Uskonto Islannissa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Islannin tilastokeskuksen mukaan vuoden 2021 alussa noin 73,8 % islantilaisista oli kristillisten yhteisöjen jäseniä. Uskonnottomia ja määrittelemättömiä oli noin 22,6 %, ei-kristillisiä noin 3,6 %.[1]

Islannin väestöstä 229 700 eli 62,28 % on Islannin kansalliskirkon jäseniä. Toiseksi suurin kristillinen uskonnollinen yhteisö on Islannin katolinen kirkko, johon kuuluu 14 700 jäsentä eli 3,97 % väestöstä. Reykjavíkin vapaakirkkoon kuuluu 10 000 eli 2,72 % väestöstä, ja Hafnarfjörðurin vapaakirkkoon 7 300 eli 1,99 %. Näiden lisäksi maassa on useita pienempiä kristillisiä yhteisöjä.[1]

Allting teki kristinuskosta Islannin virallisen uskonnon vuonna 1000. 1500-luvulla Islanti, joka oli osa Tanskaa, omaksui luterilaisen uskonnon ja Islannin viimeinen katolinen piispa Jón Arason teloitettiin vuonna 1550.[2]

Islannin kolme suurinta uuspakanallista uskonnollista yhteisöä ovat Ásatrúarfélagið, johon kuuluu 5 100 jäsentä eli 1,39 % väestöstä, sekä huomattavasti pienempi Reykjavíkurgoðorð, jolla on jäseniä 31 eli 0,01 % väestöstä.[1] Näiden kahden islantilaisen mytologian ympärille rakentuvan uuspakanallisen yhteisön lisäksi Islannissa on zuismi-niminen muinaissumerilaisen uskonnon ympärille rakentuva yhteisö.[3] Zuisteja on 800 henkeä eli 0,23 % väestöstä.[1]

Islannin valtio tunnusti ásatrún eli aasainuskon uskonnoksi virallisesti vuonna 1972. Ásatrúarfélagið perustettiin 1992, mutta valtio virallisti sen vuotta myöhemmin. Ásatrú on nykyisin Islannin suurin ei-kristillinen uskonto.[4]

Zuismi tunnustettiin uskonnoksi 2013. Vuonna 2018 zuistit pyysivät lupaa temppelin rakentamiseksi Reykjavikiin.[3]

Uskonto ja lainsäädäntö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Islannin perustuslain mukaan Islannin kansalliskirkko on Islannin valtionkirkko.[2]

Islanti kumosi rienauslakinsa vuonna 2015 piraattipuolueen aloitteesta sen jälkeen, kun Ranskassa tapahtui terrori-isku Charlie Hebdo -lehden toimitusta vastaan.[5]

Vuonna 2018 Islannin edistyspuolue halusi kieltää lasten ympärileikkauksen lailla, jolloin siitä seuraisi kuusi vuotta vankeutta. Islannin juutalais- ja muslimiyhteisöt kristisoivat lakia uskonnonvapauden nojalla, ja kritiikkiin yhtyi myös Islannin kansalliskirkon piispa Agnes M. Sigurðardóttir.[6] Lakia ei koskaan hyväksytty siitä seuranneen kansainvälisen vastareaktion ja kritiikin vuoksi.[7] Islannin juutalaisten lukumääräksi arvellaan 250 ja muslimeiden 2 500.[6]

  1. a b c d Populations by religious and life stance organizations 1998-2021 Statistics Iceland. Arkistoitu 28.1.2021. Viitattu 7.4.2021.
  2. a b Ask the Expert: What is the largest religion in Iceland? icelandmag.is. 17.10.2018. Viitattu 7.5.2019.
  3. a b Coleman, Alistair: Iceland's pagan Zuist religion hopes to build temple BBC. 30.5.2018. Viitattu 7.5.2019.
  4. 11 things to know about the present day practice of Ásatrú, the ancient religion of the Vikings Iceland Magazine. 22.1.2019. Viitattu 7.5.2019.
  5. Islanti sallii jumalanpilkan Iltasanomat. 3.7.2015. Viitattu 7.5.2019.
  6. a b Uosukainen, Saana: Islannissa kuohuu – lasten ympärileikkaukset halutaan kieltää lailla YLE. 19.2.2018. Viitattu 7.5.2019.
  7. Rosenberg, David: Iceland drops proposed circumcision ban Israel national news. 30.4.2018. Viitattu 7.5.2019.