Vesirikkokasvit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vesirikkokasvit
Isovesirikko (Elatine alsinastrum)
Isovesirikko (Elatine alsinastrum)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Ylälahko: Rosanae
Lahko: Malpighiales
Heimo: Vesirikkokasvit Elatinaceae
Dumort. nom. cons.
Synonyymit

Cryptaceae Raf.

Suvut
Katso myös

  Vesirikkokasvit Wikispeciesissä
  Vesirikkokasvit Commonsissa

Bergia texana

Vesirikkokasvit (Elatinaceae) on pieni kasviheimo koppisiemenisten Malpighiales-lahkossa.

Vesirikkokasvit ovat ruohoja tai pieniä pensaita, jotka kasvavat kosteilla kasvupaikoilla. Kasvit erittävät pihkaa. Lehdet ovat vastakkaisia, enemmän tai vähemmän hammaslaitaisia ja niissä on rauhasia; korvakkeet ovat pieniä ja kalvomaisia. Pienet kukat ovat tavallisesti viuhkomaisissa ryhmissä, tavallisesti viisi- tai kuusilukuisia. Verhiö on eri- tai yhdislehtinen ja teriö kierteinen eli kontortti. Heteet sijaitsevat verhovastaisesti ja niitä on yhtä monta tai kaksi kertaa niin monta kuin verholehtiä. Yhdislehtinen sikiäin koostuu 2–5 emilehdestä, kussakin on paljon siemenaiheita; luotit ovat nystyisiä. Hedelmä on kota, joka sisältää vaihtelevissa määrin käyristyneitä, melkein matomaisia siemeniä. Alkio on enemmän tai vähemmän linssinmuotoinen.[1]

Vesirikkokasvien heimo on levinnyt miltei koko maapallolle arktisia alueita lukuun ottamatta, enimmältään kuitenkin tropiikkiin. Myös Suomessa on muutama vesirikkolaji (Elatine).[1]

Vesirikkokasvit ja Malpighiaceae-heimo kuuluvat Malpighiales-lahkossa samaan evoluutiohaaraan, jonka ominaisuuksia ovat muun muassa putkiloelementtien yksinkertaiset perforaatiot, tärkkelys- ja proteiinijyvästen puuttuminen siiviläputkien plastideista, vastakkainen lehtiasento, viuhkomainen kukinto, kukkien kiertyminen ylösalaisin, mesiäisen puuttuminen, kotahedelmä ja vähäinen endospermi siemenessä. Heimot ovat voineet erota toisistaan noin (113–)98, 89(–85) tai (99.9–)86.1(–72.9) miljoonaa vuotta sitten. On arveltu, että kummankin heimon yhteisellä kantamuodolla olisi ollut vastakohtaiset kukat. Kummassakin heimossa esiintyy rauhasia lehdissä ja pihkaa ja maitiaisnestettä.[1]

Heimossa on kaksi sukua ja yhteensä 35 lajia. 25 lajia on suvussa Bergia, kymmenen lajia on vesirikkoja (Elatine). Sukujen erilaistuminen heimon evoluutiossa lienee tapahtunut (76.3–)48(–25.1) miljoonaa vuotta sitten.[1]

  1. a b c d Stevens 2001, viittaus 5.2.2015

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]