Väinö Huuhtanen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Väinö Huuhtanen (3. huhtikuuta 1896 Kivennapa5. toukokuuta 1951 Helsinki) oli suomalainen kansanedustaja, agronomi ja asutusneuvos.[1]

Väinö Huuhtasen vanhemmat olivat maanviljelijä Juho Huuhtanen ja Maria Pyykkö. Hänen puolisonsa vuodesta 1923 oli Aune Gunilla Kahala. Huuhtanen tuli ylioppilaaksi 1917 ja valmistui agronomiksi 1921. Hän työskenteli Oriveden Opiston opettajana 1921–1922, Leteensuon koeaseman kesäassistenttina 1922, Pohjois-Hämeen maamieskoulun opettajana 1922–1923, Itä-Karjalan maanviljelysseuran sihteerinä 1923–1925, Viipurin läänin maanviljelysseuran maanviljelyskonsulenttina 1925–1926, Viipurin läänin maanviljelysseuran sihteerinä ja toiminnanjohtajana 1926–1948, pika-asutustoiminnan apulaisjohtajana 1941–1942, jälleenrakennustoimikunnan toiminnanjohtajana Viipurissa 1942–1944, maatalousministeriön asutusasiainosaston toimistopäällikkönä 1945–1948, maatalousministeriön asutusneuvoksena 1948–1951, maanhankintalain toimeenpanon tarkkaajana 1946–1949, valtion asutustoimikunnan jäsenenä 1944–1951 sekä maanviljelijänä Vahvialassa.[1]

Huuhtanen valittiin eduskuntaan maalaisliiton edustajaksi Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä vuosiksi 1929–1933. Hän toimi myös Karjalan kannaksen rahaston neuvottelukunnan puheenjohtajana ja useissa muissa luottamustehtävissä.[1]

  1. a b c Väinö Huuhtanen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 2.1.2018.