motorsin tehtailla. Mainer lauloi vain uskonnollisissa tilaisuuksia, kunnes laulaja Molly O’Day vakuutti hänet siitä, että banjo on hyväksytty soitin myös gospelmusiikissa.[2] Mainer palasikin levytysstudioon vaimonsa kanssa vuonna 1961, kun he alkoivat levyttämään King Recordsille. Hän levytti epäsännöllisesti 1960-luvulla, mutta jäätyään eläkkeelle 1973 hän alkoi levyttää jälleen enemmän.[4][2]

Mainer julkaisi Old Homesteadin kautta muutamia albumeita 1970-luvulta 1990-luvun alkupuolelle ja soitti useilla Michiganin alueen bluegrass- ja folkmusiikkifestivaaleilla.[4] Vuonna 1987 presidentti Ronald Reagan tunnusti Mainerin saavutukset Yhdysvaltain musiikille myöntämällä tälle National Heritage Fellowshipin.[2] Mainer soitti vaimonsa kanssa vielä vuonna 2004 Ashevillen Mountain Dance and Folk Festivalilla. Samana vuonna hän soitti radiossa Grammy-palkinto ehdokkaana olleen banjistin George Bucknerin kanssa. Mainer kuoli kotonaan Flintissä syyskuussa 2011, 104-vuotiaana.[1]

  • 1961: Soulful Sacred Songs
  • 1971: Sacred Songs of Mother and Home
  • 1973: The Songs of Wade Mainer
  • 1976: From the Maple to the Hill
  • 1980: Old Time Songs
  • 1984: Old Time Banjo Tunes
  • 1987: In the Land of Melody
  • 1989: How Sweet to Walk
  • 1990: String Band Music
  • 1993: Old Time Gospel Favorites
  • 1993: Carolina Mule[5]
  • 1979: Early Radio
  • 1983: Early and Great, Volume 1
  • ????: Early and Great, Volume 2
  • 1993: Early and Great, Volume 3[5]
  1. a b Rifkin, Carol: Wade Mainer, 'Grandfather of Bluegrass' from Weaverville, dies at 104 citizen-times.com. Viitattu 14.9.2011. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  2. a b c d e Mini Profiles on Traditional Country Artists and Legends Traditional Country Hall of Fame. Viitattu 14.9.2011. (englanniksi)
  3. a b Wade Mainer UNC-TV. Arkistoitu 7.2.2012. Viitattu 14.9.2011. (englanniksi)
  4. a b c Mini Profiles on Traditional Country Artists and Legends allmusic. Rovi Corporation. Viitattu 14.9.2011. (englanniksi)
  5. a b MusicMatch Guide: Wade Mainer Biography MusicMatch. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 28.10.2007.