Tuosa
Tuosa eli Tuosansaari on saari varsinaisen Saimaan Pien-Saimaalla Lappeenrannassa Etelä-Karjalassa ja se sijaitsee aivan Lauritsalan kaupunginosan koillispuolella.[1]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuosa on 3,0 kilometriä pitkä, 1,6 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on kartasta mitattuna noin 2,9 neliökilometriä. Se sijaitsee aivan Vehkataipaleensaaren eteläpuolella itäisen Pien-Saimaan saaristossa. Saaren länsipuolelle jää Niemisenkärki ja Nukkumalahti, pohjoispuolelle Sudenniemi ja kapea Sudensalmi, ja itäpuolelle Hirvisaarenselkä, jonka takana sijaitsevat Hirvisaari, Utrasaari ja Riutta. Tuosan saarella on muutamia lähisaaria. Hirvisaarenselällä sijaitsee Puikkosaari ja Riuttan pohjoispuolella Marjaluodot. Vitarinlahdella on kuusi pientä saarta. Tuosan eteläpuolella sijaitsevat Linnasaari, Linnaluoto ja Välisaari. Rannan tuntumassa oleva Vasikkaluoto on vallituksilla liitetty suuren jätealtaan muodostamiseksi Tuosaan. Pengertien länsipuolelle jää Heinäsaari ja Nukkumalahdella on niemien ja lahtien lähellä esimerkiksi Lummesaari ja sen seuralaissaaret.[1]
Saaressa ei ole ollut luontaisia lampia. Vitarinlahdella sijainnut matalarantainen saari on liitetty pengerteillä pääsaareen ja sen rannan puolelle on muodostunut lampi. Saaren golfradan yhteydessä on viisi tekolampea ja kuudes tekolampi sijaitsee keskellä saarta. Myös eteläkärjessä sijaitsevat UPM:n Kaukaan tehtaiden teollisuuskaatopaikan [2] yhteyteen syntyneet altaat voidaan lukea tekojärviksi. Nämä Haapalahdella ja Mutalahdella sijainneet altaat tullaan täyttämään vuosien kuluessa.[1]
Lauritsalasta alkaa Saimaan kanava, joten eteläpuolella olevassa Saimaan syväväylässä liikennöi suuri määrä laivoja. Nykyään on saarella kaksi suurta tekijää. Eteläosassa on teollisuuskaatopaikka ja pohjoisosan itäpuoliskossa toimii Etelä-Saimaan Golf. Saarta halkoo yhdystie 4081. Etelässä tie yhdistää saaren penkereen kautta Hyötiönsaareen ja sieltä edelleen Luukkaansalmen sillan kautta mantereeseen ja Lappeenrannan keskustaajamaan. Pohjoisessa tie ylittää kapean Sudensalmen ja jatkuu Lappeenrantaan kuuluvan Sudenniemen kautta Taipalsaaren Vehkataipaleelle.[1]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Golfkentän ja Sudensalmen väliin jää 26 hehtaarin laajuinen Natura 2000 -alue Sudensalmen metsä ().[3] Se on kallioinen ja mäkinen luonnontilassa oleva vanha havupuusekametsä. Suojeltavista eläinlajeista siellä esiintyvät liito-orava, mehiläishaukka ja pyy.[4]
Virkistystoimintaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saaren länsirannalla on Lappeenrannan seurakuntayhtymän Tuosan leirikeskus,[5] jonka lähistölle Skanska Kodit on suunnitellut 50 asunnon lomakylää.[6]
Saaren pohjoisosassa on golfseura Viipurin Golfin vuonna 2006 valmistunut 18-reikäinen kenttä Etelä-Saimaa Golf.[7]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saaren kaakkoiskulmassa Hiekkaniemessä on kivikautinen asuinpaikka, joka on paljastunut hiekkakuopan rinteestä löydetyistä asbestikeramiikasta. Jos pyöreä painanne on asumuspainanne, on se perustettu Vuoksen puhkeamisen jälkeen.[8]
Tuosa on ollut osa 1940-luvulla rakennettua Salpalinjan linnoitusketjua. Saaren koillis- ja itärannalla golfkentän alueella on muun muassa panssariesteitä ja kallioon louhittuja taistelu- ja yhdyshautoja. Rakennelmia on mahdollisesti myös inventointialueen ulkopuolella saaren eteläosassa.[9]
Saarella on ollut kiinteää asutusta. Vuonna 1928 julkaistussa Lappeenrannan seudun taloudellisessa kartassa on saareen piirretty alle 10 pelto- tai niittypalstaa, mutta ei yhtään maatilaa. Saaren maaomistukset näyttävät jakautuvan Mikonsaaren, Lauritsalan ja Hirvisaaren kylille.[10] Vuoden 1951 peruskartassa oli saarelle kirjoitettu ”Tuosansaari” kylänimenä, vaikka saarella näyttäisi olleen vain yksi maatila peltoineen. Sudensalmen eteläpäässä sen ylitti silta, joka oli talolle johtava ja Sudenniemen kylän kautta kulkeva tie.[11] Vuoden 1971 kartassa näkyi Lauritsalasta alkavan tielinjaus, jonka alkupäässä oli vielä lossi, Pienen Lamposaaren ja Hyötiönsaaren välillä pengertie, ja edelleen Pieni-Tuosaan toinen veneaukollinen pengertie. Tielinjaus käytti Sudensalmen ylitykseen samaa kohtaa kuin aikaisempikin silta. Saaren maatilan peltomaat oli metsitetty, mutta sen rakennukset olivat jäljellä. Vanha Mutalahti oli suljettu maapadoilla ja siinä olevan veden pinta oli Saimaan yläpuolella. Maapadot sulkivat lahdensuun Hiekkaniemen kohdalta.[12] Mutalahden altaan länsipuolella näkyi vuoden 1983 kartassa Haapalahteen perustettu kaatopaikka. Kaatopaikka oli eristetty Saimaasta Pieni-Tuosan, Kolmikannanluotojen, Vasikkaluodon ja Hiekkaniemen kautta rakennetulla maapadolla. Sekä Mutalahtea että Haapalahtea on vuosikymmenten aikana täytetty ja niiden vesiala on pienentynyt murto-osaan aikaisemmasta.[13][14]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Saaren pinta-ala on mitattu Karttapalvelun verkkopalvelussa sen pinta-alan mittaustyökalulla.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Tuosa (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 30.6.2021.
- ↑ Mäntymaa, Eero: Paperitehtaat uusiokäyttävät jätteitään – vuodessa miljoonien säästöt Yle Uutiset. 29.7.2013. Yleisradio. Viitattu 4.2.2016.
- ↑ Sudensalmen metsä 3.9.2013. Ympäristöhallinto. Viitattu 4.2.2016.
- ↑ Sudensalmen metsän luontotyypit ja lajit 3.9.2013. Ympäristöhallinto. Viitattu 4.2.2016.
- ↑ Tuosan leirikeskus Lappeenrannan seurakuntayhtymä. Viitattu 4.2.2016.
- ↑ Tuosan rannoille tulee kymmeniä loma-asuntoja Etelä-Saimaa. 12.5.2008. Kaakon Viestintä. Viitattu 4.2.2016. [vanhentunut linkki]
- ↑ Etelä-Saimaa Golf Viipurin Golf. Viitattu 4.2.2016.
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Hiekkaniemi Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Tuosa Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
- ↑ Lappeenrannan seudun taloudellinen kartta (PDF) (Timo Meriluoto – Vanhat kartat) timomeriluoto.kapsi.fi. 1928. Helsinki: Maanmittaushallitus. Viitattu 30.6.2021.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3134 07 Lappeenranta. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1951. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 30.6.2021)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3134 07 Lappeenranta. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1971. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 30.6.2021)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3134 07 Lappeenranta. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1983. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 30.6.2021)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3134 07 Lappeenranta. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1997. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 30.6.2021)
