Tilaustaide
Tilaustaide tarkoittaa taidetta joka on tehty tilauksesta tiettyä tilaa tai käyttötarkoitusta varten.
Perinteisesti tilauksesta tehty teos kuvataiteessa on ollut muotokuva tai julkinen teos, esimerkiksi veistos. Esimerkiksi Wäinö Aaltosen museo kertoo erikoistapauksissa hankkivansa kokoelmiinsa taidetta taiteilijalta tai ryhmältä tilaustaiteena. Tavallisesti he ostavat taidetta näyttelyistä tai suoraan taiteilijoilta. [1] Tilaustyöt ovat yleinen käytäntö musiikin säveltämisessälähde?.
Prosenttiperiaate on viime vuosina ajankohtaistanut tilaustaiteen tyyppistä käytäntöälähde?. Periaatteella tarkoitetaan sitä, että julkisen rakennuksen kustannuksista noin yksi prosentti varataan taiteeseen. Muutamissa kunnissa, kuten Oulussa ja Salossa onkin julkisten rakennushankkeitten yhteydessä käytetty 1-2 prosenttia rakennuskustannuksista taidehankintoihinlähde?.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aina 1800-luvulle asti suuri osa taiteesta tehtiin periaatteessa tilaustyönä. Myöhemmin muun muassa sosialistisessa realismissa tilauksesta työskentely oli tavallista. Neuvostoliitossa luotiin Fordistisen mallin mukainen taiteen tuotantojärjestelmä, jossa taiteilija työskenteli tuotantojohtajien ja ideologien tilauksesta valtion hyväksi.[2]
Kuten monet muut, Rubens työskenteli enimmäkseen tilausten perusteella. Maria de' Medici tilasi häneltä vuonna 1621 kaksikymmentäviisi suurikokoista maalausta Luxemburgin palatsiin Pariisiin. Rubens maalasi teoksia kaksi vuotta. Maalauksista kaksikymmentäyksi kuvaa Maria de' Medicin saavutuksia. Loput maalauksista ovat hänen ja hänen vanhempiensa muotokuvia. [3]
Pääosin tilauksen mukaan työskentelyllä on kuitenkin positiivinen sävy kuvataiteessa. Tilaajat ja mesenaatit, kuten Medicit renessanssin aikaan ovat mahdollistaneet monien merkittävien taideteosten olemassaolon. Rembrandtin maalauksen Yövartio tilaajina pidetään kapteeni Frans Banning Cocqia ja hänen kaartilaisiaan. Maalaus tilattiin ripustettaviksi vasta valmistuneen Kloveniersdoeleniin eli Musketöörien kokoussaliin Amsterdamiin. Rembrandt sai maksuksi 1 600 guldenia, mikä oli siihen aikaan suuri summa. Jokainen kuvassa mukana oleva tilaaja maksoi sata guldenia. Samoihin aikoihin tilattiin eri taiteilijoilta sotilaista seitsemän vastaavanlaista maalausta, joista tämä oli yksi.lähde?
Muotokuvataiteessa tilaustyöskentely on nykyisinkin suorastaan peruskäytäntö. Muotokuvien maalaaminen on myös ollut tärkeä osa monien taiteilijoiden, kuten Akseli Gallen-Kallelan, toimeentuloa.lähde?
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Wäinö Aaltosen museon taidekokoelmien sivu[vanhentunut linkki] Viitattu 18.6.2009.
- ↑ Eha Komissarov, Punaisten lippujen alla, näyttelyluettelossa Punaste lippude all, Turun taidemuseo 2008, s. 41.
- ↑ Belkin, Kristin Lohse (1998). Rubens. Phaidon Press. ISBN 0-7148-3412-2.