Tallinna-päivä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tallinna-päivä
Tallinna päev
Jüri Ratas koputtaa 15. toukokuuta kaupungin portille ja pyytää pääsyä Tallinnan alakaupunkiin. Tallinna-päivä v. 2020.
Jüri Ratas koputtaa 15. toukokuuta kaupungin portille ja pyytää pääsyä Tallinnan alakaupunkiin. Tallinna-päivä v. 2020.
Tyyppi kulttuuritapahtumia
Vietetään 15. toukokuuta
Järjestämistiheys vuosittain
Ensimmäisen kerran 2002[1][2]
Liittyy kaupunginoikeuksiin

Tallinna-päivä (vir. Tallinna päev) on vuosittain järjestettävä Tallinnan kaupungin virallinen syntymäpäivä, jota vietetään 15. toukokuuta. Sinä päivänä vuonna 1248 Tallinna sai kaupunginoikeudet[2] ja nämä Lyypekin lain nojalla myönnetyt oikeudet takasivat pääsyn pohjoiseurooppalaisten kaupunkien Hansaliittoon.[3]

Tallinna-päivän järjestäjinä toimii Tallinnan kaupunkihallitus ja opetustoimi.

Ensimmäinen maininta Tallinnasta on 15. kesäkuulta vuonna 1219, kun Henrik Lättiläisen Liivinmaan kronikassa kuvataan Tanskan kuninkaan Valdemar II:n ja Viron joukkojen välistä Lindanisen (nykyinen Toompean kukkulan) taistelua. Legendan mukaan taistelun aikana punavalkoinen risti putosi taivaalta merkkinä Jumalan tuesta ja varmisti tanskalaisille vaikean ja vaivalloisen voiton.[4][5] 1200-luvun matkakuvauksissa kaupungista käytettiin nimitystä Ræfuelburgh (Reval), nimi tarkoitti ”tanskalaista linnaa” ja tanskalaisten valloitus kestikin vuoteen 1346. Kaupunkina Tallinnaa mainittiin ensimmäisen kerran v. 1238[6] eli jo 19 vuotta valloituksen jälkeen. Tanskan kuningas Eerik IV Plovpenning myönsi kaupunkioikeudet 15. toukokuuta 1248 Lyypekin lain nojalla ja liitti Tallinnan Itämeren reunoille 1200-luvulta lähtien muodostuneen Saksan kauppakaupunkien yhteiseen lyypekkiläisen oikeusalueeseen.[7] Lyypekillä ja Tallinnalla oli kiinteät kauppasuhteet läpi keskiajan. Hansaliiton jäseneksi Tallinna pääsi vuonna 1285.

Kaupungin päivää vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2002. Tallinna-päivän järjestelyjen tavoitteena on lisätä tallinalaisten oman kotikaupungin ja sen historian tuntemusta, esitellä pääkaupungin nyky- että menneitä aikoja tarjoamalla sekä kansalaisille että vierailijoille monenlaisia maksuttomia kulttuuritapahtumia niin keskustan kuin kaupungin eri osien alueella.[1][8]

Avajaisten jälkeen klo 12.00 Raatihuoneen aukiolla Tallinna-päivän tapahtumat etenevät Vapaudenaukiolle, jossa järjestetään virolaisten klassikkoelokuvien ulkoilmanäytöksiä ja ilmaiskonsertti. Yhdeksi suosituimmiksi on vuosien mittaan tullut sanelukilpailu, jolloin kieltä ja kirjallisuutta arvostavassa kilpailussa osallistujille sanelutekstin lukee näyttelijä, mm. Märt Avandi.[9][10]

Vuonna 2017 elvytettiin myös Lühikese jala (Lyhyen jalan)-portin seremonia pääministerin Jüri Rattaan taas kerran suostuessa siihen 13 vuotta kestäneen tauon jälkeen. Tallinna-päivän viettotavan mukaan pääministerin on koputettava suljettuun kaupungin porttiin Toompean puolella ja pyydettävä pääsyä Tallinnan alakaupunkiin, minkä jälkeen pormestari avaa hänelle portin. Tämän jälkeen he yhdessä suuntautuvat Raatihuoneentorille tervehtimään kaupunkilaisia. Tallinnan päivän järjestäjät ovat vahvistaneet, että perinteellä on pitkä historia. Aikoja sitten suljettiin portit Toompean ja alakaupungin välillä yöksi, jotta aateliset eivät pääsisi ryöstämään kaupunkilaisten kauppoja. Toompean ja alakaupungin johtajien tapaamisen tarkoituksena oli lievittää edellä mainittuja erimielisyyksiä.[11]

  1. a b Igaunija: Tallinn Day, May 15 (Tallinna-päivä, 15. toukokuuta) 13.5.2010. travelnews. Viitattu 29.10.2020. (englanniksi)
  2. a b Tapahtumat Tallinnassa (Tietoja joistakin mielenkiintoisista kesän tapahtumista Tallinnassa. On hyvä tietää, jos haluat tulla Viroon näinä päivinä.) Visit-plus. Viitattu 29.10.2020. (englanniksi), (venäjäksi), (suomeksi)
  3. Tallinna-päivä VisitTallinn. Viitattu 29.10.2020.
  4. Vesa-Pekka Järvelä: Tallinna täyttyy tapahtumista satakunnanviikko. Arkistoitu 31.8.2019. Viitattu 29.10.2020.
  5. Antti Sarasmo: Tallinna ennen Tallinnaa – millainen Viron pääkaupunki oli ennen kuin siitä tuli virallinen kaupunki 26.1.2020. balticguide. Viitattu 29.10.2020.
  6. Christer Westerdahl: The maritime itinerary of the tax register of kingValdemar Sejr of Denmark (1202-1241) (Tanskan kuninkaan Valdemar Sejrin (1202-1241) verorekisterin merireitti) 1990. Social Science Open Access Repository (SSOAR). Viitattu 29.10.2020. (englanniksi)
  7. Facts about Tallinn 2019. Tallinn–Estonia’s Economic Centre. History: Tallinn 800 (Tietoja Tallinnasta 2019. Tallinna – Viron talouskeskus. Historia: Tallinna 800) elokuuta 2019. Tallinn City Enterprise Department. Viitattu 29.10.2020. (englanniksi)
  8. Tallinna päev VisitTallinn. Arkistoitu 15.5.2021. Viitattu 29.10.2020. (viroksi)
  9. Maikrahv suosittelee: Minne mennä toukokuussa? 02.5.2019. maikrahv. Arkistoitu 15.8.2020. Viitattu 29.10.2020.
  10. Silja Hurskainen: Tallinna-päivää vietetään 15. toukokuuta – tapahtuma on tänä vuonna virtuaalinen 15.5.2020. balticguide. Viitattu 29.10.2020.
  11. Andres Einmann: Tallinnas tuleb pärast 13 aastast pausi taas Lühikese jala väravatseremoonia (13 vuoden tauon jälkeen Lyhyen jalan porttiseremonia tulee jälleen käyttöön Tallinnassa) 01.5.2017. Postimees. Viitattu 29.10.2020. (viroksi)