Timo T. Kaukonen
Timo Taavetti Kaukonen (15. toukokuuta 1933 Helsinki – 5. tammikuuta 1996 Kuopio) oli suomalainen yrittäjä ja kirjailija, joka oli tunnettu television tietokilpailuohjelmien juontajana, Suomen ravintola-alan kehittäjänä ja venäläisen ravintolakulttuurin luojana Suomessa.[1][2]
Opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaukonen valmistui ylioppilaaksi Helsingin normaalilyseosta vuonna 1952. Professori Aulis J. Alanen suositteli Kaukoselle historian opintoja Helsingin yliopistossa, koska häntä kiinnostivat historia ja venäläiset klassikot. Kaukonen opiskeli yliopistossa vuoden verran, mutta elinkeinoelämä kutsui puoleensa.[2]
Kaukonen valmistui merkonomiksi Suomen Liikemiesten Kauppaopistosta vuonna 1955 ja diplomimerkonomiksi parhain arvosanoin vuonna 1956. Kaukonen opiskeli ekonomin tutkintoa Helsingin kauppakorkeakoulussa mutta jätti tutkinnon suorittamatta viimehmetreillä.[2]
Ura televisio- ja elokuva-alalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaukonen osallistui Kirsti Rautiaisen juontamaan Tupla tai Kuitti -televisio-ohjelmaan, josta Kaukonen voitti pääpalkinnon 1960-luvun alkupuolella. Kaukonen juonsi Tauno Rautiaisen 1940-luvulla aloittamia Yleisradion Ota tai jätä -visailuja vuodesta 1963 viiden vuoden ajan. Kaukonen oli myös luomassa suomalais-virolaista Naapurivisaa ja oli sen ensimmäisen lähetyksen juontaja vuonna 1966. Naapurivisa teki paluun Viron HUNT-sotaharjoituksissa vuonna 2020. Hän juonsi myös Kaikki yhtä vastaan -visailua ja esiintyi pienissä rooleissa elokuvissa Millipilleri (1966) ja Pähkähullu Suomi (1967). Kaukonen voitti Esko Kivikosken kanssa Pohjoismaiden mestaruuden tietovisailussa Tukholmassa vuonna 1964.[3][2][4][5]
Hän toimi elokuvaohjaaja Spede Pasasen Spede-Yhtiöiden taloudenhoitajana. Kaukonen toimi General Motorsin tilintarkastajana.[2][6]
Venäläisen ravintolakulttuurin luoja Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaukonen erikoistui venäläisiin ruokaravintoloihin ja slaavilaiseen kulttuuriin. Hän loi venäläisen ravintolakulttuurin Suomeen ja hänen osaaminen ravintola-alalla oli aikaansa edellä. Kaukonen teki kahdenkymmenen vuoden uran hänen perustamien ravintoloiden parissa.[7][2]
Hän perusti Helsinkiin kolme venäläisravintolaa: Troikka (Caloniuksenkatu 3), Kasakka (Meritullinkatu 13) ja Saslik (Neitsytpolku 3). Troikan hän perusti vuonna 1968, ja Kasakka perustettiin vuonna 1969. Troikasta tuli suosittu ravintola venäläisten keskuudessa, koska ravintola tarjosi karhunlihaa. Karhunliha oli alusta alkaen myös Saslikin ruokalistalla. Saslik ostaa karhunlihan Itä-Suomesta. Kasakan myöhempi ravintoloitsija Teemu Lehto totesi, että Kasakka on ravintola, jota ei voi rahalla tehdä. Viisi tähteä -lehti valitsi Kasakan Suomen parhaimmaksi venäläisravintolaksi. Kaukosen omistamat venäläisravintolat tulivat tunnetuiksi slaavilaisista esineistä, laulavista kasakoista ja hyvästä karhunlihasta. Kaukosen luomat konseptit kestivät aikaa. Troikka säilyi tyyliltään muuttumattomana Kaukosen aikojen jälkeen. Kaukonen omisti ravintolat 1990-luvun alkuun asti. Ravintolat myytiin uusille omistajille.[7][2][8][9][10][11][12][13][8]
Kasakka lopetti toimintansa vuoden 2015 alussa. Troikka lopetti syksyllä 2023.[14][15][16]
Etelä-Helsingin Ullanlinnassa sijaitseva ravintola Saslik toimii edelleen ja edustaa tsaarinajan tunnelmaa. Ravintola oli tasavallan presidentti Urho Kekkosen suosiossa. Kekkonen nautti ravintolan tarjoiluista yksityiskabinetissa.[7] Saslik on perustettu vuonna 1972 ja ravintolan vieraina on tavattu näyttelijä Christopher Lee, laulaja Alice Cooper, laulaja Iggy Pop, laulaja Phil Collins, Black Sabbathin ja Toton jäseniä. Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa vieraili ravintolassa 2000-luvun alkupuolella ja nautti Pankki-kabinetissa klassikkoannoksen Katariina Suuren uunijäätelöä. Ravintolassa on vieraillut muitakin korkea-arvoisia vieraita ja julkisuuden henkilöitä. A&S-perheyritys jatkaa Saslikin toimintaa Kaukosen perinteitä noudattaen. Ruokalista edustaa slaavilais-ranskalaista keittiötä. Kaukonen kirjoitti vuonna 1970 Erik Haackin kanssa WSOY:n kustantaman kirjan Venäläinen keittokirja.[17][7][18][19][20][21]
Muu toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaukonen omisti Wanha Casino -kesäravintolan Savonlinnassa.[2]
Kaukonen tuki ravintolaopetuksen koulutusta ja opiskelijoita.[2]
Kaukonen oli yksi Heiskasten sukuseuran perustajista ja seuran sihteeri. Hän oli sukua Heiskasille äitinsä puolelta.[2]
Persoona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaukosta on luonnehdittu erinomaisen muistin omaavaksi, lahjakkaaksi, humoristiseksi, omalaatuiseksi ja maailman mieheksi. Hän osti minkkiturkkeja tarjoilijattarille. Kaukonen rakensi autotallin ravintola Troikan alapuolelle, jossa hän säilytti amerikkalaisia autojaan. Kaukonen viihtyi glamourin, luksuksen ja hyvien käytöstapojen keskellä. Hän piti yliampuvuudesta ja mahtipontisuudesta.[7][2][22][23]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Timo T. Kaukonen Elonetissä.
- ↑ a b c d e f g h i j k Kuolleita. Ravintoloitsija Timo T. Kaukonen Helsingin Sanomat. 16.1.1996. Viitattu 13.10.2023.
- ↑ kaimana: Televisiossa esitetty Naapurivisa tekee paluun Viron HUNT-sotaharjoituksessa Reserviläinen. 17.2.2020. Viitattu 13.10.2023.
- ↑ HS 50 vuotta sitten keskiviikkona 24.8.1966 | Naapurivisa lähestyy Helsingin Sanomat. 24.8.2016. Viitattu 13.10.2023.
- ↑ Esko Kivikoski Estofilia. 2018. Tallinna: Suomen suurlähetystö. Viitattu 17.5.2018. (viroksi) (suomeksi)
- ↑ Matti Rämö: Kun Spede tuli baariin, sivullisten oli syytä pysyä kaukana Seura.fi. 7.9.2017. Viitattu 17.10.2023.
- ↑ a b c d e Urho Kekkosenkin suosima venäläisravintola porskuttaa edelleen keskellä Helsinkiä Helsingin Sanomat. 26.9.2023. Viitattu 27.9.2023.
- ↑ a b Klassikkoravintola Troikka suorittaa epätasaisesti, parasta olivat jälkiruuat Helsingin Sanomat. 7.2.2016. Viitattu 13.10.2023.
- ↑ Ravintola Saslik osti 361 kilon ennätyskarhun! Ilta-Sanomat. 26.8.2011. Viitattu 14.10.2023.
- ↑ Karhunmetsästys tuottaa Pohjois-Karjalassakin tuhansia kiloja saalista iso Yle Uutiset. 29.8.2015. Viitattu 22.10.2023.
- ↑ Kuultua City. 6.4.2007. Viitattu 13.10.2023.
- ↑ Anna Paljakka: Helsingin Bellevue on "maailman vanhin Venäjän ulkopuolella toimiva venäläisravintola", ja toimii yhä Helsingin Sanomat. 8.3.2015. Viitattu 13.10.2023.
- ↑ Nyt.fi. Blinitesti: Maistoimme blinejä neljästä helsinkiläisravintolasta ja löysimme sekä voittajan että häviäjän Helsingin Sanomat. 2.2.2018. Viitattu 13.10.2023.
- ↑ Typpö, Juho: Helsingissä 45 vuotta toiminut ravintola Kasakka lopettaa Helsingin Sanomat. 25.2.2015. Viitattu 5.11.2022.
- ↑ Ravintolat | Venäläisravintola Troikka joutui sulkemaan ovensa Etu-Töölössä Helsingin Sanomat. 11.9.2023. Viitattu 27.9.2023.
- ↑ Adam Stefánsson Högnäs: Anrik rysk restaurang i Helsingfors tvingas stänga för gott hbl.fi. Viitattu 13.10.2023. (ruotsiksi)
- ↑ Yritys – A&S Ravintolat asravintolat.fi. Viitattu 13.10.2023.
- ↑ Pikkujouluretki Helsinkiin 14.12. Hyvää ruokaa Saslikissa ja Lokki-näytelmä Kansallisteatterissa Suomi-Venäjä-Seura. Osastot. Viitattu 15.10.2023.
- ↑ Alina Koskela: Onko tässä kaikkien aikojen överein jälkiruoka? Katariina Suuren uunijäätelö on maistunut jopa Ruotsin kuninkaalle Kotiliesi.fi. 28.10.2022. Viitattu 15.10.2023.
- ↑ Christopher Leen tavannut elokuvapomo: Hänellä oli erityinen suhde Suomeen Yle Uutiset. 11.6.2015. Viitattu 15.10.2023.
- ↑ Esittely – Ravintola Saslik ravintolasaslik.fi. Viitattu 15.10.2023.
- ↑ Venäläiset ravintolat katoavat Helsingistä Helsingin Uutiset. 13.11.2019. Viitattu 13.10.2023.
- ↑ Kultainen salonki puhuu luksuksesta yle.fi. 31.10.2008. Viitattu 13.10.2023.
|
