Tasavallan presidentin kanslia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen hallintoa. Presidentin kanslia on myös suomalainen komediasarja.
Tasavallan presidentin kanslia
Lyhenne TPK
Kansliapäällikkö Lauri Tierala
Budjetti 47 milj. € (2024)[1]
Työntekijöitä 64 (2023)[2]
Osoite Presidentinlinna
Mariankatu 2
00170 Helsinki
Aiheesta muualla
Sivusto
Osa artikkelisarjaa
Suomen politiikka
Suomen vaakuna

Tasavallan presidentin kanslia (ruots. Republikens presidents kansli) on Suomen tasavallan presidentin avustava taho. Sen tehtäviä on hoitaa presidentin hallintoasiat ja järjestää presidentin ja hänen perheensä tarvitsemat henkilökohtaiset palvelut. Kanslia huolehtii myös presidentin turvallisuudesta. Kansliaan kuuluvat kansliapäällikkö, neuvonantajia, lehdistöpäällikkö, erityisavustajia, linnanvouti ja adjutantteja. Kanslia sijaitsee Presidentinlinnassa Helsingissä.

Tehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tasavallan presidentin kanslian tehtävä on avustaa tasavallan presidenttiä presidentintoimeen kuuluvissa tehtävissä. Kanslia hoitaa tasavallan presidentin hallintoasiat, säilyttää ja hoitaa tasavallan presidentin arkistoa sekä järjestää tasavallan presidentin ja hänen perheensä tarvitsemat henkilökohtaiset palvelut. Kanslia huolehtii myös tasavallan presidentin henkilökohtaisesta ja hänen käytössään olevien tilojen turvallisuudesta.[3]

Kabinetti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tasavallan presidentin kabinettiin kuuluvat kansliapäällikkö, presidentin neuvonantajat, viestintäpäällikkö ja erityisavustaja. Kabinetti seuraa tasavallan presidentin tehtäviin ja toimivaltaan kuuluvia kysymyksiä sekä raportoi niistä tasavallan presidentille. Kabinetti vastaa tasavallan presidentin avustamisesta presidentintoimen hoidossa. Kansliapäällikkö toimii kabinetin päällikkönä.[3]

Kabinetti kokoontuu kabinettikokouksessa käsittelemään tärkeimmät presidentitoimen hoitoon liittyvät asiat tasavallan presidentin johdolla. Muut asiat sekä kabinettikokouksen valmistelut käsitellään kansliapäällikön johdolla. Ohjelmakabinettiin kokoontuvat kabinetin lisäksi adjutantit.[3]

Kabinetin jäsenet 2024–[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lauri Tierala - kansliapäällikkö
  • Juha Rainne - oikeudellinen neuvonantaja
  • Aliisa Tornberg - ulko- ja turvallisuuspoliittinen neuvonantaja
  • Rasmus Hindrén - puolustuspoliittinen neuvonantaja
  • Ville Brummer - rauhanvälityksen neuvonantaja
  • Tuomas Telkkä - kotimaan asioiden neuvonantaja
  • Mari-Kaisa Brander - viestintäpäällikkö

[4]

Adjutantit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolustusvoimat asettaa tasavallan presidentin käytettäväksi tarpeellisen määrän adjutantteja. Adjuntatit toimivat tasavallan presidentin kansliassa ensimmäisen adjutantin johdolla. Adjutantit valmistelevat ja toteuttavat tasavallan presidentin ja presidentin puolison ohjelmaa ohjelmakabinetin ohjeiden mukaisesti. Yksi adjutanteista toimii presidentin puolison avustajana. Lisäksi yksi adjutantti avustaa eläkkeellä olevia presidenttejä.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtionhoitaja Mannerheim perusti avukseen adjutantuurin, joka koostui kahdesta osasta, sotilaallisesta kansliasta ja siviilikansliasta. Mannerheimin valtionhoitajakaudella adjutantuuri toimi entisessä kenraalikuvernöörin palatsissa. Adjutantuurista muodostettiin myöhemmin Tasavallan presidentin kanslia.[5]

Kansliapäälliköitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[8][9]

Linnanvouteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Linnanvouti

Viestintäpäällikkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Eduskunnan hyväksymä talousarvio vuodelle 2024 Valtiovarainministeriö. Viitattu 28.1.2024.
  2. Henkilöstötiedot Tutki hallintoa. Viitattu 28.1.2024.
  3. a b c d Tehtävät Tasavallan presidentin kanslia. Viitattu 28.11.2020.
  4. Tehtävät ja organisaatio Presidentti. Viitattu 9.3.2024.
  5. Tiihonen, Seppo: Vallan kumoukset Suomessa 1917-1919. Suomi ja vallan verkostot, s. 551-552. Otava, 2019. ISBN 978-951-1-33630-3.
  6. a b Professori Hiski Haukkala presidentin kansliapäälliköksi Helsingin Sanomat, hs.fi. 27.5.2021. Viitattu 27.5.2021.
  7. a b Virpi Pekkarinen: Tulevan tasavallan presidentin kansliapäälliköksi Lauri Tierala Presidentti. 28.2.2024. Viitattu 28.2.2024.
  8. Lauri Sivonen: Presidentin tekemiset, s. 110. Helsinki: Kirjayhtymä, 1982.
  9. a b Tasavallan presidentin kanslia / Organisaatio www.presidentti.fi. Viitattu 28.2.2019.
  10. Riikka Hietajärvi: Tasavallan presidentin viestintäpäällikkö vaihtuu Presidentti. 2.1.2023. Viitattu 28.2.2024.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.