Tāmati Wāka Nene

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tāmati Wāka Nene, kuva 1870-luvulta

Tāmati Wāka Nene (~17854. elokuuta 1871) oli Uuden-Seelannin pohjoisosassa vaikuttanut maoripäällikkö eli rangatira, joka osallistui maorisotiin brittien puolella Hone Hekeä vastaan käydyssä lipputankosodassa.

Tāmati Wāka Nenen māorikielen muistomerkki Russellissa.

Tāmati Wāka Nene syntyi Bay of Islandsissa luultavasti vuonna 1785. Hänen sukunsa kuului alueen tärkeimpiin ja he olivat johtavassa asemassa Ngāpuhi-heimossa. Muskettisotien aikana Tāmati Wāka Nene nousi yhdeksi heimon sotapäälliköistä. Sodan aikana hän johti joukkojaan Uuden-Seelannin Pohjoissaaren eteläkärkeen saakka ja valloitti sekä osti alueita matkan varrelta. Vuonna 1828 hän nousi heimonsa johtoon sen aikaisemman päällikön kuoltua taistelussa.

Tāmati Wāka Nene uskoi kaupankäynnin eurooppalaisten kanssa hyödyttävän häntä ja hän otti suojelukseensa paikalliset lähetyssaarnaajat. Hän otti itse kasteen vuonna 1839. Nene kannatti Waitangin sopimusta ja suostutteli monet muut maoripäälliköt allekirjoittamaan sen. Hän lupasi silloiselle kuvernöörille Robert FitzRoylle pitävänsä kurissa muut paikalliset maoriheimot ja hän koki loukkauksena Hone Heken lipputangon kaadon ja lopulta hyökkäyksen Russeliin. Nenen onnistui suostutella Heke antautumaan ja sota päätyi vuonna 1846. Nene kuoli vuonna 1871 ja hänet on haudattu Russeliin.