Umbriel

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Umbriel
Löytäminen
Löytäjät William Lassell
Löytöaika 24. lokakuuta 1851
Kiertoradan ominaisuudet
Planeetta Uranus
Keskietäisyys 266 000 km
Eksentrisyys 0,0039
Kiertoaika 4,144 d
Inklinaatio 0,205°
Fyysiset ominaisuudet
Päiväntasaajan halkaisija 1 169,4 km
Pinta-ala 4 296 000 km2
Massa 1,2 ± 0,1 × 1021 kg
Keskitiheys 1,40 ± 0,16 g/cm3
Painovoima pinnalla 0,23 m/s2
Pyörähdysaika 4,144 d
Akselin kaltevuus
Albedo 0,21
Pinnan lämpötila alin: K
keski: ~ 61 K
ylin: K
Kaasukehän ominaisuudet
Kaasunpaine ei kaasukehää

Umbriel on Uranuksen kolmanneksi suurin kuu. Sen löysi William Lassell yhdessä Arielin kanssa vuonna 1851.[1] Kuun nimesi Lassellin pyynnöstä John Herschel vuonna 1852 yhdessä kolmen silloin tunnetun Uranuksen kuun kanssa. Umbrielin designaatio on Uranus II.

Umbrielia on toistaiseksi päästy tutkimaan vain Voyager 2 -avaruusluotaimen välityksellä, joka ohitti kuun tammikuussa 1986. Ohilennon aikaan kuun eteläinen pallonpuolisko oli kääntynyt Aurinkoon päin, joten vain sitä tutkittiin.

Umbriel on Uranuksen tummin kuu ja samalla geologisesti passiivisin. Se koostuu suurimmaksi osaksi vesijäästä ja lisäksi silikaattikivestä sekä metaanijäästä, joista viimeksi mainittu on keskittynyt lähinnä pinnalle.

Umbrielin silmiinpistävin piirre on Wunda-niminen suuri ympäristöään selvästi kirkkaampi rengas lähellä kuun päiväntasaajaa. Sen luonne on arvoitus, mutta se saattaa olla suhteellisen tuore suuri kraatteri, joka on paljastanut vaaleamman materiaalin pinnan alta. Wundan lähellä sijaitsee Skynd-kraatteri, jolla vaalean renkaan sijaan on kirkas keskushuippu.

  1. Uranian System Planet and Satellite Names and Discoverers – International Astronomical Union (IAU). Viitattu 22.1.2020. (englanniksi)