Tykky

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tykkylumisia kuusia.

Tykky eli tykkylumi on puihin ja rakenteisiin kertyvää kovaa lunta ja huurretta.

Tykkyä syntyy kahdella tavalla. Huurretykky syntyy pelkästä huurteesta, kun ilmassa olevia pieniä alijäähtyneitä nestepisaroita (sumusta tai pilvestä) tarttuu pakkasessa puunoksaan. Nuoskatykkyä syntyy, kun nuoskalunta kertyy puiden oksille ja jäätyy niihin kiinni. Nuoskatykyssä on vähintään puolet lunta.[1][2][3]

Suomessa tykkyä kertyy eniten Pohjois-Suomen vaara-alueiden lakimetsissä. Yhdessä kuusessa voi olla tykkylunta jopa kolme tonnia.[4] Pohjoisimmilla alueilla tykkyä kertyy koko talven, kun etelämpänä lumi putoaa suojasääjaksojen aikana pois. Kun oksissa on iso tykkytaakka, myrskyt katkovat oksia ja puunlatvuksia, etenkin männyistä. Lapin kuuset ovat sopeutuneet tykkylumeen kasvattamalla lyhyet, vain vähän ulkonevat oksat, jolloin ne eivät katkea niin helposti.

  1. Tykyn sijaan ihan tavallista lunta? Erikoistutkija närkästyi väärän termin käyttämisestä sähkökatkojen ja metsätuhojen uutisoinnissa, Yle 22.1.2018
  2. Arja Kivipelto: Kuuraa vai huurretta? Moni liukastuu sanoissaan, kun aletaan puhua säästä. Helsingin Sanomat, 17.12.2015. Artikkelin verkkoversio.
  3. Tykky Ilmatieteen laitos
  4. Etelässä jo toinen epätavallinen talvi YLE 2011